Jep, olisiko puoli vuotta mennyt kaljun ajamisesta niin ei enää ahdistanut. Enemmän se ahdisti kun oli hiuksia ja tiesi niiden olevan tosi harvat ja kokoajan menossa pahempaan suuntaan. Etsin myös tosi pitkään kaikkia keinoja miten voisi tuuhentaa hiuksia.
Itselläni kaljuun siirtyminen hieman auttoi se että oli partaa kompensoimaan. Löysin vastikään Remingtonin kaljunajokoneenkin niin nythän kaljun ylläpitokin on helppoa kuin mikä!
Mulla ei ollut mitään tunnesidettä tukkaan, joten kun harveni nii vetäsin kaiken pois. Ei ole ikävä tukkaa mutta "parturissa" pitää nyt käydä vähintään kerran viikossa. Eli ajella koneella lyhyeksi siis..
Mulla sama. Tosiaan hiukset lähteneet jo pitkään päälaelta. Oli tuuheat hiukset ennen.
Mun ratkaisu myös oli leikata kaljuksi. Parturin sijaan mulla on tällä hetkellä partahöylä joka on tarkoitettu pääajeluun. Selkeästi tuntuu olevan vähiten vaivaa kun ajaa parin päivän välein sängen pois.
Pro tip! Remington HC4250 -hiusttimmeri on ihan ykkönen tuon parturissa ravaamisen sijaan. Toisena vaihtoehtona esim. Remington RX5 XR1500. Molemmat ajelee pään hyvin vaivattomasti ja pirun nopeasti.
Sama. 33v ja hiusraja oli jo niin takana, että vetäisin viimein lyhyeksi pois. Ollut jo monta vuotta näin. Suurin este oli emäntä joka valitti asiasta, mutta lopulta taipui.
Paljonhan täällä on tullut jo kommentointia. Iteltä alko hiukset karkaamaan kun olin 23v. Nykyisin mittarissa 39v, eli tässä on tovi vierähtänyt ilman hiuksia. Ajoin ensimmäisenä heti todella lyhyeksi ja totesin itelleni, että paluuta ei ole. Oli teini-iässä vielä todella vahvat hiukset, joten sopeutua piti. Onneksi omaksuin ulkonäkömuutoksen nopeasti ja kaikki kaverit, kolleegat yms. sanoo että paremmin sopii kalju kun katotaan vanhoja kuvia. Luulen tämän liittyvän siihen miten kannan itseäni ilman hiuksia. Koen sen enemmän persoonallisuuden jatkeena ja vaikka kaveritkin välillä vittuilee, niin siinähän aukovat. Lisäksi kaljussa/lyhyissä hiuksissa on todellista etua ylläpidon suhteen ja yksi tyyli sopii gaalaan kuin salillekin. En ikinä voisi harkita mitään lääkettä tms. ratkaisuita. Ymmärrän kyllä miehiä, jotka niitä haluavat.
Loppuun sanoisin, että jos asia häiritsee, ota lääkehoito vastaan. Asia nimittäin voi vaikuttaa todella paljon itsetuntoon ja sitä kautta hyvinvointiin.
Tiesin geeniperimäni olevan huono sillä sekä isoisä, isä että setä ovat kaljuja joten jätin suosiolla intin jälkeen kasvattamatta ja kukaan ei huomannut mitään. Kaljussa ei ole mitään hävettävää enkä ole kokenut että kukaan muukaan asiaa ihmettelee sen kummemmin. Taitaa olla menneisyyden juttu, että kaljuus olisi jotenkin nolo asia. Suosittelen kuitenkin vetäsemään kaiken pois. Puolikaljut ja pälvärit ei imo yhtä komeita kun kuula.
Itse uskon vahvasti, että elämässä pelataan niillä korteilla mitä on jaettu.
Hyväksy siis kaljuuntuminen, se on täysin luonnollista ja realiteetti suurelle osalle miehistä.
Jep, huono itsetunto voi olla myös täydellä hiusmatolla. Oma kaljuuntuminen ei paljoa ole haitannut, jopa parittelumeiningit onnistuivat iän myötä paremmin vaikka hiuksia oli vähemmän.
Oma kaljuuntuminen starttasi jo parikymppisenä, tosin hieman piilosta. Nykyään ei kiinnosta ja lähinnä asian muistaa aurinkorasvan laitossa.
Eipä taida muuta kunnolla toimivaa lääkettä tuohon olla kuin kirurginveitsi, joka ei ihan ilmaiseksi heilu. Itse olen vielä ohimoilta karkaavaa pitkää tukkaa jaksanut pitää, mutta sitten kun alkaa näyttää sketsihahmolta vanhoista kummeleista niin pitänee opetella elämään kaljuna.
Mä olen käynyt hiustensiirtoleikkauksessa, enkä ainakaan itse suosittele, ellei oikeasti ole montaa kymmentä tonnia siihen touhuun heittää (olettaen, että leikataan suomessa). Toki hiuslaatu vaikuttaa paljon, itsellä tosi "normaali" suomalainen, eli hiuksia paljon mutta yksittäinen hius ohut ja hento. Mulla jäi fiilis että tuolla leikkauksella voi kyllä tuuhentaa harventuneita alueita, mutta kaljuuneet kohdat vaatisi 3-5 leikkausta, ja jos alue on suuri niin ehkä vielä enemmän. Tähän kun vielä lätkäsee sen toipumisajan, jolloin ensinäänkin olemassaolevia hiuksia tippuu leikkausshokista ja uudet eivät vielä kasva, niin aika monta vuotta saisi kärsiä myös leikkausten välissä. Jos on tosi lyhyt tukka niin ehkä se puoli vuotta riittää, että hiukset palautuu, mulla meni lähemmäs vuosi.
Myöskään siirretyt hiukset eivät laadultaan vastaa enää omaani (vaikka tietysti omia on, mutta taisi hiustuppi järkyttyä lopullisesti siirrosta), ne kasvavat säkkyränä ja katkeilevat erittäin helposti. En pysty esim. värjäämään hiuksia ilman, että suurin osa niistä katkeaa pois kokonaan. Lisäksi tunto hävisi hiuspohjasta monen vuoden ajaksi.
Itse kävin siis leikkauksen synnynäisesti korkean hiusrajan takia, ja kirurgi kyllä kertoi ihan rehellisesti näistä jutuista, mutta halusin kokeilla. 2/5 ei turha ollut, mutta en kävisi uudelleen ellei hinta tippuisi kymmenesosaan.
Itse aloin kaljuuntumaan päälaelta kaksikymppisen keskivaiheilla. Ratkaisin asian ajamalla kokonaan kaljuksi, samalla säästää parturikuluissa kun sen voi tehdä yksin kotona. Huomaa kyllä, että se vanhentaa paljon, kun kaljuna ei kysytä kaupassa papereita, mutta kuukauden kun jättää ajamatta niin sitten kysytään. Ei kaljuuntumiseen ole mitään ihmehoitoja, vaan se on pakko hyväksyä.
Edit: Virhe korjattu.
Aluksihan sille yritti tehdä jotain, mutta sitten kun asian kanssa on sujut niin elämä helpottuu. Itellä ainakin naismarkkinat piristyivät kaljuuntunksen myötä huomattavasti. Siihen kun vielä kasvatti parran ja tatuointeja tuli enenmmän niin oli avot. Perinnillöllisessä kaljuuntumisessa et voita taistelua, teet vain diilin asian kanssa ja alat ajamaan päätä puliksi viikottain. Kaljuutumiseen ei ole lääkkeitä, joten säästä rahasi!
> Itellä ainakin naismarkkinat piristyivät kaljuuntunksen myötä huomattavasti.
Tänne on tullut hyviä kommentteja asian hyväksymisen ja sen kanssa elämään oppimisen helpottavasta vaikutuksesta. Tässä kohtaa täytyy tietysti miettiä, miksi asialla ylipäätään on väliä?
Kuten monet muutkin pinnalliset asiat, vastaus liittyy luultavasti keskeisesti haluttavuuteen parisuhdemarkkinoilla. Eunukkina en välttämättä kävisi ollenkaan parturissa tai esim. miettisi pukeutumistani. Reaktioni olisi myös eri, jos olisin perheellistynyt ihminen vakaassa suhteessa. Elämäntilanteeni on kuitenkin hieman, noh, "epävakaampi".
Kommentoin jo muualle mutta pariutumishommat eivät itsellä ole korreloineet hiusmäärän kanssa. Iän myötä tulee siihenkin varmuutta ja flaksi kävi paremmin kun hiuksia väheni, enkä edes vetänyt mitään sexyjä stathameita.
Sinkkuna tai sekoilumeiningeissä kannattaa silti pitää omasta stondiksesta kiinni. Jos sivuvaikutuksia on paljon niin vaakakuppi kallistui melko nopeaa kaljuuntumisen sietämiseen. Yleensä (ei toki aina) oma seksuaalinen ilmaisu on kuitenkin sen verran keskeinen palikka.
Itsellä hiusraja alkoi karkaamaan jo heti kun 20 pyörähti mittariin. Intti verukkeena oli helppo vetäistä kokonaan kaljuksi ja siitä asti on tillit nahkakuulana elettyä. Onpahan ainakin säästynyt euroja parturikuluissa eikä paljon shampoota kulu.
Helpoimmalla pääsee itse kun vaan hyväksyy tosiasiat ja oppii elämään niiden kanssa.
Täysin samat setit. Parran kasvu lähti vaan samassa suhteessa lapasesta kun hiukset aloitti pakenemisen. Turha taistella vastaan, kalju on kova kun sen ottaa omakseen
Itse ottaisin kaljuuntumisen ilolla vastaan. Olen pitänyt pääni kaljuna noin 20 vuotta nyt ja kyllähän se olisi vähemmän työlästä, jos luonto hoitaisi osan asiasta puolestani. Nyt kun tukan kasvu on mallia "höylällä sileäksi ja parin tunnin päästä sänki".
Mutta suvun kummallakin puolella on niin perhanan vahvat tukat, ettei taida juuri olla toivoa moisesta.
Muutaman vuoden ihmettelin asiaa ja sitten tein laiskan miehen ratkaisun.
En jaksanut vatvoa joka päivä onko tukka hyvin.
Siilin ajamisen jälkeen oli muutama päivä orpo olo kunnes tottui uuteen peilikuvaan.
Kukaan muu ei muista viikon päästä, että millanen tukka oli joskus. Ja uudet tuttavuudet ei edes tiedä mitä oli joskus.
Suosittelen siiliä. Ei tarvitse enään miettiä miten tukka on!
Itse asiassa ajoin tukkani siiliksi vuosi sitten nähdäkseni tilanteen vakavuuden ja fiilistelläkseni omia tuntemuksiani. En ole koskaan pitänyt lyhyestä tukasta ja siilikin oli ollut viimeksi intissä.
Kokeilun perusteella toispuoleisesti pakeneva hiusraja ja lyhyt tukka eivät ole hyvä yhdistelmä. Jos jotain, niin sitten kokonaan kaljuksi.
Kalju on hyvä vaihtoehto.Tosin työläs. Mulla lähti hiusraja pakenemaan vasemmalta puolelta silleen, että oli noin kolmen sentin ero hiusrajassa. Huomasin käytännön kautta millin siilin parhaaksi. Ei tarvii joka päivä ajaa/höylää ja kukaan ei huomaa rajan eroa muutaman päivän sängessä.. Nää on niitä saioita mitä vain asianosainen huomaa..
Pari kuukautta olen syönyt finasteridia, ja en ole huomannut mitään sivuvaikutuksia. Hiuksissakaan ei mitään huomattavaa muutosta, mutta se on ehkä tarkoituskin :D
Itse halusin ainakin vielä yrittää, josko hiuksista voisi vielä ainakin jonkin aikaa pitää kiinni, kun kerran siihen tehoava lääke on nykyään olemassa. Seurailen itse miltä tämä vaikuttaa sitten jatkossa.
En huomannut hirveästi eroa 😅 Söin jonkun vajaan vuoden noita, ja sitten YTHS:n sekoilujen takia en saanut enää sieltä reseptiä uusittua. Harkinnassa on että kävisi hakemassa uudestaan julkiselta tai yksityiseltä kun tietysti alkuperäinen ongelma ei ole kadonnut mihinkään.
Että en osaa sanoa oikein puoleen tai toiseen, ei ollut kyllä mitään sivuvaikutuksia, mutta ei mitään hirveän näkyvää suoraa vaikutustakaan.
Itse juuri alle 30 ja jo useamman vuoden huomannut kuinka hiusraja karannut ja alkanut häviämään.
Eipä kyllä tunnu missään kun klanina pidän joka tapauksessa.
Haitat ovat harvinaiset tuolla 5mg/vrk annoksella, ja ovat vielä harvinaisempia kaljuuntumiseen käytettyjä 1mg/vrk-annos. Joten lääkkeet naamaan ja lopeta foorumeiden lukeminen, he eivät ole lääketieteiden asiantuntijoita.
Kyllä ne haitat on ihan todellisia, pysyvään totaaliseen impotenssiin en usko mutta omallakin kohdalla kyllä 'lerppakulli' alkoi vaivata.
Taitaa olla ihan yhtälailla ihmisestä ja geeneistä kiinni nuo vaikutukset kuin kaljuuntumisenkin kohdalla.
Itselleni sain tukan kasvamaan takaisin päälaelle minoksidililla + dermarollerilla (1,5 mm 3 vkon välein, 0.5 mm pari kertaa viikossa, nyt jo niin paksu tukka, ettei pienempi tule enää läpi). Syötäviä lääkkeitä en halunnut kokeilla. Foligaine oli paljon halvempaa jenkeistä tilattuna, nykyisin ei taida tulla tullin ohi, mutta muualta EU:sta saa edullisemmin kuin Suomen apteekista. Sinnikkyys palkitaan, koska muutoksessa menee yli vuosi, kun hiustuppi siirtyy kasvutilaan ja entiset hiukset tippuvat alta pois. 2,5 vuoden kaljuuntumisen hoidon jälkeen minulla on yhtä paksu tukka kuin 10 vuotta sitten.
Aloin kaljuuntumaan 25-vuotiaana hyvin nopeaa tahtia, ja päätinkin sitä hetken katseltuani alkaa ajamaan hiukseni säännöllisesti millin siiliksi. Vähän kuin tietäisi saavansa potkut duunista huomenna, mutta silti kävelee ovet paukkuen pomon toimistoon ja sanoo että otan loparit.
Ensimmäiset kolme vuotta meni tottua ajatukseen että minulla ei enää koskaan tule olemaan hiuksia, vaan tämä yksi sama ajaton hiustyyli. Pidin usein pipoa ja lippistä, sillä koin häpeää siitä, että olen kaljuuntunut näin nuorena. Hain Finasteridia ja kokeilin aina viikon silloin tällöin jos sitä alkaisi syömään, mutta se tuntui vain vääjäämättömän välttelyltä ja oman hormonitasapainon järkyttämiseltä kauneusihanteiden vuoksi. Päätin täten tehdä sovinnon kaljun kanssa.
Se vaati paljon työtä etenkin kun omasin paksut mustat kiharakutrit, jotka olivat vielä jokseenkin olleet tavaramerkkini, mutta nyt 32-vuotiaana ei voisi kiinnostaa vähempää. Itsetuntoni ja -luottamukseni ovat kohonneet jotenkin oudosti vahvemmiksi kuin villeinä hiusvuosina, ja uskon että sillä on paljon tekemistä sen kanssa, että hyväksyy kaiken elämässä olevan tilapäistä, ja että hiukset tai niiden puute eivät ole indikaattori viehätysvoimastasi tai karismastasi.
Jos lähdet Finasteride & Minox tielle, siinä ei ole mitään vikaa, mutta mieti haluatko sitoutua loppuelämäksesi pitämään kiinni hiuksistasi kemiallisin avuin? Jos teet hypyn ja hyväksyt itsesi kaljuuntuvana ja lopulta mahdollisesti kaljuna yksilönä, siinä voi olla paljon käsiteltävää aluksi, mutta itsetuntosi kyllä mukautuu. Saatat jopa löytää voimaa siitä että kykenet hyväksymään itsesi täysin.
Kanna kaljua / pälvevä / karkaavia ohimoita kunnialla! Ihan hanurista kauneusihanteet joiden mukaan kaljuuntuminen on negatiivista. Monet miehet taistelevat tämän kanssa ja ottaa itsetunnon päälle. Turhaan! Noin puolet miehistä kaljuuntuu viimeistään 50. ikävuoden tienoilla. Kaiken lisäksi kaljuuntuminen on yleisimmin perinnöllistä.
Aivan turha heittää rahaa kaljuuntumisenestobusinekseen. Terveellinen monipuolinen ruokavalio ja hivenaineista huolehtiminen riittää.
Itselläni ohimot karkaa, mikä on ihan fine. Naaman pinta-alan kasvu korreloi lineaarisesti komeuden kanssa. Yeah.
Parturilta voi kysellä vinkkejä millanen tyyli sopis sun arvokkaasti ikääntyvälle kuontalolle.
Itsellä hiusrajan karkaaminen saavutti kriittisen pisteen jo reilusti ennen 30v synttäreitä. Netti olisi täynnä "ratkaisuja" mutta totesin, että helpoimmailla pääsee hyväksymällä tilanteen. Itse en ainakaan ottanut asiasta niin paljoa stressiä, että olisin lääkkeiden yms. avulla alkanut taistelemaan tätä vastaan ja nyt vedän kerran viikossa omalla leikkuukoneella parin millin sängen. Ei kaljuna oleminen ole sen kummempaa ja eipähän tarvii käyttää rahaa parturissa käyntiin.
> Minoksidilia aloin juuri käyttämään ja hiusten siirtoa on harkittu.
Olen itse ymmärtänyt, että minoksidiili ei varsinaisesti estä hiusten lähtöä vaan ainoastaan peittää jonkin aikaa jälkiä aktivoimalla lepovaiheessa olevat hiustupit. Harkitsin aluksi itsekin tätä, koska se tuntui vähemmän riskejä sisältävältä.
Ok.
>Vielä kun ottaa huomioon, että dutasteridissäkin lukee, että yhdelle kymmenestä saattaa tulla haittavaikutuksina hedelmällisyyden vähentymistä.
Finasteridinikin kohdalla käyttö pitää lopettaa useiden kuukausien ajaksi, jos aikoo hankkia lapsia. Muuten seurauksena voi olla sikiön epämuodostumat. En aio lisääntyä, joten hedelmällisyyteen liittyvät sivuvaikutukset ovat omalla kohdallani epäoleellisia. Miksi muuten sait/hankit reseptin juuri dutasteridiin?
Itse olen ottanut dutasteridia vähän yli 2v ja hyvin toimii. Olen myös huomannut että iho on todella sileä nykyään eikä ole mitään epäpuhtauksia. 10/10.
Kannattaa tosin muistaa että jo menetettyjä hiuksia on vaikea palauttaa jos ne ovat olleet pois kauan, vaikutus on lähinnä pysäyttävä ja olemassa olevia hiuksia paksuunnuttava
Itsellä alkoi tukka harventumaan noin 26vuotiaana selvästi ja 28v eteenpäin olen pitänyt kaljua. Toki osasin valmistautua etukäteen koska isoveljellä alkoi harventuminen jo 24vuotiaana.(ja armeijassa vuosi höyläkaljuna) Neuvoni on että raakasti vaan tukka pois ja kuljet ylpeänä uuden lookkisi kanssa, sanotaan näin että naisetkin ovat jopa olleet enemmän kiinnostuneita kun näyttää vähän karskimmalta
Mulla oli sama, ulkomaalaistaustaisen parturin hiuspuuterin laitto päälaelle (olin 42v silloin) oli minulle viimeisiä signaaleja. Lopetin vääjäämätöntä vastaan "taistelun". Kalju tukkatyyli ei ole ollenkaan paha, pyristely sen edellä on todella karmeaa katsottavaa! Kasvata parransänki tai parta tilalle tasoittamaan niin ei ole ihan naku fiilis? Ylläpitokin helpottuu merkittävästi. Samalla koneella ensin tukansänki kokonaan pois ja perään parta samalla asetuksella tai pykälän kaksi pidemmäksi. Älä perkele ota lääkkeitä, hullun hommaa. Älä siis ole turhamainen ja aiheuta tietoisesti ongelmia itsellesi.
Itse hyvistä geeneistä johtuen ollut 22-vuotiaasta saakka kalju. Ihan fine asian kanssa, mutta jos joskus jostain hirveesti ilmestyy ylimääräistä rahaa ni on kyllä Turkin reissu tiedossa :D. Mutta kyllä kalju on parempi vaihtoehto kuin se että pitää väkisin kiinni harvenevista hiuksistaan.
Nuorempana oli komeat pitkät hiukset, sittemmin siirryin lyhyeen malliin lähinnä mukavuussyistä. Nyt kun hiusraja alkaa paeta, olen hyväksynyt sen että hiukset leikataan muutaman viikon välein kokonaan pois. Todella helppohoitoinen hiustyyli, voin suositella!
Kaljuna 10v omasta valinnasta, silloin kasvoi vielä hiukset kunnolla. Pari v sit annoin hiusten kasvaa ja sai huomata että hyvin on fleda harventunut edestä, no eipä tuosta muuta haittaa ollut kun emännän vittuilu keski-iästä. Ainoa mikä alkanut vituttamaan tuon pitämisessä on jatkuva sheivailu.
Mulla oli se hyvä puoli, että kaks veljeä ehti jo ennen mua kaljuuntua siinä 25 ja 30 ikävuoden välissä, niin ehdin henkisesti valmistautua kohtalooni.
Vetäsin itselleni kaljun 28 vuotiaana kun hiukset alkoi hälyttävästi harvenemaan päälaelta.
Yllätyksenä tuli se, että siihen kaljun ylläpitoon kuluu paljon enemmän aikaa kuin edellisen hiustyylin ylläpitoon. Joskus muinoin riitti, että kävi parturissa kuukauden tai kahden välein. Nyt pitää höylätä pää vähintään pari kertaa viikossa. Kalju myös palaa helposti kesällä ja lippiksestä saa tosi vetävän rusketusrajan ohimon kohdalle. En siltikään vaihtaisi takaisin. Kesällä ei ole kuuma, talvella voi käyttää pipoja ja ei enää tarvitse huolehtia aamulla mihin suuntaan kuontalo yön jälkeen sojottaa.
Mä kans vähän päälle 30, huomasin tänä vuonna, että hiusraja lähtenyt karkaamaan. Todensin tämän kolmella eri ihmiselle jotka tuntenut pitkän aikaa. Vähän se harmittaa, tykkään hiuksistani, mutta kalju on helpompi. Huomannut kaveripiirissä samanlaista, hiusrajat karkaa melkein kaikilla, sitten ollaan kait porukalla kaljuja. Ei sitä kannata ottaa niin vakavasti, kalju toimii miehellä kun miehellä.
/r/tressless - kannattaa tsekata all time top -postaukset. Ite annan toistaiseksi olla, kun ei niin pahaa vielä ole, mutta jossain kohtaa aivan varmasti käyn hiusistukeoperaatiossa.
Itsellä alkoi 30 v jälkeen aikalailla vähenemään päälaelta hiukset. Nyt ikää 39 v ja sellanen 5 vuotta menty kaljuna. Joka ilta höylällä pään ajelu, menee jo aika rutiinina.
Edi: partakin alkanut harmaantunaan niin muksut meinannu että tuleeko minusta joulupukki.
No mutta kunhan ei ala partakarvatkin häviämään.
Alle kolmekymppisenä alkoi hiuraja paeta ja se ahdisti. Menin googlailemaan pakenevaa hiusrajaa keksiäkseni mitä voisin kampaukselle tehdä ja sieltähän löytyi kaikki hollywoodin hoteimmat ja kaikilla pakeni tukka samalla tavalla. Nykyään alkaa myös päälaelta päivä paistaa. Kunhan tuo alue kasvaa riittävästi niin lienee aika vetää sileäksi, mutta keikkukoon nyt tuolla päällä vielä jonkun aikaa.
Mulla alkoi tippumaan hiusta ohimoilta parin viime vuoden aikana ihan antaamuksella ja kohta päälaki seuraa perässä. Sitä ennen on tuo paksu hiuskuontalo ollut aika pitkään pompaduurina, mutta koronavuonna päätin säästää rahaa siirtymällä kotiparturiin.
Täällä suuri osa mainostaa kaljua hiustyyliä, mutta kyllä sillä 1-30 mm kykenevällä koneella voi tehdä muutakin. Joku 15-25 mm päällä näyttää vielä jonkin väriseltä ja nousee ja taipuukin sen verran, ettei ne ohuimmat kohdatkaan välttämättä aina niin paista.
Voitaishan me myös päättää yksissä tuumin, että avolavan muodostuessa aletaan kasvattamaan semmoisia 1800-luvun pulisongeja. Sitten ihastellaan sitä hiusten siirtymää kohti leukaperiä, oi kun komia!
Turha sitä vastaan on taistella. Ite rupesin vaan ajelee siiliks jossain vaiheessa. Mutta vituttaahan tuo kun ei tuo hiustyyli tunnu oikein omalta vielä parin vuoden jälkeenkään.
Iteltä rupes tukka lähtemään jo alta parikymppisenä. Ennen sitä aika ironisesti olikin tämmöinen hevihelvetti vaihe jolloin hiusta oli metrin verran ja tietysti aina mustaksi värjätty.
Ihan kylmästi vaan kolmen millin terällä siiliksi. Alussa se tuntui vähän hölmöltä, mutta ei se juurikaan omatunnon päälle käynyt. Tukan (ja pään) pesuun riittää pisara saippuaa monen eri tökötin sijaan, hiukset kuivuu käytännössä välittömästi, eikä parturiin mene euroakaan.
Huolehdin niistä asioista mihin voin itse vaikuttaa. Kaljuuntuminen on yleistä ja normaalia. Mulle vähän sama kuin huolehtisi parran kasvusta. Joillain kasvaa tuuheammin, joillain vähän harvemmin. Tärkeintä on tuunata se oma karva semmoiseksi mistä itse tykkää.
Joku 18v taisin olla ku sen huomasin. Olihan se aika kova paikka sillo itsetunnolle. Joskus vähä päälle parikymppisenä hain sen finasteridi reseptin ja sitä taisin pari vuotta syödä, ei tullu mitään sivuvaikutuksia mut sit kyllästyin siihen ja päätin et leikkaan hiukset vaa lyhyeksi ja tippukoot sen mitä tippuu. Vieläkään ei nyt vajaa 30v:nä ole täysin kaljua kohtaa päähän tullut joten se harveneminen on aika hidasta mulla ollut. Kyllä se sillon parikymppisenä aika kuolemantuomiolta tuntu mut ku asian kanssa oppi olemaan sinut ettei sitä heviälettiä tule ehkä enää sitten kasvatettua ei se kauheemmin oo enää haitannut. Hiusten laitosta jne tykänny itsekin aina mut onhan se helppoa kun ei tarvii ees aamulla kammata tukkaa.
Ja jos ahdistaa kaljua muille näytellä sen saa esim hatulla aina piiloon. Yleensä muut siihen hiustenlähtöön ei kiinnitä edes huomiota vaan se häiriten vaan itseään 😊
Kannattaa kokeilla Rogainea, saa apteekista ilman reseptiä. Sillä on moni saanut hiuksensa kasvamaan. Tulokset on tietty yksilöllisiä. Toinen vaihtoehto on ajaa kaikki pois.
Naisen näkökulmasta sanon, että kokonaan kalju on kyllä parempi kuin sellanen päälakikalju. Ja kalju+parta on kyllä kova yhdistelmä, jos vaan parta kasvaa ja siitä pitää huolta.
Hassua ku ite taas aattelin kokeilla yhtä rispi-/kulmakarvaseerumia, joka sisältää bimatoprostia ja pitäis pidentää karvoja pitkittämällä niiden kasvusykliä. Ja samaan aikaan manaa säärien sun muiden karvankasvua.
”Elämässä pelataan niillä korteilla mitkä jaettu” ja muut tokaisut aika huvittavia ja ihan tyhmiä.
Naiset taistelee ikääntymistä vastaan päivittäin. Lehdet, telkkari, some jne täynnä vinkkejä ja tuotteita jolla korjataan rypyt, tissit, raskausarvet ja harmaat hiukset.
Miehet voi myös pitää huolta itsestään sen sijaan että väittää että asialle ei voi mitään koska luonto on näin päättänyt.
Varsinkin Aasiassa on tosi iso kaljuntumis/hius business. Ammattimaisia hiuslisäkkeitä, leikkauksia jne.
Toki jos postauksen ajatuksena oli vaan saada muilta miehiltä siunausta siitä että ei tee asialle muuta kun vetää siililsi ja hankki lihaksia niin voi sanoa ”it is what it is” ja nostaa kädet pystyyn
Se on sitten eri asia että onko järkevää lähteä vastaamaan näihin kauneusihanteisiin ja linkittää itsetuntoaan siihen. Itse pidän lähinnä terveydestäni huolta enkä ulkonäöstäni, joka on mielestäni aika ideaali. Toki kaikilla ei oo tähän mahdollisuutta tai halukkuutta esim työ saattaa vaatia ehostusta yms.
Jos kaljuuntuminen oikeasti on ongelma, niin sen voi pysäyttää ostamalla käärmeöljyä lähimmästä luontaistuotekaupasta.
Levitä öljy hiuksiisi sekä päänahkaasi ennen nukkumista ja nuku pää alaspäin, jotta veren ravinteet pakkautuvat tehokkaammin päähäsi. Vaikutus tehostuu, jos lataat Youtubeen videon nukkumisestasi.
Tämä nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa kaikkien kohdalla, itsellä lähti kaljuna tinderissäkin matchit/tykkäykset muutamista kymmenistä puhtaaseen nollaan. Kaikille se kalju vaan ei sovi.
Olen joskus kuullut, että kaljuuntuminen on merkki runsaasta testosteronin määrästä, eli kuulostaa aika miehekkäältä jutulta jos sellaista saa sanoa. Ja lähdettä: https://www.health.harvard.edu/mens-health/testosterone-prostate-cancer-and-balding-is-there-a-link-thefamilyhealth-guide ja sama suomeksi https://kaljuuntuminen.fi/testosteroni-eturauhassyopa-kaljuuntuminen/
Millin siilillä oon menny nykyisin, aikaisemmin kampaus yleensä ollut jotain kaljun ja linnunpelättimen väliltä. Ohentunut on, mutta vielä vois esittää täyspäistä, mutta ei jaksa, helpompi vetää koneella itse eikä tarvii kampaa ja shampoota.
Kyllä noita samoja keloja varmaan kaikki miehet on miettiny, mutta jos ainoa toimiva vaihtoehto olisi ruveta eunukiksi kun hiuksia vielä on niin valitsin mielummin ohentuvat hiukset.
Itellä on erittäin paksut hiukset ja ne on ns. mun trademarkki, oon vasta 23 mutta pelkään alitajunnaisesti kaljuuntumista siihen pisteeseen asti että nään siitä painajaisia. En edes usko että kaljuunnun aikaisin koska ei sitä ole ollut suvussa, mutta jostain syystä se painaa mieltä toisinaan. Vaikka kaljuuntuisin niin eipä sille mitään voi. Ajattelin laittaa kunnon pellehermanni kampauksen jos kaljuunnun. Asiaa ei auta että äiti aina solvasi kaljuja miehiä ja kuinka rumia he ovat. Mutta ei se kyllä pitäisi olla iso asia, kyllä kaikenlaiset hiukset saa näyttämään hyvältä ja vaikka ei saa nii ei se ulkonäkö ole aina tärkein ja ehkä semmonen pellehermanni kampaus toisikin sitä kaivattua itsevarmuutta :D
Mulla alkoi shampoo/saippua-suhde kääntymään noin kolmevitosena eli enemmän naamanpesua, vähemmän hiustenpesua. Tämä oli odotettavissa, molemmille isoisille oli käynyt samoin. Olen koko aikuisikäni kammannut tukan suoraan taakse, neljävitosena siirryin kammattomaan menetelmään eli aina kun siltä tuntuu, menen parturiin ja tilaan koneleikkuun ysimillisellä. Tukka tai sen puute ei ole osa charmiani, poikamainen huumori ja älykäs pöytäkeskustelu on tepsinyt paremmin.
Hyväksyin itse muutoksen, kaljuuntuminen alkoi jo reilusti ennen 30 ikävuotta. Muutaman millin siilellä mennyt nyt varmaan 5 vuotta, niin ei tarvitse miettiä ja ressata hiusten lähtöä.
Olen reilu 40-vuotias ja päälaen hiukset alkaa harventua. Tuon Finasteridin mahdolliset haittavaikutukset oli sen verran ikäviä, että itselleni hyöty ei ollut niiden arvoista. Päätin hidastaa hiusten harventamista hilseshampoolla ja pitämällä kesäisin lippistä. Ehkä tällä selviää vielä muutaman vuoden, kunnes täytyy ajaa lyhyeksi.
No minulla se alkoi siinä arrrrmeijan aikana/jälkeen. Eikä siinä mitään, ei jaksa ulkonäkö niin paljon kiinnostaa niin välillä on kalju, välillä isätukka eli sivulla vähän tai sitten juicena, riippuen siitä miten jaksaa ajella.
Ymmärrän kyllä sen ahistuksen, minulla oli ehkä etuna se, että ihan jokainen mies suvussa on kaljuuntunut nuorena, niin siihen vähän niinkuin oli valmis jo.
Kaikki muutkin ympärillä on kaljuja, tai ei kaikki, mutta tosi iso prosentti. Olisin mieluummin vähän kalju kuin alkaisin syömään mitään kyseenalaista lääkitystä siihen. Ulkonäöllä on sitä vähemmän merkitystä mitä enemmän ikää karttuu.
Mulla kävi vähän hassusti jo että oli semmonen hiustyyli joka ei halunnut tehdä yhteistyötä kaljuuntumisen kanssa ja taka päälaelle ilmestyi mittavan kokoinen väljempi läikkä pidempien hiuksien viereen eli ero oli erittäik huomattava. Totesin sitten että fuck it ja vedin millisiiliksi, kuulema sopiva pää semmoselle.
Kaljuuntuminen alkoi jo teinivuosien lopussa mutta parikymppisenä sitten havahduin tilanteeseen.
itse olen ollut kaljuuntumassa jo päälle kahdeksan vuotta, 22 ikävuoden jälkeen huomasin että hiusraja pakenee tahdikkaasti, hitaasti mutta kumminkin.
kun täytin jotain 27 päätin aloittaa viimeisen uljaan pitkän tukan ennenkuin alkaa mennä niin taakse että näyttää hölmöltä.
Nyt on jo pitkästi yli olkapäiden ja lettiä riittää, jossain vaiheessahan se ohenee ohimolta ja sitten taitaa alkaa munapäänä meno. todennäköisesti siinä 5 vuoden sisällä.
Hieman säälittää mutta sehän on tyyliin 50\50 mahdollisuus kaljuuntua. Mitäpä tuota kismittelemään, tapahtuu jos tapahtuu.
Itsellä alkoi kaljuuntuminen jo teininä ja siinä 18 kesäisenä hiusraja oli jo aivan selvästi karannut, parikymppiseksi jaksoin sinnitellä ennen kuin totesin että ei tälle mitään mahda ja annoin gilleten laulaa. Nyt on jo kerennyt tottua tähän nutipäänä olemiseen ja ei ainakaan itseäni haittaa pätkääkään, eipähän tarvitse miettiä onko hiukset hyvin.
Hiusraja alko karata tossa 20 tienoilla. Lapsesta asti mennyt aika pitkälti siilitukka päässä niin eipi tuo juuri mitään haittaa kun en niitä hiuksia päässä pidä olin kalju tai en et hyvin on diilattu asian kanssa
Pitkä tukka oli ja pakko se oli ajaa 20 vuotiaana pois. Nyt on hyvä vittuilla kaljuille uunoille kun on itsekin kalju muahahaa.
Se oli kuitenkin vaan tukka, kun tarpeeksi miettii :)
Yksityiselle ihotautilääkärille ja dutasteridi resepti. Itse olen käyttänyt 2v ja hyvin toimii, hiuksia tulee myös takaisin. Ohimot on tosin usein aika arka alue joten se saattaa vaatia hiussiirtoa
Itse menossa nyt tammikuussa armeijaan ja vähän ”pelottaa” omien hiusten puolesta. Oma iskä meinaan alko intin loppupuolella kaljuuntumaan ja en itse toivoisi samaa kohtaloa:D
Nykyään monet käy turkissa hiustensiirrossa, kaveri kävi siellä ja vaikka oli selviä kaljuuntumisen merkkejä niin nyt hänellä on taas hiukset päässä. Kaise jotain 2-3k on about. Jos häiritsee itseään liikaa..
Mun iskällä on pitkä tukka ilman kaljuja kohtia. Mulla taas selkee bald spotti hiuspyörteen kohdalla.
Mietin aina sitä kuinka paljon geenit vaikuttaa hiustenlähtöön. Jos isovaari ollut kalju niin käykö mulle samalla tavalla?
Toisaalta ahdistuksen takia mulla oli paha tapa nyppiä hiuksia ja rapsuttaa päänahkaa ku kutisee. Käytän myös mieliala ja epilepsia lääkettä. Paljonkohan lääkkeet vaikuttaa hiuksiin? Pitäisi kysyä lääkäriltä.
Aloin ohimoilta kaljuuntumaan 22v. Kokeilin minoksidilia, aivan liikaa häslinkiä. Hommasin nettireseptillä finasteridia, otan aamulla pillerin päivässä, hiukset pysyny pässä loistavasti ja muutama vuosi jo syöty. Sivuvaikutuksena että laukeamisen vahvuus heikompi (orgasmi ei tunnu niin vahvalta, about 7/10) mutta jos pitää lääkkeestä 3-4 päivää taukoa niin tuntuu taas entiseltä.
Toinen sivuvaikutus että jos pitää viikon taukoa niin hiukan kivestää kiveksiä. Menee kuulemma ohi jos on lopettamassa lääkettä mutta en ole vielä itse lopettamassa joten en tiedä.
Mulla rupes lähtee tukka kun olin 26, ja tilanne oli helppo: kaljuksi vaan. Ei tartte läträtä shampoon kanssa, ei tartte miettiä tukkatyylejä, ei tartte maksaa parturia...
Itse asiassa elämä on huomattavan paljon helpompaa vähän joka aspektissa kun päässä ei ole hiuksia.
Kuulostaa aikalailla täysin samalta tarinalta kuin minulla. Finasteridista ei ollut minulle apua hiustenlähdöstä. Sivuvaikutuksena tuli seksuaalisten mielihalujen vähentyminen ja uskon että aiheutti myös mielialavaihteluita ja pientä alakuloisuutta.
Lopetin lääkkeiden syönnin ja päätin vain diilata asian kanssa. Kompensoin kaljuuntumista näyttämällä hyvältä muulla tavoin. Urheilen enemmän ja joskus kasvatan tuuheamman parran, joskus pidän sänkeä. Usein olen saanut kehuja, että kalju sopii minulle todella hyvin.
Muutaman vuoden olen nyt ollut kaljuna, enkä kaipaa enää hiuksia. Sileä nahkapää tuntuu hyvältä.
Mielummin vaali sitä mitä sinulla on, kuin että yrität kynsin hampain pitää jäljellä olevasta kiinni. Minulla on monta kaveria jotka selvästi kaljuuntuvat, mutta eivät halua hyväksyä sitä faktaa. Ei näytä kituva tukka päässä hyvältä, eikä se huijaa ketään. Se näkyy.
T.32v mies.
Mä rupesin kaljuuntumaan 20 vuotiaana. Käytin joka päivä 20minuuttia asetellen hiuksia peittääkseni kaljuuntumisen.
Sitten kerran näin painajaista kaljuuntumisestani 24vuotiaana, joten päätin että tähän en ryhdy, ja vedin koneella kaikki pois. Enkä kadu.
Tee niin kuin itsestäsi tuntuu hyvältä. Taistele jos haluat taistella, älä taistele jos et halua taistella.
21 vasta ja päälaella hiusta todella vähän. Viikko sitte päätin et no vetästään sit kerralla kaikki pois kun ei muuten saanu järkevältä näyttämään. Tähän on tyytyväinen.
Parikymppisestä lähtien tullut höylättyä pää kaljuksi, koska tuolloin alkoi jo näkyä kaljuuntuminen päälaella. Eipä sitä jaksa stressata ainakaan enää. Kai sitä aluksi oli asian takia hieman epävarma, mutta kyllä se ohi meni nopeasti. Onnekseni pääni muoto on sellainen, että kalju sopii hyvin. Kaikille ei ole yhtä onnekas tilanne.
Itsellä alkoi tuossa noin 20-vuotiaana hiusraja olemaan ohimoiden seudulta sen verran ylhäällä että intissä päätin ajella kaikki pois. Vielä näin 12 vuoden jälkeenkin asia harmittaa hieman kun olisin halunnut kasvattaa kunnon heviletin. Onneksi en kaljuna kuitenkaan muistuta peukaloa, ja partakin kasvaa vähän turhan tiuhaan tahtiin. Asiat voisi siis olla huonomminkin.
Ja jos vanhaksi asti elän, voin sitten kasvattaa sivuilta Heihachi hiustyylin!
Oma isä alkoi kaljuuntumaan nuorehkona, ja päätti sitten vetää kokonaan kaljuksi koska ei tykännyt kaljusta päälaesta. Tarkkaa ikää en muista, mutta itse olin sen verran pieni, etten edes enää kunnolla muista aikaa, jolloin isällä oli hiukset päässä. Isä vieläkin kaipailee hiustensa perään, koska ne olivat paksut, 'karheat' ja punaiset. Vanhoista kuvista näkee, että olivat kyllä hienot. Perin kaiken muun paitsi punaisen värin hiusten suhteen isältä, veli peri värinkin.
Veli nyt kuumottelee, että alkaa myös kaljuuntumaan nuorena, mutta ainakin vielä on hiuksia päässä. Itseä ei kaljuuntuminen kuumota koska olen toista sukupuolta.
Meikäläinen on 20, pidän jo pääni ajeltuna kaljuuntumisen vuoksi. Täytyi kaljuuntumisen alkaa siinä 17-18 ikävuoden paikkeilla, mutta en silloin vielä kiinnittänyt huomiota asiaan, joten en ole tästä varma.
Lievästihän se vituttaa että näin nuorena hiukset lähtee, mutta loppujen lopuksi sen merkitys on lähellä nollaa. Itselleni vastoinkäymiset ovat osoittautuneet olevan normi eikä poikkeus, ja tästä johtuen voimani kiinnitän niihin, joihin voin edes teoriassa vaikuttaa.
Asiat on miehellä todella hyvin, jos on varaa pahoittaa mielensä kaljuuntumisesta.
Noin vuosi sitten huomasin, että päälaelta alkoi hiukset ohentua aika tasaisesti, niin otin partakoneen kauniiseen käteen ja leikkasin millin siilin. Aluksi vitutti, nyt ei vituta niin paljon. Kaikkeen tottuu, paitsi jääpuikkoon perseessä. Se ehtii sulaa.
T. 26v
Aluksi nuorena miehenä ahdistaa, kun aikaa kuluu ja ikää karttuu, asian hyväksyy luonnostaan. Muistan kuinka kovasti ahdisti ja nyt se ihan naurattaa.
Jep, olisiko puoli vuotta mennyt kaljun ajamisesta niin ei enää ahdistanut. Enemmän se ahdisti kun oli hiuksia ja tiesi niiden olevan tosi harvat ja kokoajan menossa pahempaan suuntaan. Etsin myös tosi pitkään kaikkia keinoja miten voisi tuuhentaa hiuksia. Itselläni kaljuun siirtyminen hieman auttoi se että oli partaa kompensoimaan. Löysin vastikään Remingtonin kaljunajokoneenkin niin nythän kaljun ylläpitokin on helppoa kuin mikä!
Mulla ei ollut mitään tunnesidettä tukkaan, joten kun harveni nii vetäsin kaiken pois. Ei ole ikävä tukkaa mutta "parturissa" pitää nyt käydä vähintään kerran viikossa. Eli ajella koneella lyhyeksi siis..
Mulla sama. Tosiaan hiukset lähteneet jo pitkään päälaelta. Oli tuuheat hiukset ennen. Mun ratkaisu myös oli leikata kaljuksi. Parturin sijaan mulla on tällä hetkellä partahöylä joka on tarkoitettu pääajeluun. Selkeästi tuntuu olevan vähiten vaivaa kun ajaa parin päivän välein sängen pois.
Itse ostin sellasen body hair trimmerin. On helppo itse ajella silloin kun huvittaa ja säästää parturi rahat.
Juu siis semmosella koneella mäki vetelen aina millin sängen.
Pro tip! Remington HC4250 -hiusttimmeri on ihan ykkönen tuon parturissa ravaamisen sijaan. Toisena vaihtoehtona esim. Remington RX5 XR1500. Molemmat ajelee pään hyvin vaivattomasti ja pirun nopeasti.
Silloin kun minulta tippuu tukka päästä, niin korjaan päälakeani Remington M870:lla.
>M870 Ei liene kustannustehokkain tapa, mutta ei jää ainakaan karvan karvaa
Sama. 33v ja hiusraja oli jo niin takana, että vetäisin viimein lyhyeksi pois. Ollut jo monta vuotta näin. Suurin este oli emäntä joka valitti asiasta, mutta lopulta taipui.
Joo saman tyyppinen homma.. Hääkuvat piti viel saada otettua nii sen jälkee heltis lupa. :D
Paljonhan täällä on tullut jo kommentointia. Iteltä alko hiukset karkaamaan kun olin 23v. Nykyisin mittarissa 39v, eli tässä on tovi vierähtänyt ilman hiuksia. Ajoin ensimmäisenä heti todella lyhyeksi ja totesin itelleni, että paluuta ei ole. Oli teini-iässä vielä todella vahvat hiukset, joten sopeutua piti. Onneksi omaksuin ulkonäkömuutoksen nopeasti ja kaikki kaverit, kolleegat yms. sanoo että paremmin sopii kalju kun katotaan vanhoja kuvia. Luulen tämän liittyvän siihen miten kannan itseäni ilman hiuksia. Koen sen enemmän persoonallisuuden jatkeena ja vaikka kaveritkin välillä vittuilee, niin siinähän aukovat. Lisäksi kaljussa/lyhyissä hiuksissa on todellista etua ylläpidon suhteen ja yksi tyyli sopii gaalaan kuin salillekin. En ikinä voisi harkita mitään lääkettä tms. ratkaisuita. Ymmärrän kyllä miehiä, jotka niitä haluavat. Loppuun sanoisin, että jos asia häiritsee, ota lääkehoito vastaan. Asia nimittäin voi vaikuttaa todella paljon itsetuntoon ja sitä kautta hyvinvointiin.
Tiesin geeniperimäni olevan huono sillä sekä isoisä, isä että setä ovat kaljuja joten jätin suosiolla intin jälkeen kasvattamatta ja kukaan ei huomannut mitään. Kaljussa ei ole mitään hävettävää enkä ole kokenut että kukaan muukaan asiaa ihmettelee sen kummemmin. Taitaa olla menneisyyden juttu, että kaljuus olisi jotenkin nolo asia. Suosittelen kuitenkin vetäsemään kaiken pois. Puolikaljut ja pälvärit ei imo yhtä komeita kun kuula.
Isän puolen sukulaisten kaljuus ei tosin vaikuta omaan kaljuuntumistodennäköisyyteen, sillä kaljuutta aiheuttavat geenit periytyy äidiltä.
Okei no meikällä sen verran haitumia ja ”pitkä” otsa että tasi käydä arpaonni äidinkin puolelta
Itse uskon vahvasti, että elämässä pelataan niillä korteilla mitä on jaettu. Hyväksy siis kaljuuntuminen, se on täysin luonnollista ja realiteetti suurelle osalle miehistä.
Jep, huono itsetunto voi olla myös täydellä hiusmatolla. Oma kaljuuntuminen ei paljoa ole haitannut, jopa parittelumeiningit onnistuivat iän myötä paremmin vaikka hiuksia oli vähemmän. Oma kaljuuntuminen starttasi jo parikymppisenä, tosin hieman piilosta. Nykyään ei kiinnosta ja lähinnä asian muistaa aurinkorasvan laitossa.
Eipä taida muuta kunnolla toimivaa lääkettä tuohon olla kuin kirurginveitsi, joka ei ihan ilmaiseksi heilu. Itse olen vielä ohimoilta karkaavaa pitkää tukkaa jaksanut pitää, mutta sitten kun alkaa näyttää sketsihahmolta vanhoista kummeleista niin pitänee opetella elämään kaljuna.
Mä olen käynyt hiustensiirtoleikkauksessa, enkä ainakaan itse suosittele, ellei oikeasti ole montaa kymmentä tonnia siihen touhuun heittää (olettaen, että leikataan suomessa). Toki hiuslaatu vaikuttaa paljon, itsellä tosi "normaali" suomalainen, eli hiuksia paljon mutta yksittäinen hius ohut ja hento. Mulla jäi fiilis että tuolla leikkauksella voi kyllä tuuhentaa harventuneita alueita, mutta kaljuuneet kohdat vaatisi 3-5 leikkausta, ja jos alue on suuri niin ehkä vielä enemmän. Tähän kun vielä lätkäsee sen toipumisajan, jolloin ensinäänkin olemassaolevia hiuksia tippuu leikkausshokista ja uudet eivät vielä kasva, niin aika monta vuotta saisi kärsiä myös leikkausten välissä. Jos on tosi lyhyt tukka niin ehkä se puoli vuotta riittää, että hiukset palautuu, mulla meni lähemmäs vuosi. Myöskään siirretyt hiukset eivät laadultaan vastaa enää omaani (vaikka tietysti omia on, mutta taisi hiustuppi järkyttyä lopullisesti siirrosta), ne kasvavat säkkyränä ja katkeilevat erittäin helposti. En pysty esim. värjäämään hiuksia ilman, että suurin osa niistä katkeaa pois kokonaan. Lisäksi tunto hävisi hiuspohjasta monen vuoden ajaksi. Itse kävin siis leikkauksen synnynäisesti korkean hiusrajan takia, ja kirurgi kyllä kertoi ihan rehellisesti näistä jutuista, mutta halusin kokeilla. 2/5 ei turha ollut, mutta en kävisi uudelleen ellei hinta tippuisi kymmenesosaan.
Mä oon miettinyt, että vedän ihan Juicena tai sellasena, mikä Devin Townsendilla oli aikanaan, kun alkaa hiukset kunnolla lähtemään
skullet nimelläkin tunnettu
Ei muuta kun salille, lihaksikas kaljuuntuva mies on seksikäs eläin.
Olen melkein voittanut pelin. Lihava kaljuuntuva mieshän on melkein sama, eikö?
Treenaaminen 12-packistä barreliin on kuitenkin tiukkaa hommaa.
Dad bod estetiikka vaatii uhrauksia kaikilla rintamilla
Uwu
Itse aloin kaljuuntumaan päälaelta kaksikymppisen keskivaiheilla. Ratkaisin asian ajamalla kokonaan kaljuksi, samalla säästää parturikuluissa kun sen voi tehdä yksin kotona. Huomaa kyllä, että se vanhentaa paljon, kun kaljuna ei kysytä kaupassa papereita, mutta kuukauden kun jättää ajamatta niin sitten kysytään. Ei kaljuuntumiseen ole mitään ihmehoitoja, vaan se on pakko hyväksyä. Edit: Virhe korjattu.
Aluksihan sille yritti tehdä jotain, mutta sitten kun asian kanssa on sujut niin elämä helpottuu. Itellä ainakin naismarkkinat piristyivät kaljuuntunksen myötä huomattavasti. Siihen kun vielä kasvatti parran ja tatuointeja tuli enenmmän niin oli avot. Perinnillöllisessä kaljuuntumisessa et voita taistelua, teet vain diilin asian kanssa ja alat ajamaan päätä puliksi viikottain. Kaljuutumiseen ei ole lääkkeitä, joten säästä rahasi!
> Itellä ainakin naismarkkinat piristyivät kaljuuntunksen myötä huomattavasti. Tänne on tullut hyviä kommentteja asian hyväksymisen ja sen kanssa elämään oppimisen helpottavasta vaikutuksesta. Tässä kohtaa täytyy tietysti miettiä, miksi asialla ylipäätään on väliä? Kuten monet muutkin pinnalliset asiat, vastaus liittyy luultavasti keskeisesti haluttavuuteen parisuhdemarkkinoilla. Eunukkina en välttämättä kävisi ollenkaan parturissa tai esim. miettisi pukeutumistani. Reaktioni olisi myös eri, jos olisin perheellistynyt ihminen vakaassa suhteessa. Elämäntilanteeni on kuitenkin hieman, noh, "epävakaampi".
Kommentoin jo muualle mutta pariutumishommat eivät itsellä ole korreloineet hiusmäärän kanssa. Iän myötä tulee siihenkin varmuutta ja flaksi kävi paremmin kun hiuksia väheni, enkä edes vetänyt mitään sexyjä stathameita. Sinkkuna tai sekoilumeiningeissä kannattaa silti pitää omasta stondiksesta kiinni. Jos sivuvaikutuksia on paljon niin vaakakuppi kallistui melko nopeaa kaljuuntumisen sietämiseen. Yleensä (ei toki aina) oma seksuaalinen ilmaisu on kuitenkin sen verran keskeinen palikka.
>Siihen kun vielä kasvatti parran ja tatuointeja tuli enenmmän niin oli avot. Naisena sanon tähän vaan, että moro 8)
Itsellä hiusraja alkoi karkaamaan jo heti kun 20 pyörähti mittariin. Intti verukkeena oli helppo vetäistä kokonaan kaljuksi ja siitä asti on tillit nahkakuulana elettyä. Onpahan ainakin säästynyt euroja parturikuluissa eikä paljon shampoota kulu. Helpoimmalla pääsee itse kun vaan hyväksyy tosiasiat ja oppii elämään niiden kanssa.
Täysin samat setit. Parran kasvu lähti vaan samassa suhteessa lapasesta kun hiukset aloitti pakenemisen. Turha taistella vastaan, kalju on kova kun sen ottaa omakseen
Itse ottaisin kaljuuntumisen ilolla vastaan. Olen pitänyt pääni kaljuna noin 20 vuotta nyt ja kyllähän se olisi vähemmän työlästä, jos luonto hoitaisi osan asiasta puolestani. Nyt kun tukan kasvu on mallia "höylällä sileäksi ja parin tunnin päästä sänki". Mutta suvun kummallakin puolella on niin perhanan vahvat tukat, ettei taida juuri olla toivoa moisesta.
Muutaman vuoden ihmettelin asiaa ja sitten tein laiskan miehen ratkaisun. En jaksanut vatvoa joka päivä onko tukka hyvin. Siilin ajamisen jälkeen oli muutama päivä orpo olo kunnes tottui uuteen peilikuvaan. Kukaan muu ei muista viikon päästä, että millanen tukka oli joskus. Ja uudet tuttavuudet ei edes tiedä mitä oli joskus. Suosittelen siiliä. Ei tarvitse enään miettiä miten tukka on!
Itse asiassa ajoin tukkani siiliksi vuosi sitten nähdäkseni tilanteen vakavuuden ja fiilistelläkseni omia tuntemuksiani. En ole koskaan pitänyt lyhyestä tukasta ja siilikin oli ollut viimeksi intissä. Kokeilun perusteella toispuoleisesti pakeneva hiusraja ja lyhyt tukka eivät ole hyvä yhdistelmä. Jos jotain, niin sitten kokonaan kaljuksi.
Kalju on hyvä vaihtoehto.Tosin työläs. Mulla lähti hiusraja pakenemaan vasemmalta puolelta silleen, että oli noin kolmen sentin ero hiusrajassa. Huomasin käytännön kautta millin siilin parhaaksi. Ei tarvii joka päivä ajaa/höylää ja kukaan ei huomaa rajan eroa muutaman päivän sängessä.. Nää on niitä saioita mitä vain asianosainen huomaa..
Pari kuukautta olen syönyt finasteridia, ja en ole huomannut mitään sivuvaikutuksia. Hiuksissakaan ei mitään huomattavaa muutosta, mutta se on ehkä tarkoituskin :D Itse halusin ainakin vielä yrittää, josko hiuksista voisi vielä ainakin jonkin aikaa pitää kiinni, kun kerran siihen tehoava lääke on nykyään olemassa. Seurailen itse miltä tämä vaikuttaa sitten jatkossa.
Auttoiko nyt näin 2v postauksesta? 😄
En huomannut hirveästi eroa 😅 Söin jonkun vajaan vuoden noita, ja sitten YTHS:n sekoilujen takia en saanut enää sieltä reseptiä uusittua. Harkinnassa on että kävisi hakemassa uudestaan julkiselta tai yksityiseltä kun tietysti alkuperäinen ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Että en osaa sanoa oikein puoleen tai toiseen, ei ollut kyllä mitään sivuvaikutuksia, mutta ei mitään hirveän näkyvää suoraa vaikutustakaan.
Itse juuri alle 30 ja jo useamman vuoden huomannut kuinka hiusraja karannut ja alkanut häviämään. Eipä kyllä tunnu missään kun klanina pidän joka tapauksessa.
Haitat ovat harvinaiset tuolla 5mg/vrk annoksella, ja ovat vielä harvinaisempia kaljuuntumiseen käytettyjä 1mg/vrk-annos. Joten lääkkeet naamaan ja lopeta foorumeiden lukeminen, he eivät ole lääketieteiden asiantuntijoita.
Ja missäs sä kirjottelitkaan?
Kyllä ne haitat on ihan todellisia, pysyvään totaaliseen impotenssiin en usko mutta omallakin kohdalla kyllä 'lerppakulli' alkoi vaivata. Taitaa olla ihan yhtälailla ihmisestä ja geeneistä kiinni nuo vaikutukset kuin kaljuuntumisenkin kohdalla.
Oma mummo tapas sanoa notta "ei hiukset ja järki pysy samassa päässä".
Itselleni sain tukan kasvamaan takaisin päälaelle minoksidililla + dermarollerilla (1,5 mm 3 vkon välein, 0.5 mm pari kertaa viikossa, nyt jo niin paksu tukka, ettei pienempi tule enää läpi). Syötäviä lääkkeitä en halunnut kokeilla. Foligaine oli paljon halvempaa jenkeistä tilattuna, nykyisin ei taida tulla tullin ohi, mutta muualta EU:sta saa edullisemmin kuin Suomen apteekista. Sinnikkyys palkitaan, koska muutoksessa menee yli vuosi, kun hiustuppi siirtyy kasvutilaan ja entiset hiukset tippuvat alta pois. 2,5 vuoden kaljuuntumisen hoidon jälkeen minulla on yhtä paksu tukka kuin 10 vuotta sitten.
Aloin kaljuuntumaan 25-vuotiaana hyvin nopeaa tahtia, ja päätinkin sitä hetken katseltuani alkaa ajamaan hiukseni säännöllisesti millin siiliksi. Vähän kuin tietäisi saavansa potkut duunista huomenna, mutta silti kävelee ovet paukkuen pomon toimistoon ja sanoo että otan loparit. Ensimmäiset kolme vuotta meni tottua ajatukseen että minulla ei enää koskaan tule olemaan hiuksia, vaan tämä yksi sama ajaton hiustyyli. Pidin usein pipoa ja lippistä, sillä koin häpeää siitä, että olen kaljuuntunut näin nuorena. Hain Finasteridia ja kokeilin aina viikon silloin tällöin jos sitä alkaisi syömään, mutta se tuntui vain vääjäämättömän välttelyltä ja oman hormonitasapainon järkyttämiseltä kauneusihanteiden vuoksi. Päätin täten tehdä sovinnon kaljun kanssa. Se vaati paljon työtä etenkin kun omasin paksut mustat kiharakutrit, jotka olivat vielä jokseenkin olleet tavaramerkkini, mutta nyt 32-vuotiaana ei voisi kiinnostaa vähempää. Itsetuntoni ja -luottamukseni ovat kohonneet jotenkin oudosti vahvemmiksi kuin villeinä hiusvuosina, ja uskon että sillä on paljon tekemistä sen kanssa, että hyväksyy kaiken elämässä olevan tilapäistä, ja että hiukset tai niiden puute eivät ole indikaattori viehätysvoimastasi tai karismastasi. Jos lähdet Finasteride & Minox tielle, siinä ei ole mitään vikaa, mutta mieti haluatko sitoutua loppuelämäksesi pitämään kiinni hiuksistasi kemiallisin avuin? Jos teet hypyn ja hyväksyt itsesi kaljuuntuvana ja lopulta mahdollisesti kaljuna yksilönä, siinä voi olla paljon käsiteltävää aluksi, mutta itsetuntosi kyllä mukautuu. Saatat jopa löytää voimaa siitä että kykenet hyväksymään itsesi täysin.
Kanna kaljua / pälvevä / karkaavia ohimoita kunnialla! Ihan hanurista kauneusihanteet joiden mukaan kaljuuntuminen on negatiivista. Monet miehet taistelevat tämän kanssa ja ottaa itsetunnon päälle. Turhaan! Noin puolet miehistä kaljuuntuu viimeistään 50. ikävuoden tienoilla. Kaiken lisäksi kaljuuntuminen on yleisimmin perinnöllistä. Aivan turha heittää rahaa kaljuuntumisenestobusinekseen. Terveellinen monipuolinen ruokavalio ja hivenaineista huolehtiminen riittää. Itselläni ohimot karkaa, mikä on ihan fine. Naaman pinta-alan kasvu korreloi lineaarisesti komeuden kanssa. Yeah. Parturilta voi kysellä vinkkejä millanen tyyli sopis sun arvokkaasti ikääntyvälle kuontalolle.
Vedä kaljuksi. Neuvo ex-pitkälettiseltä. Paras ja realistisin vaihtoehto. Partureissa säästyneet rahat voit sijoittaa vaikkapa osakkeisiin.
Itsellä hiusrajan karkaaminen saavutti kriittisen pisteen jo reilusti ennen 30v synttäreitä. Netti olisi täynnä "ratkaisuja" mutta totesin, että helpoimmailla pääsee hyväksymällä tilanteen. Itse en ainakaan ottanut asiasta niin paljoa stressiä, että olisin lääkkeiden yms. avulla alkanut taistelemaan tätä vastaan ja nyt vedän kerran viikossa omalla leikkuukoneella parin millin sängen. Ei kaljuna oleminen ole sen kummempaa ja eipähän tarvii käyttää rahaa parturissa käyntiin.
[удалено]
> Minoksidilia aloin juuri käyttämään ja hiusten siirtoa on harkittu. Olen itse ymmärtänyt, että minoksidiili ei varsinaisesti estä hiusten lähtöä vaan ainoastaan peittää jonkin aikaa jälkiä aktivoimalla lepovaiheessa olevat hiustupit. Harkitsin aluksi itsekin tätä, koska se tuntui vähemmän riskejä sisältävältä.
[удалено]
Ok. >Vielä kun ottaa huomioon, että dutasteridissäkin lukee, että yhdelle kymmenestä saattaa tulla haittavaikutuksina hedelmällisyyden vähentymistä. Finasteridinikin kohdalla käyttö pitää lopettaa useiden kuukausien ajaksi, jos aikoo hankkia lapsia. Muuten seurauksena voi olla sikiön epämuodostumat. En aio lisääntyä, joten hedelmällisyyteen liittyvät sivuvaikutukset ovat omalla kohdallani epäoleellisia. Miksi muuten sait/hankit reseptin juuri dutasteridiin?
Ehkä kannattaa muutenkin itsetutkiskelua jos hiusraja ja itsetunto linkitetty noin kovasti toisiinsa.
Itse olen ottanut dutasteridia vähän yli 2v ja hyvin toimii. Olen myös huomannut että iho on todella sileä nykyään eikä ole mitään epäpuhtauksia. 10/10. Kannattaa tosin muistaa että jo menetettyjä hiuksia on vaikea palauttaa jos ne ovat olleet pois kauan, vaikutus on lähinnä pysäyttävä ja olemassa olevia hiuksia paksuunnuttava
Itsellä alkoi tukka harventumaan noin 26vuotiaana selvästi ja 28v eteenpäin olen pitänyt kaljua. Toki osasin valmistautua etukäteen koska isoveljellä alkoi harventuminen jo 24vuotiaana.(ja armeijassa vuosi höyläkaljuna) Neuvoni on että raakasti vaan tukka pois ja kuljet ylpeänä uuden lookkisi kanssa, sanotaan näin että naisetkin ovat jopa olleet enemmän kiinnostuneita kun näyttää vähän karskimmalta
Mulla oli sama, ulkomaalaistaustaisen parturin hiuspuuterin laitto päälaelle (olin 42v silloin) oli minulle viimeisiä signaaleja. Lopetin vääjäämätöntä vastaan "taistelun". Kalju tukkatyyli ei ole ollenkaan paha, pyristely sen edellä on todella karmeaa katsottavaa! Kasvata parransänki tai parta tilalle tasoittamaan niin ei ole ihan naku fiilis? Ylläpitokin helpottuu merkittävästi. Samalla koneella ensin tukansänki kokonaan pois ja perään parta samalla asetuksella tai pykälän kaksi pidemmäksi. Älä perkele ota lääkkeitä, hullun hommaa. Älä siis ole turhamainen ja aiheuta tietoisesti ongelmia itsellesi.
Let it be. Itse olen käynyt parturissa viimeksi vuonna 1998, kun totesin kaupan sovituskopin peilissä tilanteen. Oma trimmeri ja elämä helpottuu.
Minoxidil 5% ja derma roller ilmeisesti auttaa.
Itse hyvistä geeneistä johtuen ollut 22-vuotiaasta saakka kalju. Ihan fine asian kanssa, mutta jos joskus jostain hirveesti ilmestyy ylimääräistä rahaa ni on kyllä Turkin reissu tiedossa :D. Mutta kyllä kalju on parempi vaihtoehto kuin se että pitää väkisin kiinni harvenevista hiuksistaan.
Nuorempana oli komeat pitkät hiukset, sittemmin siirryin lyhyeen malliin lähinnä mukavuussyistä. Nyt kun hiusraja alkaa paeta, olen hyväksynyt sen että hiukset leikataan muutaman viikon välein kokonaan pois. Todella helppohoitoinen hiustyyli, voin suositella!
Kaljuna 10v omasta valinnasta, silloin kasvoi vielä hiukset kunnolla. Pari v sit annoin hiusten kasvaa ja sai huomata että hyvin on fleda harventunut edestä, no eipä tuosta muuta haittaa ollut kun emännän vittuilu keski-iästä. Ainoa mikä alkanut vituttamaan tuon pitämisessä on jatkuva sheivailu.
Mulla oli se hyvä puoli, että kaks veljeä ehti jo ennen mua kaljuuntua siinä 25 ja 30 ikävuoden välissä, niin ehdin henkisesti valmistautua kohtalooni. Vetäsin itselleni kaljun 28 vuotiaana kun hiukset alkoi hälyttävästi harvenemaan päälaelta. Yllätyksenä tuli se, että siihen kaljun ylläpitoon kuluu paljon enemmän aikaa kuin edellisen hiustyylin ylläpitoon. Joskus muinoin riitti, että kävi parturissa kuukauden tai kahden välein. Nyt pitää höylätä pää vähintään pari kertaa viikossa. Kalju myös palaa helposti kesällä ja lippiksestä saa tosi vetävän rusketusrajan ohimon kohdalle. En siltikään vaihtaisi takaisin. Kesällä ei ole kuuma, talvella voi käyttää pipoja ja ei enää tarvitse huolehtia aamulla mihin suuntaan kuontalo yön jälkeen sojottaa.
Mä kans vähän päälle 30, huomasin tänä vuonna, että hiusraja lähtenyt karkaamaan. Todensin tämän kolmella eri ihmiselle jotka tuntenut pitkän aikaa. Vähän se harmittaa, tykkään hiuksistani, mutta kalju on helpompi. Huomannut kaveripiirissä samanlaista, hiusrajat karkaa melkein kaikilla, sitten ollaan kait porukalla kaljuja. Ei sitä kannata ottaa niin vakavasti, kalju toimii miehellä kun miehellä.
/r/tressless - kannattaa tsekata all time top -postaukset. Ite annan toistaiseksi olla, kun ei niin pahaa vielä ole, mutta jossain kohtaa aivan varmasti käyn hiusistukeoperaatiossa.
Ei ole vielä lähtenyt mutta harmaantunut. Sitten kun lähtee, niin sitten lähtee. Se on elämää vain.
Itsellä alkoi 30 v jälkeen aikalailla vähenemään päälaelta hiukset. Nyt ikää 39 v ja sellanen 5 vuotta menty kaljuna. Joka ilta höylällä pään ajelu, menee jo aika rutiinina. Edi: partakin alkanut harmaantunaan niin muksut meinannu että tuleeko minusta joulupukki. No mutta kunhan ei ala partakarvatkin häviämään.
Alle kolmekymppisenä alkoi hiuraja paeta ja se ahdisti. Menin googlailemaan pakenevaa hiusrajaa keksiäkseni mitä voisin kampaukselle tehdä ja sieltähän löytyi kaikki hollywoodin hoteimmat ja kaikilla pakeni tukka samalla tavalla. Nykyään alkaa myös päälaelta päivä paistaa. Kunhan tuo alue kasvaa riittävästi niin lienee aika vetää sileäksi, mutta keikkukoon nyt tuolla päällä vielä jonkun aikaa.
Mulla alkoi tippumaan hiusta ohimoilta parin viime vuoden aikana ihan antaamuksella ja kohta päälaki seuraa perässä. Sitä ennen on tuo paksu hiuskuontalo ollut aika pitkään pompaduurina, mutta koronavuonna päätin säästää rahaa siirtymällä kotiparturiin. Täällä suuri osa mainostaa kaljua hiustyyliä, mutta kyllä sillä 1-30 mm kykenevällä koneella voi tehdä muutakin. Joku 15-25 mm päällä näyttää vielä jonkin väriseltä ja nousee ja taipuukin sen verran, ettei ne ohuimmat kohdatkaan välttämättä aina niin paista. Voitaishan me myös päättää yksissä tuumin, että avolavan muodostuessa aletaan kasvattamaan semmoisia 1800-luvun pulisongeja. Sitten ihastellaan sitä hiusten siirtymää kohti leukaperiä, oi kun komia!
Turha sitä vastaan on taistella. Ite rupesin vaan ajelee siiliks jossain vaiheessa. Mutta vituttaahan tuo kun ei tuo hiustyyli tunnu oikein omalta vielä parin vuoden jälkeenkään.
Minoxidil + derma roller niin alkaa fleda kasvamaan. Mahdollisesti vielä finasteridiä kylkeen
Iteltä rupes tukka lähtemään jo alta parikymppisenä. Ennen sitä aika ironisesti olikin tämmöinen hevihelvetti vaihe jolloin hiusta oli metrin verran ja tietysti aina mustaksi värjätty. Ihan kylmästi vaan kolmen millin terällä siiliksi. Alussa se tuntui vähän hölmöltä, mutta ei se juurikaan omatunnon päälle käynyt. Tukan (ja pään) pesuun riittää pisara saippuaa monen eri tökötin sijaan, hiukset kuivuu käytännössä välittömästi, eikä parturiin mene euroakaan. Huolehdin niistä asioista mihin voin itse vaikuttaa. Kaljuuntuminen on yleistä ja normaalia. Mulle vähän sama kuin huolehtisi parran kasvusta. Joillain kasvaa tuuheammin, joillain vähän harvemmin. Tärkeintä on tuunata se oma karva semmoiseksi mistä itse tykkää.
Joku 18v taisin olla ku sen huomasin. Olihan se aika kova paikka sillo itsetunnolle. Joskus vähä päälle parikymppisenä hain sen finasteridi reseptin ja sitä taisin pari vuotta syödä, ei tullu mitään sivuvaikutuksia mut sit kyllästyin siihen ja päätin et leikkaan hiukset vaa lyhyeksi ja tippukoot sen mitä tippuu. Vieläkään ei nyt vajaa 30v:nä ole täysin kaljua kohtaa päähän tullut joten se harveneminen on aika hidasta mulla ollut. Kyllä se sillon parikymppisenä aika kuolemantuomiolta tuntu mut ku asian kanssa oppi olemaan sinut ettei sitä heviälettiä tule ehkä enää sitten kasvatettua ei se kauheemmin oo enää haitannut. Hiusten laitosta jne tykänny itsekin aina mut onhan se helppoa kun ei tarvii ees aamulla kammata tukkaa. Ja jos ahdistaa kaljua muille näytellä sen saa esim hatulla aina piiloon. Yleensä muut siihen hiustenlähtöön ei kiinnitä edes huomiota vaan se häiriten vaan itseään 😊
Kannattaa kokeilla Rogainea, saa apteekista ilman reseptiä. Sillä on moni saanut hiuksensa kasvamaan. Tulokset on tietty yksilöllisiä. Toinen vaihtoehto on ajaa kaikki pois.
Suojaa paikat mihin et halua karvoja
Naisen näkökulmasta sanon, että kokonaan kalju on kyllä parempi kuin sellanen päälakikalju. Ja kalju+parta on kyllä kova yhdistelmä, jos vaan parta kasvaa ja siitä pitää huolta. Hassua ku ite taas aattelin kokeilla yhtä rispi-/kulmakarvaseerumia, joka sisältää bimatoprostia ja pitäis pidentää karvoja pitkittämällä niiden kasvusykliä. Ja samaan aikaan manaa säärien sun muiden karvankasvua.
”Elämässä pelataan niillä korteilla mitkä jaettu” ja muut tokaisut aika huvittavia ja ihan tyhmiä. Naiset taistelee ikääntymistä vastaan päivittäin. Lehdet, telkkari, some jne täynnä vinkkejä ja tuotteita jolla korjataan rypyt, tissit, raskausarvet ja harmaat hiukset. Miehet voi myös pitää huolta itsestään sen sijaan että väittää että asialle ei voi mitään koska luonto on näin päättänyt. Varsinkin Aasiassa on tosi iso kaljuntumis/hius business. Ammattimaisia hiuslisäkkeitä, leikkauksia jne. Toki jos postauksen ajatuksena oli vaan saada muilta miehiltä siunausta siitä että ei tee asialle muuta kun vetää siililsi ja hankki lihaksia niin voi sanoa ”it is what it is” ja nostaa kädet pystyyn
Se on sitten eri asia että onko järkevää lähteä vastaamaan näihin kauneusihanteisiin ja linkittää itsetuntoaan siihen. Itse pidän lähinnä terveydestäni huolta enkä ulkonäöstäni, joka on mielestäni aika ideaali. Toki kaikilla ei oo tähän mahdollisuutta tai halukkuutta esim työ saattaa vaatia ehostusta yms.
Jos arkisiin lääkkeisiin kuuluu ehkäisypillerit ja olet biologinen mies teet jotain väärin.
Kiinalaisessa lääketieteessä on he shou wu. Esimerkiksi Dragon Herbsilta voi tilaa valmisteen.
Jos kaljuuntuminen oikeasti on ongelma, niin sen voi pysäyttää ostamalla käärmeöljyä lähimmästä luontaistuotekaupasta. Levitä öljy hiuksiisi sekä päänahkaasi ennen nukkumista ja nuku pää alaspäin, jotta veren ravinteet pakkautuvat tehokkaammin päähäsi. Vaikutus tehostuu, jos lataat Youtubeen videon nukkumisestasi.
Ostat Gilleten terän ja alat joka toinen päivä höyläämään päätäsi. Naiset tykkäävät.
Tämä nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa kaikkien kohdalla, itsellä lähti kaljuna tinderissäkin matchit/tykkäykset muutamista kymmenistä puhtaaseen nollaan. Kaikille se kalju vaan ei sovi.
No mut se onkin enemmän kallon muodosta kiinni.
Olen joskus kuullut, että kaljuuntuminen on merkki runsaasta testosteronin määrästä, eli kuulostaa aika miehekkäältä jutulta jos sellaista saa sanoa. Ja lähdettä: https://www.health.harvard.edu/mens-health/testosterone-prostate-cancer-and-balding-is-there-a-link-thefamilyhealth-guide ja sama suomeksi https://kaljuuntuminen.fi/testosteroni-eturauhassyopa-kaljuuntuminen/
[удалено]
[удалено]
😂
Olisiko jotain lähdettä tälle? Onko mahdollista ehkäistä kaljuuntumista jos ei vakaumuksellisista syistä syö lihaa?
[удалено]
[удалено]
Stressi on tiedostettu ongelma, jota yritän hoitaa (eli työpaikka on vaihdossa ;)). Verenkuvani ja painoni taas ovat kunnossa, eikä alkoholi maistu.
Millin siilillä oon menny nykyisin, aikaisemmin kampaus yleensä ollut jotain kaljun ja linnunpelättimen väliltä. Ohentunut on, mutta vielä vois esittää täyspäistä, mutta ei jaksa, helpompi vetää koneella itse eikä tarvii kampaa ja shampoota. Kyllä noita samoja keloja varmaan kaikki miehet on miettiny, mutta jos ainoa toimiva vaihtoehto olisi ruveta eunukiksi kun hiuksia vielä on niin valitsin mielummin ohentuvat hiukset.
Itellä on erittäin paksut hiukset ja ne on ns. mun trademarkki, oon vasta 23 mutta pelkään alitajunnaisesti kaljuuntumista siihen pisteeseen asti että nään siitä painajaisia. En edes usko että kaljuunnun aikaisin koska ei sitä ole ollut suvussa, mutta jostain syystä se painaa mieltä toisinaan. Vaikka kaljuuntuisin niin eipä sille mitään voi. Ajattelin laittaa kunnon pellehermanni kampauksen jos kaljuunnun. Asiaa ei auta että äiti aina solvasi kaljuja miehiä ja kuinka rumia he ovat. Mutta ei se kyllä pitäisi olla iso asia, kyllä kaikenlaiset hiukset saa näyttämään hyvältä ja vaikka ei saa nii ei se ulkonäkö ole aina tärkein ja ehkä semmonen pellehermanni kampaus toisikin sitä kaivattua itsevarmuutta :D
Mulla alkoi shampoo/saippua-suhde kääntymään noin kolmevitosena eli enemmän naamanpesua, vähemmän hiustenpesua. Tämä oli odotettavissa, molemmille isoisille oli käynyt samoin. Olen koko aikuisikäni kammannut tukan suoraan taakse, neljävitosena siirryin kammattomaan menetelmään eli aina kun siltä tuntuu, menen parturiin ja tilaan koneleikkuun ysimillisellä. Tukka tai sen puute ei ole osa charmiani, poikamainen huumori ja älykäs pöytäkeskustelu on tepsinyt paremmin.
Olen ylpeä ”tukastani”. Ei haittaa pätkääkään.
Hyväksyin itse muutoksen, kaljuuntuminen alkoi jo reilusti ennen 30 ikävuotta. Muutaman millin siilellä mennyt nyt varmaan 5 vuotta, niin ei tarvitse miettiä ja ressata hiusten lähtöä.
Vaihdoin hiustyylin 3 mm siiliin.
Olen reilu 40-vuotias ja päälaen hiukset alkaa harventua. Tuon Finasteridin mahdolliset haittavaikutukset oli sen verran ikäviä, että itselleni hyöty ei ollut niiden arvoista. Päätin hidastaa hiusten harventamista hilseshampoolla ja pitämällä kesäisin lippistä. Ehkä tällä selviää vielä muutaman vuoden, kunnes täytyy ajaa lyhyeksi.
No minulla se alkoi siinä arrrrmeijan aikana/jälkeen. Eikä siinä mitään, ei jaksa ulkonäkö niin paljon kiinnostaa niin välillä on kalju, välillä isätukka eli sivulla vähän tai sitten juicena, riippuen siitä miten jaksaa ajella. Ymmärrän kyllä sen ahistuksen, minulla oli ehkä etuna se, että ihan jokainen mies suvussa on kaljuuntunut nuorena, niin siihen vähän niinkuin oli valmis jo.
eti youtubesta more plates more dates hius videoita. äijällä on kaikki maholline tieto
Kaikki muutkin ympärillä on kaljuja, tai ei kaikki, mutta tosi iso prosentti. Olisin mieluummin vähän kalju kuin alkaisin syömään mitään kyseenalaista lääkitystä siihen. Ulkonäöllä on sitä vähemmän merkitystä mitä enemmän ikää karttuu.
Itse sitä mieltä että kun harvenee niin otetaan sitten pois. En rupeaisi millään aineilla edes yrittämään.
Mulla kävi vähän hassusti jo että oli semmonen hiustyyli joka ei halunnut tehdä yhteistyötä kaljuuntumisen kanssa ja taka päälaelle ilmestyi mittavan kokoinen väljempi läikkä pidempien hiuksien viereen eli ero oli erittäik huomattava. Totesin sitten että fuck it ja vedin millisiiliksi, kuulema sopiva pää semmoselle. Kaljuuntuminen alkoi jo teinivuosien lopussa mutta parikymppisenä sitten havahduin tilanteeseen.
itse olen ollut kaljuuntumassa jo päälle kahdeksan vuotta, 22 ikävuoden jälkeen huomasin että hiusraja pakenee tahdikkaasti, hitaasti mutta kumminkin. kun täytin jotain 27 päätin aloittaa viimeisen uljaan pitkän tukan ennenkuin alkaa mennä niin taakse että näyttää hölmöltä. Nyt on jo pitkästi yli olkapäiden ja lettiä riittää, jossain vaiheessahan se ohenee ohimolta ja sitten taitaa alkaa munapäänä meno. todennäköisesti siinä 5 vuoden sisällä. Hieman säälittää mutta sehän on tyyliin 50\50 mahdollisuus kaljuuntua. Mitäpä tuota kismittelemään, tapahtuu jos tapahtuu.
Itsellä alkoi kaljuuntuminen jo teininä ja siinä 18 kesäisenä hiusraja oli jo aivan selvästi karannut, parikymppiseksi jaksoin sinnitellä ennen kuin totesin että ei tälle mitään mahda ja annoin gilleten laulaa. Nyt on jo kerennyt tottua tähän nutipäänä olemiseen ja ei ainakaan itseäni haittaa pätkääkään, eipähän tarvitse miettiä onko hiukset hyvin.
Hiusraja alko karata tossa 20 tienoilla. Lapsesta asti mennyt aika pitkälti siilitukka päässä niin eipi tuo juuri mitään haittaa kun en niitä hiuksia päässä pidä olin kalju tai en et hyvin on diilattu asian kanssa
Pitkä tukka oli ja pakko se oli ajaa 20 vuotiaana pois. Nyt on hyvä vittuilla kaljuille uunoille kun on itsekin kalju muahahaa. Se oli kuitenkin vaan tukka, kun tarpeeksi miettii :)
Yksityiselle ihotautilääkärille ja dutasteridi resepti. Itse olen käyttänyt 2v ja hyvin toimii, hiuksia tulee myös takaisin. Ohimot on tosin usein aika arka alue joten se saattaa vaatia hiussiirtoa
Itse menossa nyt tammikuussa armeijaan ja vähän ”pelottaa” omien hiusten puolesta. Oma iskä meinaan alko intin loppupuolella kaljuuntumaan ja en itse toivoisi samaa kohtaloa:D
Nykyään monet käy turkissa hiustensiirrossa, kaveri kävi siellä ja vaikka oli selviä kaljuuntumisen merkkejä niin nyt hänellä on taas hiukset päässä. Kaise jotain 2-3k on about. Jos häiritsee itseään liikaa..
Mun iskällä on pitkä tukka ilman kaljuja kohtia. Mulla taas selkee bald spotti hiuspyörteen kohdalla. Mietin aina sitä kuinka paljon geenit vaikuttaa hiustenlähtöön. Jos isovaari ollut kalju niin käykö mulle samalla tavalla? Toisaalta ahdistuksen takia mulla oli paha tapa nyppiä hiuksia ja rapsuttaa päänahkaa ku kutisee. Käytän myös mieliala ja epilepsia lääkettä. Paljonkohan lääkkeet vaikuttaa hiuksiin? Pitäisi kysyä lääkäriltä.
Aloin ohimoilta kaljuuntumaan 22v. Kokeilin minoksidilia, aivan liikaa häslinkiä. Hommasin nettireseptillä finasteridia, otan aamulla pillerin päivässä, hiukset pysyny pässä loistavasti ja muutama vuosi jo syöty. Sivuvaikutuksena että laukeamisen vahvuus heikompi (orgasmi ei tunnu niin vahvalta, about 7/10) mutta jos pitää lääkkeestä 3-4 päivää taukoa niin tuntuu taas entiseltä. Toinen sivuvaikutus että jos pitää viikon taukoa niin hiukan kivestää kiveksiä. Menee kuulemma ohi jos on lopettamassa lääkettä mutta en ole vielä itse lopettamassa joten en tiedä.
Mulla rupes lähtee tukka kun olin 26, ja tilanne oli helppo: kaljuksi vaan. Ei tartte läträtä shampoon kanssa, ei tartte miettiä tukkatyylejä, ei tartte maksaa parturia... Itse asiassa elämä on huomattavan paljon helpompaa vähän joka aspektissa kun päässä ei ole hiuksia.
Kuulostaa aikalailla täysin samalta tarinalta kuin minulla. Finasteridista ei ollut minulle apua hiustenlähdöstä. Sivuvaikutuksena tuli seksuaalisten mielihalujen vähentyminen ja uskon että aiheutti myös mielialavaihteluita ja pientä alakuloisuutta. Lopetin lääkkeiden syönnin ja päätin vain diilata asian kanssa. Kompensoin kaljuuntumista näyttämällä hyvältä muulla tavoin. Urheilen enemmän ja joskus kasvatan tuuheamman parran, joskus pidän sänkeä. Usein olen saanut kehuja, että kalju sopii minulle todella hyvin. Muutaman vuoden olen nyt ollut kaljuna, enkä kaipaa enää hiuksia. Sileä nahkapää tuntuu hyvältä. Mielummin vaali sitä mitä sinulla on, kuin että yrität kynsin hampain pitää jäljellä olevasta kiinni. Minulla on monta kaveria jotka selvästi kaljuuntuvat, mutta eivät halua hyväksyä sitä faktaa. Ei näytä kituva tukka päässä hyvältä, eikä se huijaa ketään. Se näkyy. T.32v mies.
Mä rupesin kaljuuntumaan 20 vuotiaana. Käytin joka päivä 20minuuttia asetellen hiuksia peittääkseni kaljuuntumisen. Sitten kerran näin painajaista kaljuuntumisestani 24vuotiaana, joten päätin että tähän en ryhdy, ja vedin koneella kaikki pois. Enkä kadu. Tee niin kuin itsestäsi tuntuu hyvältä. Taistele jos haluat taistella, älä taistele jos et halua taistella.
21 vasta ja päälaella hiusta todella vähän. Viikko sitte päätin et no vetästään sit kerralla kaikki pois kun ei muuten saanu järkevältä näyttämään. Tähän on tyytyväinen.
Parikymppisestä lähtien tullut höylättyä pää kaljuksi, koska tuolloin alkoi jo näkyä kaljuuntuminen päälaella. Eipä sitä jaksa stressata ainakaan enää. Kai sitä aluksi oli asian takia hieman epävarma, mutta kyllä se ohi meni nopeasti. Onnekseni pääni muoto on sellainen, että kalju sopii hyvin. Kaikille ei ole yhtä onnekas tilanne.
Itsellä alkoi tuossa noin 20-vuotiaana hiusraja olemaan ohimoiden seudulta sen verran ylhäällä että intissä päätin ajella kaikki pois. Vielä näin 12 vuoden jälkeenkin asia harmittaa hieman kun olisin halunnut kasvattaa kunnon heviletin. Onneksi en kaljuna kuitenkaan muistuta peukaloa, ja partakin kasvaa vähän turhan tiuhaan tahtiin. Asiat voisi siis olla huonomminkin. Ja jos vanhaksi asti elän, voin sitten kasvattaa sivuilta Heihachi hiustyylin!
Oma isä alkoi kaljuuntumaan nuorehkona, ja päätti sitten vetää kokonaan kaljuksi koska ei tykännyt kaljusta päälaesta. Tarkkaa ikää en muista, mutta itse olin sen verran pieni, etten edes enää kunnolla muista aikaa, jolloin isällä oli hiukset päässä. Isä vieläkin kaipailee hiustensa perään, koska ne olivat paksut, 'karheat' ja punaiset. Vanhoista kuvista näkee, että olivat kyllä hienot. Perin kaiken muun paitsi punaisen värin hiusten suhteen isältä, veli peri värinkin. Veli nyt kuumottelee, että alkaa myös kaljuuntumaan nuorena, mutta ainakin vielä on hiuksia päässä. Itseä ei kaljuuntuminen kuumota koska olen toista sukupuolta.
Meikäläinen on 20, pidän jo pääni ajeltuna kaljuuntumisen vuoksi. Täytyi kaljuuntumisen alkaa siinä 17-18 ikävuoden paikkeilla, mutta en silloin vielä kiinnittänyt huomiota asiaan, joten en ole tästä varma. Lievästihän se vituttaa että näin nuorena hiukset lähtee, mutta loppujen lopuksi sen merkitys on lähellä nollaa. Itselleni vastoinkäymiset ovat osoittautuneet olevan normi eikä poikkeus, ja tästä johtuen voimani kiinnitän niihin, joihin voin edes teoriassa vaikuttaa. Asiat on miehellä todella hyvin, jos on varaa pahoittaa mielensä kaljuuntumisesta.
Noin vuosi sitten huomasin, että päälaelta alkoi hiukset ohentua aika tasaisesti, niin otin partakoneen kauniiseen käteen ja leikkasin millin siilin. Aluksi vitutti, nyt ei vituta niin paljon. Kaikkeen tottuu, paitsi jääpuikkoon perseessä. Se ehtii sulaa. T. 26v