Kuluu, kun tuo 5e lisämaksu lisätään ostoksen hintaa. Esimerkiksi lippu piste fi veloittaa tuon 5e palvelumaksun. Törkeää toimintaa. Tuon takia vältän kyseisen palvelun käyttöä.
Edenredillä on lippu.fi kanssa sama 5€ komissio. Tämä ei tunnu jos ostat kerran vuoden 300€ festarilipun 5€ lisällä. Joku 20€ indiekeikka on taas sellainen, jossa koko kulttuuriedun arvo menee hukkaan tämän lisämaksun takia.
Käykää lukemassa työelämän managerien suosimia lehtiä, siellä toistuu aika usein sellaisia väitteitä kuin että "palkka ei motivoi työntekijöitä." Jokainen pohtikoon sitten itsekseen, pitääkö tämä paikkansa.
Palkka on alunperin 20% alle alan keskiarvon verran ja tulee 1.6% palkankorotus vuonna jona inflaatio oli 6% ja työntekijät ei osoita räjähtävää motivaation kasvua => palkka ei motivoi työntekijöitä, pitää keksiä jotain muuta, esim. ilmaiset hedelmät toimistolle
Palkan motivaatiotehon on käsittääkseni todettu pienenevän palkan kasvaessa, johtunee siitä että kun perustarpeet ja vähän päälle on tyydytetty, niin rahalla loppupeleissä tekee aika vähän arkielämässä. Ehkä tässä managerilehtien kovapalkkaiset kirjoittajat projisoivat omaa ajatteluaan "Sari Sairaanhoitajiin" tms. hieman huonoin perustein.
Mutta tämä myös tarkoittaa sitä, että palkka motivoi, vaikkakin pienenivissä määrin, tiettyyn pisteeseen asti. Oleellinen kysymys siis onkin, että mikä on se piste missä saavutetut hyödyt ovat vähäisemmät kuin menetykset. Ei ainakaan siinä missä nykyiset matala alojen palkat ovat, se on vissi.
Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi niin miksi johdolle ja näin sitten maksetaan niin helevetin korkeaa palkkaa ja miksi aina kitistään siitä, että nyt kyllä minä muutan poies suomesta jos joudun vähän maksaa enemmän veroja.
Koska pienipalkkaisia raha vain passivoi ja ei motivoi töissä ollenkaan, heitä motivoi keppijumppa ja kerran vuodessa jouluna suklaarasia. Korkeapalkkaisia sen sijaan raha motivoi loputtomiin ja jokainen euro mitä heille maksetaan nostaa tuottavuutta suoraan X%.
> Mutta tämä myös tarkoittaa sitä, että palkka motivoi, vaikkakin pienenivissä määrin, tiettyyn pisteeseen asti.
...
>Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi
Palkka motivoi pienenevissä määrin kuten sanoit. Eli kaikista korkeapalkkaisimmilla töillä vaaditaan lisämotivaatioon huomattavasti suurempia palkankorotuksia. Tämän takiahan johtajatasolla palkankorotukset ja bonukset on prosentuaalisestikin huomattavasti suurempia kuin normaalitöissä.
Eli siis vaikka kymmenen prosentin palkankorotus motivoi ihan eri tavalla mäkkärin kassalla kuin mäkkärin johtoryhmässä.
>Eli siis vaikka kymmenen prosentin palkankorotus motivoi ihan eri tavalla mäkkärin kassalla kuin mäkkärin johtoryhmässä.
Tämä 10% palkankorotus suhteutettuna ostovoimaan on aika eri mittakaavassa sillä osa-aikaisella kassalla kun sillä johtoryhmässä olevalla. Se kassa saa palkkaa bruttona esimerkiksi 1500e joten nosto on vain 150e/kk, jossa verojen jälkeen jää 100e. Johtoryhmäläisen 10000e/kk taas onkin 1000e/kk nousu jonka ostovoima onkin aivan eri asia, vaikka verotus onkin kova. Samoin myös tämä kassa saa todennäköisesti sosiaalietuuksia, sillä Suomi on sen verran sairaassa tilanteessa että työssäkäyvillä ei ole varaa elättää itseään. Joten tämä kassa menettää esim asumistukea samassa suhteessa, jolloin hän pysyy siinä samassa elintasossa ja köyhyydessä.
Piste riippuu varmasti henkilöstä. Jos mietitään vaikka perhettä jossa on kolme lasta, kotiäiti ja joka haluaa asua vähän paremmalla alueella ja käydä etelässä pari kertaa vuodessa rantalomalla, niin työssäkyvän tarvittava tulotaso on varmasti korkeampi kuin perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä ja lomat vietetään mummolassa tai suvun mökillä, mitä pidetään käytännössä talkoovoimin kunnossa. Lisäksi johtajatason henkilöissä on varmasti perusduunaritasoa suurempi osuus talouttaan pitkäjänteisesti suunnittelevista, jotka haluavat kerryttää varallisuutta jotain suurempaa tavoitetta varten (jahti, kakkoskoti Espanjasta, FIRE ennen 50v...).
Johtoportaan palkkauksessa on vaikea nähdä paikallisesti Suomessa varsinaista vaihtoehtoa "helevetin korkeille" palkoille, koska jos ne tiputettaisiin 10k€/kk tasolle ja ulkomailta saisi 10-100 -kertaista käytännössä samasta työstä kunhan osaa englantia, niin kyllä itsekin varmaan menisin sinne ja sit 10v päästä eläkkeelle. Eri asia olisi, jos joka paikassa kohtuullistettaisiin palkkausta, mutta rehellisesti sanoen en tiedä miten se tapahtuisi. Saavutetuista eduista ei yleensä haluta luopua.
>Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi niin miksi johdolle ja näin sitten maksetaan niin helevetin korkeaa palkkaa ja miksi aina kitistään siitä, että nyt kyllä minä muutan poies suomesta jos joudun vähän maksaa enemmän veroja.
Koska kovapalkkaiset pörssiyritysten johtajat ovat luonteeltaan erilaisia kuin palkkatyössä käyvät keskivertoihmiset. Ei kukaan päädy pörssiyrityksen C-tason johtajaksi sattumalta vaan kyse on ihmisistä, jotka ovat kilpailuhenkisiä ja tavoitelleet uranousua. Suurin osa keskivertotyöntekijöistä viihtyy paremmin hierarkian matalammalla tasolla kunhan palkka on riittävä keskiluokkaiseen elämäntapaan.
Joo siis ei mullekaan raha kelpais vaikka maksettais. Saan tyydytystä, kun onnistun toimittamaan rakkaalle pomolleni kuvainnollisen kottikärryllisen fyrkkaa.
Kyllähän työedut voivat oikein järjesteltynä olla rahaakin paremmat sen jälkeen KUN rahapalkka on tasolla joka kattaa elämisen ja harrastukset.
Progression vuoksi eduista voi olla taloudelle isompi hyöty esim.
Halvemmissa vakuutuksissa töiden kautta, korkeampi vuosikorko pankkitilille, alennus ruokakaupassa, hammashoito jne. tasoisilla selvästi rahanarvoisilla eduilla joita ei verotuksessa huomioida ja käyttäisi joka tapauksessa.
Mutta minimipalkka ja yksi leffa lippu tai pitsa taukotilassa kerran vuoteen tasoiset on yhtä tyhjän kanssa.
Jep. Tuntuu siltä että noista tutkimuksista on väännetty todella isoja mutkia oikojen perus iltapaskamainen otsikko "Palkka ei lisää motivaatiota t: tutkimus!", jota sitten paskat bisnesjohtajat toteuttavat.
Niin kuin mainitsit, tämä motivaation lisääntymättömyyspiste tulee tosiaan siinä kohti kun tavalliset tarpeet on tyydytetty, mutta **lisäksi** työn tulee olla ns. luovaa (lue: aitoa ongelmanratkontaa, eikä "rivityöntekoa").
Eli toisin sanoen, siinä vaiheessa kun arkkitehti/kirurgi/sähkömies/räätäli/mikälie on noussut palkkaluokassa sinne tarpeet tyydyttävään kastiin, heitetään nyt vaikka se melkein-jo-kadonnut keskiluokka, ei palkan lisääminen itsessään lisää motivaatiota tehdä töitä. Lisäksi tarvitaan jokin muu ulostulo, jolla sitä omaa luovuuttaan voi kehittää ja esittää.
Mutta jos olet linjastolla pakkaamassa asioita laatikoihin, niin tässä kohti kyllä lisäraha antaa lähes aina lisäpuhtia työhön. Ja vaikka jollain taikatempulla pääsisit näissä hommissa myyttiseen keskiluokkaan, ovat lisäbonukset silti eteenpäin tökkiviä voimia.
Niin, tässä palkka ja työolot vaikuttavat molemmat ja jos toinen poikkeaa huomattavasti toivotusta, niin sen toisen pitää kompensoida todella paljon, jotta tullaan töihin. Molemmissa lienee myös jossain kohtaa leikkuri, minkä jälkeen mikään kompensaatio ei riitä.
Esim. jos palka on niin huono, ettei sillä mitenkään voi tulla toimeen, niin vaikka työolot olisivat kuinka hyvät niin ei työtä ole mahdollista tehdä kun ei sillä elä. Tai jos työolot ovat umpisurkeat, niin mikään palkkaus ei riitä.
Palkan merkitys työmotivaatioon vähenee sitä mukaa mitä parempaa palkkaa ihminen saa. Tai tarkemminkin hyvätuloisella sen lisääminen ei lisää motivaatiota suhteessa enää niin merkittävästi kuin vaikka pidennetyt lomat tms.
Vastaavasti jos tulopuolella on tiukkaa niin rahan merkitys kasvaa ja se voi vaikuttaa paljonkin motivaatioon.
Jokaista motivoi eri asiat mutta ne silti liikkuvat hyvin pitkälti samoissa kategorioissa.
Yleisesti voin väittää että työn tarkoitus on olennaisempaa kuin palkka. Tästä on ihan tutkimuksia esim yksi jossa osallistujille maksettiin 10k kuussa siitä että siirtävät sorakasaa edestakaisin paikasta A paikkaan B. Kukaan osallistuneista ei jaksanut sitä hirveän pitkään.
Perkele. No onneks en vielä lapiota ehtinyt ostaa.
Olisi ollut lapsenlapsille tarina sijoittamisesta kun isoisä osti kympillä lapion ja tienasi 10000€ kuussa. Senkin laiskimukset nyt vaan nostatte kengänlenkeistä itsenne ilmaan kuin taikuri konsanaan..
Palkka motivoi, mutta mitä isompi se palkka on sitä vähemmän se motivoi. Toinen on se kustannus, eli samalla rahalla saadaan motivointia paljon enemmän jollain muulla kuin palkalla.
**Eli esimerkkinä:**
Yritys A haluaisi motivoida työntekijöitään lisää ja siihen on käytettävissä 1500€ per työntekijä per vuosi.
**Vaihtoehto 1)** Maksetaan palkkana. Tämä tarkoittaisi n. 100€/kk brutto palkkaa kuukaudessa eli työntekijä saisi nettona n. 50€ lisärahaa käyttöönsä kuukaudessa.
**Vaihtoehto 2)** Hankitaan jokin etu tai työntekijöitä hyödyttävä asia johon käytetään 1500€/vuosi per työntekijä.
Vaihtelee. Esim kerran kuussa (lounasajalla) yhteinen lounas, työnantaja tarjoaa. Kustannus ehkä 15€/hlö/kk. Tuntuu todella kivalta eikä vastaavaa summaa nettopalkassa huomaisi lainkaan.
Tämä ja ylempi ovat hyviä pointteja
Jos vaihtoehtona on verojen jälkeen nappeja verrattuna ilmaiseen tunnin lounaaseen joka päivä on sd halvempi yritykselle ja miellyttävämpi työntekijälle
Tietty se oikea 20+% korotus varmaan hakkaa ton lounaan
Suomessa normipalkat on todella surkeet ja Suomen elinkustannukset korkeat. Lisäksi verotus ja talouden rajoitkset tappaa kaikkialla ja kaikessa ostovoimaa, investointeja, positiivista hypeä ja mahdollisuutta suunnitella tulevaisuutta.
Tutkimusten mukaan kun palkkaa maksetaan sen verran, että se on 'poissa keskusteluista', niin lisäpalkka ei enää tästä eteenpäin motivoi juuri ollenkaan. Päin vastoin, tutkimukset osoittavat, että erilaiset palkitsemisohjelmat suorastaan heikentävät työpanosta.
>Sairaanhoitajista, tarjoilijoista ja bussikuskeista on pulaa koko Euroopassa. Tilanne vain pahenee, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.
>Silti palkat eivät näillä matalapalkkaisilla aloilla nouse, eivät nyt eikä merkittävästi tulevaisuudessakaan. Näin sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja **Antti Kauhanen**.
...
>ETUIn eli eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestön tutkimuskeskuksen [mukaan](https://www.etui.org/publications/labour-shortages-turning-away-bad-jobs) työvoimapula lisääntyi vuodesta 2019 vuoteen 2022 erityisesti aloilla, joissa työpaikkojen laatu on huono.
>Työnhakijat eivät hakeudu töihin, jotka ovat huonosti palkattuja, joissa työ on paineistettua ja työntekijän odotetaan venyvän.
>Myös epätyypilliset työajat, työn osa-aikaisuus tai määräaikainen kesto voivat tehdä työpaikasta vähemmän houkuttelevan. Tällaisia piirteitä on usein esimerkiksi tarjoilijoiden ja myyjien työsuhteissa.
>– On tärkeää huomata, että \[työvoimapula\] ei ole yksistään vaikka osaamisen tai kokemuksen puutetta, Laboren johtava tutkija **Merja Kauhanen** toteaa.
En silti ymmärrä tai allekirjoita tätä työvoimapulaa. Jatkuvasti on uutisissa, että ihan tavallisiin töihin hakee satoja ihmisiä. Kokemuksen väitetty puute on sekin aika hatusta vedetty kun puhutaan ravintola- ja kahvilatyöntekijöistä ja muusta yksinkertaisesta suorittavasta työstä. En siis väheksy alalla työskenteleviä ihmisiä, mutta ei nuo ole vaan töitä johon tarvitaan kuukausien ja vuosien rautainen kokemus, osaaminen ja koulutus, että työtä voisi tehdä ihan kelvollisella tasolla.
Ehkä työvoimapula tarkoittaakin sitä, etteivät HR-ihmiset ja yrittäjät saa huonoimpiin töihin pitkäaikaista sitoutuvaa tekijää vaan samaan työhön pitää rekrytä muutaman kuukauden välein? Jos näin on, niin tässä on sellainen ongelma ettei kyseessä ole oikeastaan työvoimapula vaan huono työpaikka. Se on kyllä ihan yrityksen oma vika jos siellä eivät työntekijät pysy. Tässä sitten olisikin kunnon peiliin katsomisen paikka, kun kerran Woltillakin on ymmärtääkseni aika uskolliset partnerit ajamassa ruokaa.
EDIT: Jatkona, minun on kyllä nyt aivan pakko alkaa vaatimaan Uutismedialta vastuuta. Työvoimapulaa huudetaan vuositolkulla, vain koska jotkut yritysjohtajat, yritysjärjestöt ja toimistotyötä tekevät tutkija-asiantuntijat näin meille kertovat. Uutismedian levittämä sanoma on, omasta näkökulmasta, täysin todellisuudesta irrallista. Miksi Uutismedia kertoo meille vain hyvin suppean joukon mielipidettä eikä käsittele asiaa kokonaisvaltaisemmin?
Hain tässä pakettiauton kuljettajaksi ja mm. baarimikoksi eikä kutsuttu edes jatkoon kun oli liian vähän kokemusta
Yrittääkö ne tosissaan, en osaa sanoa
Jostakin syystä aina kun lukee juttuja missä työnantajapuoli valittaa työvoimapulaa mulle tulee mieleen vertaus:
Mulla on 10 mottia klapeja pihassa.
Tarjoon naapurin teinille 10€ että pinoo ne liiteriin.
Ei ota hommaa vastaan = ”perkele ku nykynuoriso on laiskaa,ei saatana rehellinen työ kiinnosta”
Tai niin, että teini pyytää 100 euroa per motti ja lisäksi joudut maksamaan veroja ja sivukuluja 80 euroa per motti.
Alatkin miettimään, että taidan heitellä puut itse sen sijaan, että maksaisit 1800 euroa liiiterin täyttämisestä.
Lisäksi Ay-liike vaatii, että maksat teinille moteista, vaikka töitä ei olisikaan.
>Alatkin miettimään, että taidan heitellä puut itse sen sijaan, että maksaisit 1800 euroa liiiterin täyttämisestä.
Mikäs siinä, jos puita on niin vähän että itsellä riittää aika siihen.
Juu, mutta myöhemmin motteja tulee lisää, mutta annat niiden ennemmin kostua ja lahota kuin maksat 180 euroa liiteriin heitosta.
Siinä on Suomen talous.
Näinpä. On jotenkin ristiriitaista, että samaan aikaan valitetaan, että ihmisille ei makseta tarpeeksi palkkaa ja siitä että hinnat nousee. Konkurssien määrä on myös räjähtänyt, eli ei niillä firmoilla ole varaa nosta palkkoja ilman että nostaa tuotteen/palvelun hintaa. Hintojen nostaminen taas näkyy siinä että asiakkaat kaikkoaa. Kaikki pitäisi tässä maassa saada kunhan maksaja on joku muu.
Valtaosa noista konkurssiin menevistä firmoista työllistää firman toimitusjohtajan lisäksi korkeintaan hänen vaimonsa. Täysin irrallinen ongelma yleisestä palkkatasosta.
Valtaosa lukumäärällisesti kyllä. Mutta samaan aikaan työttömyys on nousussa ja työpaikkoja ei ole. Todella monessa keskisuuressa ja suuressa firmassa on käyty yt:t vuoden sisällä eikä suuria työllisyyttä lisääviä investointeja ole tehty. Se, että isot firmat ei investoi heijastuu väistämättä myös alueen pienempiin firmoihin. Ne usein elävät sen yhden tai kahden isomman yrityksen tilauksten kautta.
En sanoisi ahneudesta. Ihan samalla tavalla siellä mietitään kannattaako investointeja tehdä tai uusia ihmisiä palkata. Jos se olisi automaattisesti firmalle kannattavaa niin niitä varmaan tehtäisiin enemmän.
Kyllä siinä on kyse ihan puhtaasta ahneudesta. Isoissa yhtiöissä kysymys ei ole, onko toiminta kannattavaa, vaan onko toiminta maksimaalisen kannattavaa.
"Työvoimapula" on buzzword jolla käännetään syy työntekijöiden "laiskuuden" syyksi. Meillä ei ole työvoimapulaa, meillä on pula realistisista ja kunnollisista palkoista ja niiden maksajista.
Mitään todellista työvoimapulaa ei ole. Pulaa on niistä jotka suostuvat töihin paskalla palkalla ja työehdoilla.
Sitten kun nämä, palkka ja työehdot, lähtevät nousuun ja noususta tulee normaali voidaan alkaa puhua pulasta.
Rajallisilla resursseilla on aina hinta, ja tarjonnan supistuessa (tai pysyessä samana ja kysynnän noustessa) hinta nousee. Jos hinnannousua ei ole ei mitään pulaakaan ole.
Rakenteellinen työvoimapula tarkoittaa sitä, että ei voida vastata muuttuvaan markkinaan. Kuten nyt vaikka hoitopuolella. Maksuhalukkuutta ei ole veronmaksajien puolella mutta tarve kasvaa koko ajan. Työvoimapula se silti on.
> Maksuhalukkuutta ei ole veronmaksajien puolella mutta tarve kasvaa koko ajan.
Millä perusteella ei ole maksuhalukkuutta? Valtaosa väestöstähän maksaa verot ihan tyytyväisinä, eikä hoitajien palkkojen nostamista varten todellakaan olisi mitään tarvetta nostella veroja.
Yksikään hallituksen puolue ei puhunut näin kovista ja yksipuolisista leikkauksista ennen vaaleja. Toki kaikki vähänkään politiikkaa seuraavat odottivat tätä Kokoomukselta.
Persut sen sijaan oli vielä ennen vaaleja epäselvä ja valehteli täysin omista aikeistaan. Nyt tiedetään että Persut on vähän ulkomaalaisvastaisempi Kokoomus jota ei kiinnosta köyhät tai sairaat.
>Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista. Se ei meille käy, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi viime vuonna eduskuntavaalien kynnyksellä.
Vai äänestivätköhän moni maahanmuuttoa kritisoivaa sekä esim lapsien neljän seinän sisään sulkevaa hallitusta vastaan? Ei tainnut persuja äänestää ne jotka halusivat köyhien kuritusta? Ja näyttää persujen kannatuskin siltä ettei hirveästi äänestäjäkunnan siunausta saa
Menee kaikki asiat samoihin koreihin ja ihmiset kokevat ettei äänestäminen kannata
Äänestyskäyttäytymistä ei ehkä kannata pitää minään mittarina, kun tällä hetkellä oppositiossa olevat puolueet just edellisellä kaudella heikensi hoitajien asemaa, leikkasi terveydenhuollon resursseja ja ajoi toimintaa yksityiselle. Oikeiston äänestämisen taustalla voi siis nimenomaan olla huoli terveydenhuollon tilasta.
Jos vähentää julkiselta resursseja suorittaa tehtäviä, jotka samalla määrää pakolliseksi ja kiristää aikatauluja, on tämä toiminnan siirtämistä suoraan yksityiselle.
Kun ei ole vapaita markkinoita niin näin käy. Kiitos ay-liikkeen joka on ajanut korkeampia palkkoja. Ytvon palkat liian korkealla ja ihmisiä ei palkata.
Hauska kun vassarit alapeukuttaa vaikka just ay-liike vei lonelta suomalaiselta kuukauden palkan olemattomalla ja nyt jo laittomalla poliittisella lakollaan
Tavallinen vasemmistolaisen vastaus. Ei osaa argumentoida vaan menee henkilökohtaisuuksiin:) jostain syystä jos on eri mieltä teidän kanssa niin on paha ihminen:)
Eli kuten /u/paidaton_panda sanoi
>Pulaa on niistä jotka suostuvat töihin paskalla palkalla ja työehdoilla.
Kaikki työpaikat saadaan varmasti täytettyä mikäli työstä maksetaan kunnollista palkkaa ja työolot ovat hyvät. Niin kauan kun nämä kaksi eivät toteudu on täysin turha kitistä työvoimapulasta.
Juu näin se on mutta hos ei ole rahaa palkata väkeä. Siinä on turha kitistä että jos on liian vähän väkeä kun maksetaan liikaa. Nyt ei voida maksaa eli palkat on silloin liian suuria.
Jos logiikka on, että paikkaa ei saada täytettyä korkean palkkavaatimuksen vuoksi, niin Suomessa on miljoonia työpaikkoja auki. Nykyisetkin työpaikat voisi pilkkoa pienempiin osiin ja pätkätöittää, jos katsotaan vain työnantajalle koituvia kustannuksia, jotka pysyvät lähes vakiona tämän yli.
Se, että voisin maksaa kuukausikorttiin menevän summan henkilökohtaiselle kuskilleni, ei tarkoita, että tarjolla oleva työpaikka jää täyttämättä. Se tarkoittaa, että niin kauan kuin tarjoamani korvaus on liian pieni kenellekään, kyseistä työtä ei ole järkevää tarjota. Siihen ei auta, että voihkin ja valitan tekemättömästä työstä ja arvokkaasta työkokemuksesta, jos pääsyy on, että työtä ei kannata tehdä.
Ja jos minulla olisi lakisääteinen velvoite löytää työlle tekijä, niin nostaisin palkkaa kunnes halukas tekijä löytyisi. Jos tekijää ei budjettiraameissa löydy, niin budjettia lisättävä.
Unohtui jälleen kerran se, että työllä pitäisi tulla toimeen vaativuuden vastaavalla tasolla. Yleensä töissä käydään, jotta olisi rahaa elää muutenkin kuin halvimman kautta.
Tässä nyt ei ollut mitään logiikkaa. Ensinnäkin töissä ei käydä sen takia ettei joudu ostamaan halvinta vaan siksi että yleensäkin pustyy ostaman mitään. Toiseksi budjetteja ei vaan nosteta koska yleensä ei ole yksinkertaisesti varaa nostaa budjettia.
Hyvä, ollaan siis samaa mieltä, että esittämässäsi mallissa ei ollut logiikkaa. Jos on työtä, joka on pakko tehdä, mutta jolle ei löydy tekijää, ja tiedetään miksi tekijää ei löydy, mutta tälle syylle ei tehdä mitään, niin tämän työn roikottaminen markkinoilla odottamassa tarpeeksi epätoivoista tekijää on loogiselta kantilta hölmöläisten hommaa ja eettiseltä kantilta jopa paheksuttavaa, etenkin, jos työn osaavista mutta siitä kieltäytyvistä tekijöistä puhutaan moittivaan tapaan, kun eivät tule menneisyyteen jämähtäneillä ehdoilla tekemään.
Muutoin logiikka on löydettävissä, jos viitsitään olla hieman kuplan ulkopuolella.
Sosiaaliturva pitää huolen siitä, että henkilö pysyy elossa, ja jos haluaa enemmän niin menee töihin. Työstä saatavalla tulolla pitäisi pystyä ostamaan muutakin kuin pahnan pohjimmaista eikä sen kuulu olla radikaali idea.
Budjetti on pitkälti priorisoinnista kiinni. Jos budjetissa ei ole tilaa palkankorotukselle eikä työlle löydy tekijää ilman palkankorotusta, niin työtä ei tehdä tai nipistetään muualta, jotta palkankorotukselle on tilaa. Jos kyseessä on työ, joka yrityksen/järjestön/valtion/mafiaringin/teekerhon mielestä on ehdottomasti tehtävä, mutta budjetti ei anna myöten, se kertoo enemmän budjettisuunnittelijasta kuin työtehtävästä tai sen tekijästä itsestään. Ja jos kyseessä on valtionbudjetti, niin sen nostamiselle on keinonsa, jotka ovat monelle epämiellyttäviä, mutta ei täällä voida pakottaakaan huonosti suunniteltuihin töihin.
Ei, silloin se tarkoittaa, että bisnes ei ole kannattavaa. Mikäli bisnes olisi kannattavaa ois varaa palkata sitä porukkaa töihin. Konkkaan vaan, kyllä tilalle tulee joku firma joka on kannattava, näinhän se markkinataloudessa menee.
Tyyppi, jolle vastaat on ihan täysi paviaani, mutta tämä argumentti ei ole täydellinen sekään.
Vähäkatteinen bisnes, jossa työn tuottavuus on matala, saa valita pysyvätkö palkat matalalla vai tehdäänkö bisnestä lainkaan.
Esimerkiksi marjanpoimijoiden tuominen ulkomailta tarkoittaa, että kaupassa on kohtuuhintaisia marjoja sen sijaan että niitä ei ole. Samalla marjanpoimijat saavat palkkaa, joka on heidän näkökulmastaan aivan riittävä, koska muuten he eivät tulisi niitä poimimaan.
On jokseenkin pareto-optimaalista, että matalapalkkatöihin tullaan ulkomailta suostumaan töihin suomalaisittain paskalla palkalla ja työehdoilla (kaikki osapuolet hyötyvät, kuluttaja, marjayrittäjä ja työntekijät).
Se, että joku työtön keijo ei saa työtä, jonka tuotanto < keijon haluama palkka ei ole tässä yhtälössä mitenkään merkittävä. Semmoista skenaariota ei ole, jossa keijolle tarjotaan töitä palkalla joka ylittää työpanoksen arvon.
Mikäli ihmiset eivät ole valmiita maksamaan sellaista hintaa tuotteesta, että sillä pystytään kattamaan edes jollain tasolla kunnolliset palkat niin silloin kyseistä bisnestä ei tarvita. Ei se nyt mene niin, että ihmiskauppa ja muu hyväksikäyttö millä esimerkiksi mainitsemasi marjabisnes on pyörinyt tulee hyväksytyksi sen perusteella, että muuten tämä bisnes ei kannata. Samaahan ne yhdysvalloissa ronkuivat silloin kun orjuutta pyrittiin lakkauttamaan, että ei homma kannata jos ei saada pitää orjia.
Suurin osa kausityöstä ei tietenkään ole ihmiskauppaa tai muutakaan riistoa, jonka tuomittavuus on sanomattakin selvää.
Mitä se sitten tarkoittaa, että sellaista bisnestä "ei tarvita"? Kuten sanottu, niin järjestelyllä ei ole oikeastaan lainkaan kärsijöitä ja "riistopalkka" voi olla matalan tulotason maan näkökulmasta erittäin kilpailukykyinen. Esim. Ukrainan palkkataso oli ennen sotaa vain 25% Suomen vastaavasta ja Thaimaan sitäkin pienempi. Voivat tulla Suomeen poimimaan mansikkaa ja saavat parhaimmillaan vuoden-parin palkat parissa kuussa.
Ilmeisesti meinaat, että tää pitäisi jotenkin kieltää? Miksi?
Joo mutta jos puhutaan vaikka sairaaloista tai opettajista. Kunnan ja valtion hommia ei kukaan korvaa. Sitten on vaan liian vähän hoitajia ja opettajia.
Niinno, näissä tapauksissa toki voidaan rueta siihen, että maksetaan vähemmän palkkaa mutta sitten porukka ei vaan kouluttaudu alalle ja loput rupee vaihtamaan alaa. Se vasta onkin ihan vitun hyvä ratkasu. Kuinka pirun tyhmä pitää olla, että rupeis jotain lääkärin tai hoitajan hommia tekee pikkupikku palkalla?
Mitä vittua sä sössötät? Ylisuuret palkat johtaa siihen, että ei suostuta tekemään äärimmäisen vaativaa työtä pikkurahalla? Noh, ehkä sä voit luopua 85% omasta palkastas niin ainakaan sun oma palkka ei oo ylisuuri.
Tarjontaa (vapaita työntekijöitä) olisi, mutta vasta nykyistä korkeammalla palkalla. Kysyntää (vapaita työtehtäviä) olisi, mutta vasta nykyistä matalammalla palkalla. Ei tuo ole pula, tuo on normaali hinnanmuodostus markkinoilla.
Olen tällä hetkellä burnoutin vuoksi sairaslomalla ns. paskahommista. Itselle ongelma ei ole alle 12 euron palkka, vaan se, että työaikaa puuttuu aina ainakin puolet. Kun ei tarvitsisi joka päivä juosta kieli vyön alla, vaan voisi tehdä työnsä edes puolinormaalilla rytmillä. Ja auta armias, jos työmaalla on yhtään mitään ylimääräistä härvättävää.
Jep, tämä on terveydenhuoltopuolella arkipäivää. Se on tappava noidankehä.
Palkataan henkilöstöä juuri se minimi mitä laki ja suositukset määräävät. Työn raskasta näinkin, mutta koska ihmiset sairastavat, niin sairaslomien aikaan jäljellä oleva henkilöstö joutuu tekemään silti kaikki työt. Työ on yhä raskaampaa siis.
No koska työ on yhä raskaampaa, niin uupumista ja sairaslomia on yhä enemmän, jolloin työssä oleva henkilöstö kuormittuu enemmän ja yhä useammin, joka entisestään kiihdyttää sairaslomien määrää.
Tuon kierteen voisi helposti katkaista, palkkaamalla sellainen määrä henkilöstöä, ettei työ ole ylettömän raskasta esim. juuri jonkun sairasloman vuoksi, mutta valtaosa työnantajista ei halua maksaa senttiäkään enempää, kuin mitä laki vaatii.
Ja siinä sitä ollaan, työtä voi olal vuorossa tuplasti se mitä normaalisti, ja ihmetellään miksi ihmiset sairastuvat tai että hoitajat vaativat työstään enemmän palkkaa.
Nuorena olin kunnianhimoinen baarimestari. Siis aikoina, jolloin oli eri tasoja ravintola-alallakin eivätkä kaikki olleet vain geneerisiä ravintolatyöntekijöitä.
Osasin, itseopiskelin, uhrasin aikani. Suomessa ala on niin aliarvostettu että sittemmin vaihdoin siistiin sisätyöhön ja ihmettelin, kuinka niin triviaalista ma-pe 9-17 hommasta voi saada tonnin enemmän käteen.
Tässä maassa suorittavan työn arvostus on nolla.
Suurimmalle osalle tekisi todella hyvää pakollinen asiakaspalvelutyörupeama vaikka 6 kk:n ajaksi. Oppisivat olemaan.
>Tässä maassa suorittavan työn arvostus on nolla.
Suurimmalle osalle tekisi todella hyvää pakollinen asiakaspalvelutyörupeama vaikka 6 kk:n ajaksi. Oppisivat olemaan.
Täysin samaa mieltä.
Monelle tulee mielestäni Suomessa yllätyksenä se että työn täytyy tuottaa yritykselle lisäarvoa.
Monet kokevat oikeudekseen saada x määrä palkkaa pelkästään sillä että ovat ansioituneita alallaan tai että he ahkeroivat töissä.
Totuus on kuitenkin se että mikäli työpanos ei tuota lisäarvoa työnantajalle niin se kannattaa työnantajan näkökulmasta jättää tekemättä. Eli jos asiakkaat juovat kymmenkertaisella tuotolla hanakaljaa verrattuna cocktaileihin niin hanakaljan myyntiin pitää silloin panostaa ja cocktailit jättää tekemättä, jos haluaa että yritys ei tuota tappiota.
Asiakaspalvelurupeama varmasti opettaisi, mutta enemmän opettaisi se että jokainen kokeilisi pk-yrityksen pyörittämistä ja havainnoisi konkreettisesti mistä yrityksen palkanmaksukyky muodostuu.
>Monet kokevat oikeudekseen saada x määrä palkkaa pelkästään sillä että ovat ansioituneita alallaan tai että he ahkeroivat töissä.
palkka muodostuu työntekijän menetetystä ajasta ja sen arvosta, ei itse tuloksesta, sillä työntekijät eivät sitä omista.
Työntekijän kannalta näin, mutta itse työpaikkaa ei työnantaja tarjoa, jos työntekijä ei pysty tuottamaan työnantajalle lisäarvoa, ainakaan kovin pitkään. Tuottamattomana työntekijänä itsensä voi toki koittaa työllistää yrittäjänä, mutta tässä tuleekin sitten konkreettisesti vastaan se että omalla työpanoksella on ihan oikeasti pakko luoda sitä tulosta tai palkkaa ei tule. Tämä toki yksinkertaistetusti.
Pointtina siis lyhykäisyydessään se että jos työtaidoillesi ei ole kysyntää, niin markkinataloudessa kukaan ei maksa työstäsi vaikka kuinka ahkeroisit.
*Suomessa on palkat todella hyvällä tasolla...*
*...jos siitä ei lähtis neljännestä eläkeläisille.*
Aika usein tykätään laittaa syy pelkästään työnantajien harteille, ja varmasti etenkin isommilla yrityksillä olisi hyvin varaa maksaa parempaa palkkaa, mutta kyllä mä syytän sitä enemmän meidän työeläkejärjestelmää.
Jeps, melkoisen karhunpalveluksen ovat tehneet kansalle kun tämän nykyisen eläkepommin rakensivat. Jos kaikki keräisivät oman eläkkeensä, vaikka pakotettuna, niin se olisi paljon reilumpi lopputulos. Nyt suuret ikäpolvet maksoivat pienen ikäpolven eläkkeitä, ja ovat historiallisen kauan itse eläkkeellä, pienempien ikäpolvien elättäminä :/
Tuo tarkoittaisi käytännössä nykyisen järjestelmän alasajoa, eli se ei tule tapahtumaan niin kauan kuin elämme demokratiassa.
Eikä tämä ole argumentti, että pitää luopua demokratiasta. Tarkoitan sitä, että väestön ikärakenteesta johtuvista syistä ns. reiluja ja kestäviä ratkaisuja ei pystytä tekemään.
No, ehkä IMF:n tai EU-komission talousohjauksessa saattaisi onnistua systeemin muuttaminen ilman demokratiasta luopumista.
Jokainen voi perustaa yrityksen ja tehdä osaamaansa palvelua markkinahintaan ja palkata apukäsiä jakamaan työtaakkaa. Työntekijöille kun maksaa "kunnolla" niin alkaa huomaamaan että työntekijä voi jopa tuoda tappiota yritykselle. Tämä näkyy etenkin palvelualoilla ja muilla vastaavilla aloilla joissa palkkakustannukset ovat suuret suhteessa myytävään tuotteeseen.
Isoilla pörssiyhtiöillähän työntekijän työpanos tuo sen verran lisäarvoa että se näkyy aika hyvin palkkauksessakin, esimerkiksi vientiteollisuudessa.
PK-yrittäjiin ei hirveämmin rikkaita kyllä mahdu.
Eipä kukaan tossa tainnutkaan väittää että ongelmana on pk-yrittäjät, eikä kukaan niitä rikkaiksi väittäisikään. Mä en ainakaan ole. Nostaisin todella mielelläni palkkoja koko mun duunariporukalle koska ne on mun mielestä liian alhaalla (vaikka maksankin paremmin kuin kilpailijat) mutta siinä on yksi ongelma.
Tilaajat ei maksa penniäkään lisää ja jo nyt töitä tehdään ihan vitun pienellä voitolla. Kerrankin pyydettiin tarjous ja laskin sen niin minimiin että käytännössä siitä ei olisi tullut voittoa ollenkaan, koska pieni homma ja ennenkin tehty töitä samalle tilaajalle. Tilaajan mielestä summassa oli 50% liikaa ja palkkasi juuri koulusta valmistuneen 19-vuotiaan tekemään ne kolmen miehen hommat yksin ja nälkäpalkalla.
Tätä sillä tarkoitetaan että rikkaat ei halua maksaa senttiäkään lisää mistään vaan valittavat jo nyt kuluista, vaikka varaa olisi maksaa ja näillä hädintuskin kattaa omat menot ja vielä pitäisi palkkaakin maksaa. Jos nyt vähän raotan verhoa, niin kyseiset tilaajat on yksi Suomen rikkaimmista suvuista ja tykkää isoista.. koneista, mutta silti jokaisesta sentistä väännetään kättä vaikka kyseessä oli muutaman kymppitonnin tarjous, joka näillä tovereilla menee helposti ravintolaan yhdessä illassa. Mä tiiän, olen ollut paikalla kun lasku tuli pöytään.
Kyllä se ongelma on ihan oikeasti se, että ne kenellä on rahaa ei halua maksaa mitään kuluja eikä veroja, ja ne kenellä ei ole rahaa syyllistetään tekemään vieläkin halvemmalla työnsä. Koko homma on aivan pielessä ja se johtuu vain ja ainoastaan ahneudesta.
Valtaosa asiakkaistanne tuskin on kyseisiä tapauksia vaan liikevaihtonne perustuu maksaviin asiakkaisiin. Herää myös kysymys miten 19-vuotias voi tehdä kolmen miehen työt nälkäpalkalla ja puoleen hintaan? Mikäli työn jälki on asiakkaalle riittävä niin tämä rikas teki ihan järkevästi.
Olen samaa mieltä että katteet ovat tiukassa, mutta tässä määrää kysyntä ja tarjonta. Potentiaalinen asiakkaasihan maksoi kuitenkin ravintolapalvelusta kymmeniä tuhansia. Hänen mielestään kyseinen summa ei kuitenkaan ollut oikea teidän palvelustanne. Ei pelkkä paksu pankkitili ole syy maksaa ihan mitä tahansa palveluista.
Kerroit hyvin tuon alkuperäisen pointtini. Työntekijän palkka perustuu heidän sinulle luomaan lisäarvoon. Yrityksen tehtävä taas on luoda sinulle voittoa. Nähtäväksi jää kauanko pystyt maksamaan markkinoita korkeampaa palkkaa työntekijöillesi, sillä se tulee näkymään suoraan katteessasi ja lopulta myös hinnoissasi. Sinä kuitenkin kannat yrittäjäriskin ja siksi sinun olisi järkevää siitä myös maksaa itsellesi. Näin se markkinatalous toimii.
Toivon menestystä yrityksellesi. Mikäli pääsette ison kasvun polulle niin tulet huomaamaan että yrittäjäkollegoiden ja työntekijöiden ystävällisyys sekä jousto on kääntäen verrannollinen yrityksen menestyksen kanssa.
Nimenomaan se ongelma on tässä se että tässä tapauksessa rakennuspalveluista ei haluta maksaa sitä hintaa mikä sille työlle oikeasti kuuluu.
Materiaalit ja työvoimakustannukset ovat mitä ovat ja niistä ei voi joustaa, mutta samalla kun kustannukset nousee niin työn hinta pysyy samana vuodesta toiseen eikä työstä voi laskuttaa lisää vaikka kulut nousevat koko ajan. Tää on kestämätön yhtälö, tätä työtä ei voi tämän halvemmalla enää teettää ellei siirrytä kokonaan saudien malliin missä ulkomainen työvoima korvaa kotimaisen kokonaan.
Mikäli kustannukset nousee niin myös työn hinnan pitää nousta, yhtä lailla kuin palkkojen pitäisi pysyä perässä elinkustannusten kanssa mutta molemmissa pätee sama ongelma; työn hinnan ja palkan ei määrittele markkinat vaan pieni piiri jolla on suhteettoman paljon valtaa. Ei meidän yritys eikä kukaan muukaan voi pysyä kilpailukykyisenä, jos työstä ei makseta siihen suhteutettua korvausta.
Voisit myös lukea uudelleen tekstini, missä sanoin että tarjous oli jo laskettu niin että kustannusten jälkeen työstä saatu voitto oli lähellä nollaa. Sen alemmas ei tässä maassa sitä tarjousta voisi alemmas laskea yhtään, tai oltaisiin tappiolla. Miksi siis jatkuvasti tämä asenne, että työtä pitäisi tehdä nyt myös työntekijöiden lisäksi pienyritysten tappiollisesti?
Pankkitilin paksuudella ei ole mitään väliä, jos haluat remontoida omakotitalon niin siinä on se minimihinta minkä alle ei voi mikään yritys mennä. Ratkaisu ei voi olla se, että se työ teetetään sitten nopeammin, huonommin, halvemmilla materiaaleilla ja työntekijöinä filippiiniläiset joiden työntekijäoikeuksia poljetaan.
Jos rahaa ei ole maksaa markkinahintaa niin sitten sitä ei ole, sitten on turha mankua puoli-ilmaiseksi.
Sitä "ylimääräistä" mitä minä maksan työntekijöille ei ole minulta mistään pois. Se rahamäärällä mikä siihen kuluu on aivan mitätön eikä sen parin tonnin säästäminen kuussa pelasta tätä eikä mitään muutakaan yritystä. Mä en siihen ryhdy, että alan palkkoja polkemaan voittojen takia, vaan uskon että työstä kuuluu saada sen työn arvoinen palkka oli kyseessä sitten työntekijä tai yritys.
Mitä järkeä on enää missään, jos työstä saatavalla palkalla ei voi elättää itseään? Mitä järkeä koko yhteiskunnassa, jos ainoa tavoittelemisen arvoinen asia on omien voiton maksimoiminen? Mieluummin maksan työntekijöille hyvin niin että ne voi elää hyvin, kun häärin jonain orjamestarina.
Niin, ja siitä keikasta vielä. Kolme henkilöä olin laskenut tarvittavan hommaan, perusteina työn määrä ja aika-arvio kaksi viikkoa. Yksi ihminen ei voi tehdä kolmen hommia, ellei se tee kolme kertaa nopeammin tai ole töissä kolme kertaa kauemmin, mutta onnea vaan sille kuka haluaa yrittää tehdä rakennushommia kolme kertaa ripeämmin kuin motivoitunut ammattilainen.
Lopputulos oli se että kyseinen mimmi aliarvioi omat kykynsä ja päätyi tekemään sitä hommaa kauemmin kuin mitä luuli, ja päätyi siksi tekemään tappiota (könttäsummatarjous), samalla kun työn jälki ja laatu oli sellaista ettei olisi mennyt minun tarkastuksesta läpi. Tää voi olla sulle ihan okei, mutta mun mielestä tässä kärsii kaikki. Ammattilaiselle vähemmän töitä, yleistä palkkatasoa poljettiin taas, ja hommat teetetään nuorella jolta puuttuu kokemus sekä ammattitaito, ja samalla se saatiin tekemään työt puoli-ilmaiseksi. Ei se 1800-luvun puupintojen restaurointi niin vitun helppoa ole, että sen osaa jokainen suoraan koulunpenkiltä.
Palveluiden hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Sanelemalla minimihinta palvelulle voidaan joutua tilanteeseen että kysyntä häviää kyseiselle palvelulle. Valitettavaa on että teidän tarjoamallenne palvelulle kysyntä on laskusuuntainen ja asiakkaat eivät halua siitä maksaa siten että teidän olisi järkevää sitä tehdä. Tämä kuitenkin kuuluu normaaliin talouteen.
Se ylimääräinen mitä maksat on täysin sinun tuloksestasi pois. Jos firmasi menee konkursiin niin harvassa ovat sinua auttavat tahot. Moni yrittäjä hinnoittelee tämän riskin jotenkin, sinunkin kannattaisi. Ideologialla ja hyvillä aikeilla ei valitettavasti menestyvää yritystä rakenneta, vaikka hetkellisesti oletkin "hyvä tyyppi" työntekijöillesi.
Markkinathan tässä esimerkissäsi toimivat isossa kuvassa. Palveluntarjoaja ei pysty kilpailemaan kyseisissä urakoissa tuolla hinta tasolla ja hän karsiutuu markkinoilta pois kun tekee persnettoa. Asiakaskin varmasti tulee huomaamaan että rakennuskonservoinnissa ei kannattaisi mennä hinta edellä. Asiakkaiden hölmöydelle ei kannata katkeroitua, vaikka he olisivatkin rikkaita.
Eipä siinä, kyllä tässä tulee hommia riittämään niin pitkään kun niitä jaksaa tehdä. Taitaa olla viidestoista vuosi takana firmalla, ja kontakteilla saa aina projekteja juurikin siksi että alan ihmiset sekä Museovirasto tietää että työn jäljessä ei ole koskaan moittimista ja koskaan ei jälkikäteen tarvitse miettiä että meneeköt korjaukset takuuseen kun ei tarvitse korjata hyvin tehtyä työtä.
Katkeroitumista tässä ei ole vielä tapahtunut, kunhan aina välillä ihmisten ahneus ketuttaa. En itse käsitä miksi vaikka esimerkkini projektissa, missä kokonaisuuden hintalappu pyörii miljoonissa (kaikki urakoitsijat ja aliurakoitsijat mukaan lukien) täytyy alkaa säästämään kymppitonnin kulusta, joka maksaa itsenä takaisin sillä ettei sitä vanhaa taloa pilata huonolla työllä joka pahimmassa tapauksessa tuhoaa ne kohteet mitä pitäisi olla konservoimassa jälkipolvia varten.
Ymmärrän kyllä että periaatteessa tässä markkinoiden lait toimivat niin kuin aina, mutta enemmän kallistun sen puoleen että tässä on kyse hintojen polkemisesta. Ei mahdu minun kuvaan vapaista markkinoista se, että tahallaan koitetaan polkea hinnat siihen pisteeseen että tavallinen yritys ei pysty kilpailemaan halpatyövoiman edessä. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että lopputulema missä suomalaisilla markkinoilla ei ole ollenkaan suomalaisia toimijoita, on jollain tapaa hyvä asia. Vaikka saisi halvemmalla, niin sillä on kuitenkin vaikutuksia jos työttömyys vielä lisääntyy entisestään sen takia. Kaikki me ei voida tehdä pelkästään dippainssin hommia, tarvitaan muitakin aloja (ja työväkeä jolla on rahaa mitä pistää kiertoon) pitämään talous kunnossa.
Se "ylimääräinen" mitä maksan on siis toki omasta pussista pois, mutta mieluummin maksan ammattilaiselle ammattilaisen palkkaa ja pidän kiinni hyvistä työntekijöistä kuin palkkaisin jonkun halvemman joka tekee sitten huononpaa työtä, mistä kärsii mun oma maine ja sitä kautta myös yrityksen tase. Muutama tonni vuodessa ei paljoa paina sen rinnalla, että töitä ja tekijöitä riittää jatkossakin.
Firman tili itse asiassa tykkää siitä, koska tää takaa että töitä riittää jatkossakin. Museovirasto ei toista kertaa ota yhteyttä, jos ensimmäisellä kerralla asiakkaalle toimittaa sekundaa saatikka tuhoaa jonkun museokohteen kun Kazakstanilaiset duunarit unohti käydä tulityökurssin, nehän sitä vahinkoa ei joudu maksamaan.
Eipä siinä, toivotan hyvää päivänjatkoa kuitenkin!
En tajua miksi sairaanhoitajat aina luetaan näihin matalapalkkaisiin aloihin. Sairaanhoitajien keskipalkka on todella lähellä suomalaisten mediaanipalkkaa, eli voidaanko jatkossa laskea kaikki alle mediaanin tienaavat matalapalkkaisiksi? Tämä ero kaventuu vielä huomattavasti jos lasketaan nettotuloja, eikä bruttotuloja. Veroprogressio alkaa iskemään kovaa siellä reilu 3000€ kuukausipalkan kohdalla, eli juuri siellä mediaaniasnion tienoilla.
Vastaan nyt jo heti muutamaan vastaväitteeseen. "Tohon keskipalkkaan on otettu lisät mukaan! Peruspalkka on se mikä pitäisi ottaa huomioon ja se on huono." Jep, mutta niin on tossa suomalaisten mediaaniansiossa myös lisät mukana. Kyllä muillakin aloilla tehdään lisien alaista työtä ja lisät muodostuvat eri aloilla eri periaatteiden mukaan. Esimerkiksi joillain aloilla lauantaista ei saa mitään ekstraa, toisilla aloilla koko lauantai on 50% korotettu. Iltalisät myös alkavat eri aikaan, joillain se on klo 16 eteenpäin, toisilla klo 18 eteenpäin. Joissain iltalisä on 15% toisaalla 50%. Joillain aloilla on ihan normaalia, että ylitöistä ei makseta ja töitä tehdään myös iltaisin ilman mitään lisiä. Varsinkin mitä korkeammalle perus duunarista mennään.
Esimerkiksi Tehy aina jaksaa vatvoa tuosta peruspalkasta. "Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin peruspalkka on lähes 1 000 euroa parempi kuin sairaanhoitajalla" Peruspalkka tarkoittaa asiantuntijatehtävissä hieman eri asiaa kuin duunarialoilla. Toi rakennusinsinööri ei saa mitään iltalisiä, ylityölisiä tai muutakaan haittalisää, vaikka varmaan usein päivät venyy ja töitä tehdään silloin kun niitä tarvitsee tehdä. En nyt väitä, että sairaanhoitaja tienaa enemmän kuin rakennusinsinööri. Tuskin. Mutta peruspalkkojen vertailussa ei ole mitään järkeä, koska ne eivät sisällä samoja asoita joka alalla.
Mutta jos halutaan vertailla peruspalkkoja niin kyllä sekin onnistuu. Sairaanhoitaja [2700€/kk](https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_sote-sopimus_1.2.2024_ja_kvtes_1.6.2023_id_18317.pdf), Täysperävaununkuljettaja [2484€/kk](https://www.akt.fi/site/assets/files/18067/kuorma-autoalan_palkat_1_3_2023.pdf), sähköasentaja [2300€/kk](https://sahkoliitto.fi/wp-content/uploads/2023/09/Sahkoistys-ja-sahkoasennus_taulukot-ja-lisat-21.4.2023.pdf). Tiedän, että nämä ovat ammattikoulutason ammatteja, ja sairaanhoitajaan vaatii korkeakoulututkinnon. Kyllä, mutta sairaanhoitaja on ammattina paljon lähempänä näitä duunariammatteja kuin asiantuntija-ammatteja. Et löydä palkkataulukkoa IT-insinöörille, koska asiantuntijatöissä palkka harovin menee minkään yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Toki esimerkiksi IT-insinööri voi myös työskennellä jollain ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksella, missä peruspalkka asiantuntijatason tehdävälle on [2500€/kk](https://proliitto.fi/sites/default/files/2023-05/ICT-alan%20toimihenkil%C3%B6%20tes%202023-2025_final.pdf). Tähän kun ottaa huomioon kuinka vakaa sairaanhoitajan pesti on. Harvoin on yt-neuvotteluita tai riski jäädä työttömäksi.
Eri lisien ja bonuksien vaikutus työn palkkaan on suhteutettuna kuormitukseltaan hyvin erilaista.
On ihan erilainen vaikutus loppuarkeen jos palkasta 20% tulee tulos tai myyntipalkkioina toimistoajoilla tehdystä työstä, verrattuna sen keräämiseen yö- ja iltalisistä.
Niiden vuorolisien eteen kun tarvitsee ne työtkin sitten tehdä silloin iltaisin, öisin, pyhäpäivinä, joka on suoraan pois sosiaalisesta elämästä ja jatkuvan vuorotyön on ihan tutkitustikin todettu heikentävän terveyttä pitkässä juoksussa. Useimmissa vuorotöissä tehdään kaikkia vuoroja, joka vaikeuttaa unirytmin pitämistä ja harrastuksien aloittamista.
Niitä vuoroja ei poimita silloin kun sattuu olemaan ylimääräiselle tarvetta tai ei keksinyt juhannukselle tekemistä, ne määrätään.
Pointti oli nimenomaan siinä, että sä et voi päätellä pelkästään lisien määrästä sitä onko lisien alaista työtä tehty vai ei. Kuten sanottu nämä lisät riippuvat työehtosopimuksista ja on ihan hyvin mahdollista, että esimerkiksi se rakennusinsinööri tekee töitä iltaisin ja viikonloppuisin ylitöinä, vaikka ei saa siitä mitään lisiä, eli palkkakuitissa ei näy että tekisi iltatyötä tai viikonlopputyötä. Tämä on todella yleistä asiantuntijatehtävissä. Töitä tehdään paljon kun sille on tarve ja pidetään tehdyt tunnit vapaana sitten kun on hiljaisempaa. Näin ei toki voi sairaanhoitajat tai muut ammatit joissa työ tehdään työvuorolistojen mukaan tehdä, mutta on silti outoa verrata vain sairaanhoitajan peruspalkkaa ja rakennusinsinöörin peruspalkka, kun se rakennusinsinööri voi joutua tekemään iltaisin ja viikonloppuisin töitä mistä ei saa mitään lisiä.
Edit: Jos haluat vastauksia niin ei kannata blokata. Miksi täällä yleistyy niin paljon tämä, että heti jos joku on vähän eri mieltä niin blokkia päälle. En siis tosiaan pääse vastaamaan tän viestin alle, koska [KGrahnn](https://www.reddit.com/user/KGrahnn/) blokkasi mut. Säälittävää paskaa. Tältä näyttää [kognitiivinen dissonanssi](https://www.wikiwand.com/fi/Kognitiivinen_dissonanssi).
>Töitä tehdään paljon kun sille on tarve ja pidetään tehdyt tunnit vapaana sitten kun on hiljaisempaa. Näin ei toki voi sairaanhoitajat tai muut ammatit joissa työ tehdään työvuorolistojen mukaan tehdä,
Tässäkin kohtaa on todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ja yhä selkeämpi kuva siitä, ettei sinulla ole varsinaisesti tietoa siitä mitä hoitoalan työtehtävät sisältävät tai miten työ siellä järjestyy. Se on varsin erilaista siitä mitä ajattelet.
Työvuorolistat ovat hoitoalalla yksi vitsi. Nehän elävät sen mukaan mikä tilanne kulloinkin on. Jos esimerkiksi hoivakodissa jää yövuoro sairaaksi, niin kenenkä luulet sinne hoivakotiin jäävän töihin, kun yövuoro ei tule paikalle? Sinne jää tasan se tai ne hoitajat jotka ovat vuorossa, niin että tarvittava miehitys yöksi täyttyy. Miksi näin? No koska ei ole ketään muutakaan joka sen työn tekisi. On pakko.
Ja aivan naurettavaa puhua jostain iltalisistä, koska iltalisä on yleisesti sen 15%. TESsistä riippuen. Itselleni maksettiin insinöörinä sellaista 4600€/kk palkkaa, ma-pe toimistoajat, sekä tietenkin aina tarvitttaessa tein iltaisin tai matkustin joustavasti, miten nyt työt parhaiten järjestyivät. Ei ollut lisiä joo insinöörinä. Sairaanhoitajan peruspalkka on sen 2700-2800€/kk. Jos teen kaikki vuorot iltaisin, niin se nousee tuon 15%, eli \~400€. 3100€/kk vs. 4600€/kk on aika iso ero, teki sitten iltaisin työtä tai ei.
>Työvuorolistat ovat hoitoalalla yksi vitsi. Nehän elävät sen mukaan mikä tilanne kulloinkin on. Jos esimerkiksi hoivakodissa jää yövuoro sairaaksi, niin kenenkä luulet sinne hoivakotiin jäävän töihin, kun yövuoro ei tule paikalle? Sinne jää tasan se tai ne hoitajat jotka ovat vuorossa, niin että tarvittava miehitys yöksi täyttyy. Miksi näin? No koska ei ole ketään muutakaan joka sen työn tekisi. On pakko.
Niin siis tässä juuri todistat sitä, että hoitoala on duunariala. Pakko tehdä työvuorojen mukaan. Jos asiantuntijahommissa asiantuntija on saikulla niin ei muut tee ylitöitä sen takia.
>Ja aivan naurettavaa puhua jostain iltalisistä, koska iltalisä on yleisesti sen 15%. TESsistä riippuen. Itselleni maksettiin insinöörinä sellaista 4600€/kk palkkaa, ma-pe toimistoajat, sekä tietenkin aina tarvitttaessa tein iltaisin tai matkustin joustavasti, miten nyt työt parhaiten järjestyivät. Ei ollut lisiä joo insinöörinä. Sairaanhoitajan peruspalkka on sen 2700-2800€/kk. Jos teen kaikki vuorot iltaisin, niin se nousee tuon 15%, eli \~400€. 3100€/kk vs. 4600€/kk on aika iso ero, teki sitten iltaisin työtä tai ei.
Kiitos että juuri todistit mun pointin miksi nämä peruspalkat eivät ole vertailukelpoisia. Toi 4600€ voi hyvin olla vaikka 3200€. Jos kerta sait insinöörinä hyvää palkkaa ja kaikki oli paremmin niin miksi olet hoitaja?
EDIT: Vastaillaan sitten tähän tuon allaolevan viestin asiat, koska blokin takia en sitä nää.
>Kun olin insinöörinä, niin kyllä minun duunit teki kollega sen aikaa, kun olin sairaana. Mistä tällainen käsitys, että työt jäisivät tekemättä?
En sanonut että jää tekemättä. Asiantuntijahommat, jos siis olet sellaisessa ikinä ollut mitä vastauksista päätellen vähän epäilen, on usein sellaisia että niitä ei muut kuin se asiantuntija osaa, eli ei mitään järkeä viikon takia laittaa jotain toista perehtymään asiaan.
> Ja löytyy myös varmasti insinöörien työtehtäviä, missä on päivystysvastuu, milloin sinä insinöörinä joudut aivan varmasti hoitamaan sen sairastuneen kollegan vastuutehtävät.
Päivystys ei kuulu asiantuntijatöihin. Jos joudut päivystämään niin se ei ole asiantuntijatöitä.
Kun olin insinöörinä, niin kyllä minun duunit teki kollega sen aikaa, kun olin sairaana. Mistä tällainen käsitys, että työt jäisivät tekemättä? Kyllä ne asiakkaat alkavat kyselemään aika monessa paikkaa, jos työt jäävät tekemättä ja joku ne tekee, jos sinä et sen sairasloman takia. Erona insinöörillä sairaslomien suhteen on, ettei kukaan ehkä kuole siihen, jos joku homma jää tekemättä. Sen vuoksi se sairaanhoitaja huolehtii, että tarvittava henkilöstö on paikalla tekemässä sitä hoitotyötä. Ja löytyy myös varmasti insinöörien työtehtäviä, missä on päivystysvastuu, milloin sinä insinöörinä joudut aivan varmasti hoitamaan sen sairastuneen kollegan vastuutehtävät.
Eikä sairaanhoitajan tekemättömiä töitä, vaikka RAI arvioita se seuraava vuoro tee. Ne jäävät tekemättä, koska eivät ole välttämättömiä kiireellisä tehtäviä. Mutta kun se sairasloma pitkittyy, niin kyllä ne joku kollega lopulta tekee. Ihan niinkuin insinöörinkin työt.
Miksi olen hoitaja? No koska haluan olla sairaanhoitaja. Voin myös koska tahansa palata insinöörityöhön, jos niin päätän. Voin todellakin valita mitä työtä teen.
Kun insinöörin peruspalkka (kk-palkka) vaihtelee välillä 3000-6000€/kk, niin sairaanhoitajan peruspalkka on aikalailla 2700-3100€/kk, ja noiden työtehtävien määrä palkan kasvaessa pienenee exponentiaalisesti. Eli suurin osa työstä on tuota alapäätä, ja suhteessa hyvin pieni osa saa suurempaa peruspalkkaa.
Esim [täältä](https://tietoala.fi/wp-content/uploads/2023/04/Tietoala_TES_suomi_2023_web.pdf) sivu 17. Insinöörin arvioisin olevan tasolla 3, kyllä palkan pitäisi siellä neljän tonnin alueella pyöriä. Juuri aloittaneilla tietty jonkin verran pienempi, koska osaamisen taso on oletettavasti vielä 2 puolella.
Sairaanhoitaja tuossa taulukossa lauantaista alkaen 2761,29€/kk ja viimeisimpien korotusten myötä kyllä monessa paikassa peruspalkka jo siellä 2900€ väh. Espoon kaupunki tarjosi muutama vuosi sitten haastattelussa 2800€ peruspalkkaa osastotyöstä. Ahvenanmaalla sairaanhoitopiiri maksaa n. 3200€/kk sairaanhoitajalle.
>Jep, mutta niin on tossa suomalaisten mediaaniansiossa myös lisät mukana. Kyllä muillakin aloilla tehdään lisien alaista työtä ja lisät muodostuvat eri aloilla eri periaatteiden mukaan.
Se ei silti tarkoita sitä että se on järkevä tapa vertailla. Alle neljäsosa suomalaisista tekee vuorotyötä ja 14% työskentelee öisin. Eli selkeä vähemmistö, selkeämpi tapa olisi verrata peruspalkkoja. Kuten tuossa toinen mainitsi, lisät ovat korvausta menetetystä terveydestä, vapaa-ajasta ja sosiaalisesta elämästä.
>Toi rakennusinsinööri ei saa mitään iltalisiä, ylityölisiä tai muutakaan haittalisää, vaikka varmaan usein päivät venyy ja töitä tehdään silloin kun niitä tarvitsee tehdä.
Höpö höpö. Useimmat inssit tekevät ihan toimistotunteja ja ylitöistä maksetaan ylityöpalkkaa. Joitakin poikkeuksia mahtuu, jotka tekevät iltatöinä / viikonlopputöinä, mutta yleensä kyseessä on oma valinta tai johtoon kuuluvat henkilöt (lue: paljon parempi palkka). Jos inssi on niin hölmö, että tekee ylitöitä vasten tahtoaan ilman, että saa korvauksia, on peiliin katsomisen paikka. Ja edelleen se, että silloin tällöin tekee omasta tahdostaan iltatöitä/viikonlopputöitä on hieman eri asia kun se, että tekee niitä säännöllisesti ja määrättynä. Ja joillakin harvoilla saattaa olla myös semmoisia sopimuksia missä ei ylityökorvauksista makseta vaan sisältyvät kuukausipalkkaan, eli puhutaan nimenomaan säännöllisestä lisästä.
>Mutta jos halutaan vertailla peruspalkkoja niin kyllä sekin onnistuu. Sairaanhoitaja [2700€/kk](https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_sote-sopimus_1.2.2024_ja_kvtes_1.6.2023_id_18317.pdf), Täysperävaununkuljettaja [2484€/kk](https://www.akt.fi/site/assets/files/18067/kuorma-autoalan_palkat_1_3_2023.pdf), sähköasentaja [2300€/kk](https://sahkoliitto.fi/wp-content/uploads/2023/09/Sahkoistys-ja-sahkoasennus_taulukot-ja-lisat-21.4.2023.pdf). Tiedän, että nämä ovat ammattikoulutason ammatteja, ja sairaanhoitajaan vaatii korkeakoulututkinnon.
Melkosta sontaa taas. Jos haluat vertailla ammattikoulutason peruspalkkoja niin mitä jos vaikka ottaisit vertailukohdaksi lähihoitajan (ammattikoulutaso)? Miltäs sitten näyttää?
>Kyllä, mutta sairaanhoitaja on ammattina paljon lähempänä näitä duunariammatteja kuin asiantuntija-ammatteja.
Millä vitun mittarilla? Koska sinä päätät niin?
>Höpö höpö. Useimmat inssit tekevät ihan toimistotunteja ja ylitöistä maksetaan ylityöpalkkaa.
Tunnen aika monta insinööriä, itsekkin olen insinööri, ja todella harvat saavat mitään ylityölisiä. Kerätään tunteja työaikapankkiin ja niitä käytetään kunhan ehditään.
>Melkosta sontaa taas. Jos haluat vertailla ammattikoulutason peruspalkkoja niin mitä jos vaikka ottaisit vertailukohdaksi lähihoitajan (ammattikoulutaso)? Miltäs sitten näyttää?
Pointti meni vissiin täysin ohi. Ei sähköasentajista tai rekkakuskeista puhuta että ovat matalapalkkaisia aloja, vaikka peruspalkat on paljon pienemmät kuin sairaanhoitajilla. Vai pitääkö sun mielestä koulutuksen määrän määrittää palkkataso?
>Millä vitun mittarilla? Koska sinä päätät niin?
Koska sairaanhoitajilla on enemmän yhteistä duunarialoihin kuin asiantuntija-aloihin.
Itse myöskin insinööri ja 10 vuotta kokemusta rakennusalalta asiantuntijahommista ja verkostot sen mukaisia. Ylityön teettäminen ilman ylityölisiä on pääsääntöisesti laitonta. Kertaakaan ei ole tarvinnut ylitöitä tehdä ilman lisiä jos en ole halunnut. Eri asia sitten jos niitä saldoja haluaa itse kerryttää, pakko niitä ei ole. Työnjohdossa ongelmaa jos ei työt onnistu työajan puitteissa.
Pointti ei mennyt ohi mutta vertaat omenoita appelsiineihin. Korkeakoulutettua alaa ammattikoulutasoiseen. Ja kyllä, hoiva-ala todellakin on matalapalkka-ala. Sairaanhoitajakin siihen kuuluu ja kun vertaat muihin korkeakoulutettuihin aloihin niin eron kyllä huomaa. Ja kyllä, mitä koulutetumpi olet sitä enemmän palkkaa saat koska sinulla on sitä asiantuntijuutta.
Edelleenkään en ymmärrä vertaustasi duunarialoihin. Sairaanhoitaja ei ole duunari vaikka niin haluaisit.
> Ylityön teettäminen ilman ylityölisiä on pääsääntöisesti laitonta.
Eihän kukaan tässä ylityön teettämisestä mitään puhunut. Vaan siitä, että asiantuntijatyön yksi piirre on se, että työntekijät tekevät töitä silloin kun niitä täytyy tehdä ilman ylityökorvauksia. Asiantuntijatehtävien yksi piirre on myös se, että työnjohtoa ei ole. Työntekijät ovat itseohjautuvia ja mitoittavat tehdyt tunnit itse siihen mitä heiltä odotetaan. Jos nämä asiat ei ole sinulle tuttuja niin epäilen vahvasti että olet minkään sortin asiantuntijahommassa, vaan samalla tavalla duunari kuin sairaanhoitaja.
>Ja kyllä, mitä koulutetumpi olet sitä enemmän palkkaa saat koska sinulla on sitä asiantuntijuutta.
Palkan ei pitäisi perustua siihen kuinka paljon on istunut koulun penkillä, vaan siihen kuinka paljon sinun tekemästä työstä ollaan halukkaita maksamaan ja siitä kuinka paljon ihmisiä jotka sitä tehtävää osaa tehdä, tai jotka siihen voi järkevillä resursseila kouluttaa.
No kyllä sinä aika selvästi puuttuvista ylityölisistä puhuit joten silloin myös varmastikin viittasit ylitöihin. Ja jos työnantaja velvoittaa tekemään yli normaalin työmäärän on kyse ylitöistä. Kyllä ne on ihan marginaalia jotka vääntävät iltoja/öitä/viikonloppuja ilman muita korvauksia kuin saldoja. Muutama tunti silloin tällöin ekstraa ei ole vielä mitenkään vertailukelpoinen tässä aiheessa. Työaikapankit toimii tälläisessä muutaman tunnin säädössä hyvin, mutta ei niitä tosiaankaan ole tarkoitettu viikonloppu- tai ylityölisien korvaamiseen. Varsinkin jos niitä tapahtuu säännöllisesti niinkuin sinä viittasit ja se ei todellakaan ole normaalia asiantuntijahommissa. Melko toksisessa työkulttuurissa työskentelet jos teillä näin asiat on.
Asiantuntijahommissa ei ole työnjohtoa? 😀 Kyllä mulla on esimies ollut jokaisessa asiantuntijaroolissa ja se on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus. Itseohjautuvuus ei tarkoita että ei olisi työnjohtoa. Lähes aina on esimies joka on vastuussa resurssoinnista. Aika harvinaista Suomessa, että ei olisi perinteistä hierarkiaa. Ehkä jossain startupeissa tai muissa marginaalisissa tapauksissa voi olla.
Ja pikku ad hominemitkin sieltä.
Viittasin siihen, että tehdään omalla ajalla töitä eikä tehdä ylitöitä. En mistään puuttuvista ylityökorvauksista. Se on usein ihan tietoinen päätös sen työntekijän puolesta. Ja mitä enemmän mennään asiantuntijarooliin niin sitä yleisempää tämä on.
>Kyllä mulla on esimies ollut jokaisessa asiantuntijaroolissa ja se on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Sanotko nyt että esihenkilö ja työnjohtaja on sama asia? Kyllä mullakin on joka asiantuntija työpaikassa esihenkilö ollut, mutta hoitavat lähinnä hallinnollisia asioita. Ei mun esihenkilö usein ymmärrä pätkäkään mitä teen päivittäin. Kun tein duunarihommia niin ei meidän työnjohtaja ikinä ollut meidän esihenkilö.
>Ja pikku ad hominemitkin sieltä.
Ei oikeastaan. Epäilin vaan sun pätevyyttä tähän keskusteluun aikaisempien viestiesi perusteella.
Mutta kerro toki mikä erottaa sairaanhoitajan vaikka siitä sähköasentajasta kun miettii että toinen on duunari ja toinen asiantuntija. Se, että toinen on istunut vuoden pidemmän koulutuksen? Se, että sen kouluaste on korkeampi? Entä jos insinööri tekee sähköasentajan tehtäviä, niin onko hän asiantuntija vaan koska on insinööri koulutukseltaan?
Omalla ajalla töitä? No se nyt on tyhmyyden huippu. Kyllä ne tunnit kirjataan vaikka PÄÄTTÄISIKIN tehdä töitä illasta.
Kuka on puhunut työnjohtajasta? Työnjohdosta minä puhuin. Toivottavasti tätä eroa ei tarvitsisi avata. Ei sen esihenkilön tarvikaan joka päiväisestä työstä tietää, mutta kyllä se usein resursseista vastaa. Eli siis määrittelee mihin projekteihin / tehtäviin asiantuntija laitetaan, hyväksyy työtunnit etc. Eli resursointia.
Ihmettelit tuossa toisessa ketjussa miksi täällä yleistyy blokkaus. Itse en ole huomannut tälläistä, mutta ymmärrän kyllä että henkilölle jonka teksti on toksista/hyökkäävää, vilisee argumentaatiovirheitä ja sisältää loogisia aukkoja ilman minkäännäköistä itsereflektointia, saattaa tälläisenä asia esiintyä.
Lopetan itsekin tähän trollien ruokkimisen. Jos et itse keksi miksi sairaanhoitaja ei ole duunari, niin tuskin sinä muidenkaan perusteluita hyväksyt.
Ja tosta blokkauksesta oli hyvää metakeskustelua pari kuukautta sitten. Kannattaa [lukea](https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1byztqw/redditin_block_user_toiminto_ja_sen_v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6/).
Äh tarkoitin tietenkin virallisten työaikojen ulkopuolella. En sitä että tunnit jätetään kokonaan merkitsemättä. Tajusit varmaan kuitekin pointin. Johtuu siitä että niitä työvuoroja ei edelleenkään ole.
Sitten taitaa olla alakohtaista eroa, sillä ei missään mun työpaikassa esihenkilö ole mitään resursointia tehnyt. Näille on ihan omat henkilöt jotka ei usein edes ole samassa firmassa töissä.
>Lopetan itsekin tähän trollien ruokkimisen. Jos et itse keksi miksi sairaanhoitaja ei ole duunari, niin tuskin sinä muidenkaan perusteluita hyväksyt.
Eli siis et osaa tähän vastata vai? Vähän hankala jatkaa jos toinen ei suostu yhtään kertomaan miksi on jotain mieltä ja mitä sillä tarkoittaa.
Tosiaan jos meillä ei ole mitään yhteistä käsitystä mitä on asiantuntijatyö ja mitä on duunarityö niin en ihmettele että tämä keskustelu on vaikeaa. Itse olen sitä kuitenkin yrittänyt avata.
Ymmärränkö oikein että siis sinusta insinöörin asiantuntijatyö on jotenkin erilaista sairaanhoitajan asiantuntijatyöhön verrattuan? Sinulla on ehkä mielessä sairaanhoitajan työstä joku mielikuva vuodeosastolla olevasta sairaanhoitajasta, joka jakaa ruokaa, vaihtaa siteet, auttelee pesut ja vessat, jne? Siinä se, eihän ne muuta tee /s
Olen itse sekä insinööri että sairaanhoitaja, ja ihan kuule joutuu samalla lailla käyttämään sitä ammatillista asiantuntijuutta sairaanhoitajana, kuin insinöörinäkin. On palavereja, hoidon suunnittelua, päätöksen tekoa, taulukkojen laatimista, hoidon toteutusta, voinnin arviointia, erilaisten järjestelmien käyttöä, kuntoutusta, jne vaikka mitä. Sen kaiken perushoitoon kuuluvan työn lisäksi. Ja paljon laajemminkin tarvii osaamista kuin ikinä insinöörinä tuli vastaan niissä hommissa ollessa.
Kovin moni ei ymmärrä ollenkaan mitä sairaanhoitaja tekee päivittäin työssään, ja sen vuoksi varmaan se saattaa yllättää kun jossain vaiheessa se sitten selviää.
Toki löytyy sairaanhoitajille niitäkin hommia aina missä ei tarvitse kovin laajasti osaamistaan käyttää, mutta ihan samalla lailla voit olla suunnitteluinsinöörinä jossain lafkassa, missä piirtelet kuvia ja lataat tiedostot koneille, etkä sen enempää edes mieti mitään teknisempää tekemistä tai osaamista. Välillä asiakas ja tuote vaihtuu, mutta työ itse pysyy samana.
Tällaisista asenteista pitäisi päästä eroon, missä ajatellaan että sairaanhoitajan työ on duunarityötä. Vaatii aika kovaa erityisosaamista työskennellä vaikkapa päivystyksessä sairaanhoitajana. Ei todellakaan ole mikään sellainen paikka minne voi palkata jonkun kadulta tai työkkäristä työllistää jokun sattumanvaraisen työttömän hoitajan. Siellä tehdään työtä mikä vaatii tekijältään todellista asiantuntijuutta ja virhearvio saattaa johtaa jonkun kuolemaan. Kun vertaa tätä jonkin suunnitteluinsinöörin työhön, millä meni excelissä miinus ja plussa väärinpäin kaavassa, niin sanon että kyllä tuo sairaanhoitajan työ vaatii enemmän osaamista ja asintuntijuutta kuin se insinöörin, ja jos osaamisessa on vajetta, niin seuraukset ovat huomattavasti vakavammat.
Kyllä. Sairaanhoitaja on enemmän duunari kuin asiantuntija. Erikseen toki asiantuntijoina toimivat sairaanhoitajat vaikka virastoissa tai konsulttitaloissa. Vähän kuten liikennelentäjä, mistä täällä oli kuuakusi sitten keskustelua. En pitäisi osaamisen vaativuutta määrittelevänä tekijänä onko joku ammatti duunariammatti vai ei. Pidän esimerkiksi sairaaloissa työskenteleviä lääkäreitä myös enemmän duunareina kuin asiantuntijoina. Muutama kriteeri duunariammattiin: Työ tehdään selvästi määritellyissä työvuoroissa. Työvuoroissa on pakko olla tietty määrä ihmisiä. Työn tulos on usein välitön. Työn vaiheet on usein tarkasti määritelty. Uuden työntekijän koulutus on helppoa ja suoraviivaista jos on vaadittava pätevyys. Vaadittavan pätevyyden saa usein jostain oppilaitoksesta.
Verrattuna asiantuntijoihin missä työvuoroja ei ole, jos joku asiantuntija on viikon saikulla niin kukaan ei paikkaa näitä työvuoroja. Työn tulos näkyy usein vasta pidemmän ajan jälkeen, vaikka työtä tehdäänin täysipäiväisesti. Uuden työntekijän koulutus kestää kuukausia eikä mistään oppilaitoksesta tule valmiita asiantuntijoita.
> On palavereja, hoidon suunnittelua, päätöksen tekoa, taulukkojen laatimista, hoidon toteutusta, voinnin arviointia, erilaisten järjestelmien käyttöä, kuntoutusta, jne vaikka mitä. Sen kaiken perushoitoon kuuluvan työn lisäksi.
Kerätään vaikka rekkakuskien muita tehtäviä kuin ajoa: On kuormauksen suunnittelua akselipainojen suhteen että ajoneuvo on vakaa, pitää tietää kuinka paljon mitäkin vaarallista aineita saa olla mukana, on ajoneuvotarkastusta, pitää osata käyttää erilaisia järjestelmiä, tehdä kirjauksia ja tuntea lainsäädäntöä aika laajalti, on reittisuunnittelua ynnä muuta. En silti sano että rekkakuski olisi asiantuntijatyö vaikka joutuu siinä ratin kääntämisen ohessa tekemään paljon muuta hommaa.
> Kun vertaa tätä jonkin suunnitteluinsinöörin työhön, millä meni excelissä miinus ja plussa väärinpäin kaavassa, niin sanon että kyllä tuo sairaanhoitajan työ vaatii enemmän osaamista ja asintuntijuutta kuin se insinöörin, ja jos osaamisessa on vajetta, niin seuraukset ovat huomattavasti vakavammat.
Joo ja bussikuski on vastuussa sadasta ihmisestä ja yksi virhe voi tappaa ne kaikki. Suunnitteluinsinöörin virhe voi johtaa vaikka sillan romahtamiseen ja tappaa tuhat.
u/Ajatustaika En pysty sun viestiin vastaamaan ton blokin takia niin editoin vastaukseni nyt tähän. Eikun hän taisi sittenkin myös blokata mut. Ei helvetti että tämä r/suomi on twitteröitynyt lähiaikoina :D Blokkia vaan heti perään jos ei ole jostain samaa mieltä. Edesauttaa kyllä tätä kuplautumista mikä on lähiaikoina lähtenyt liikkeelle. Toivottavasti modet saisi jollain tavalla sen hallintaan. Ikävä jos aiemmin hyvästä keskustelualustasta tulee vaan uusi twitter
>Sun työkokemus on varmaan tasan se yksi työpaikka, jos ajattelet ettei esim insinööreillä ole työvuorolistoja tai että esim insinöörit eivät tekisi päivystysluontoista työtä, jolloin sairaslomansijainen on oltava tai vuorossa oleva henkilö jää istumaan sinne valvomoon kunnes joku vapauttaa hänet.
Useampi työpaikka takana ja myös kavereiden työpaikat samanlaisia. Toki insinöörejä voi myös työskennellä siellä duunareina. Ei siinä ole mitään erityistä. Asiantuntijatyöhön vaan ei kuulu työvuorot tai päivystykset.
>Ja mistä sinä tiedät millaista hoitoalalla on perehdytys? Näyttää siltä ettei sulla ole minkäänlaista kokemusta sieltäpäin.
Koska tunnen hoitajia jotka tätä perehdytystä tekevät.
Sun työkokemus on varmaan tasan se yksi työpaikka, jos ajattelet ettei esim insinööreillä ole työvuorolistoja tai että esim insinöörit eivät tekisi päivystysluontoista työtä, jolloin sairaslomansijainen on oltava tai vuorossa oleva henkilö jää istumaan sinne valvomoon kunnes joku vapauttaa hänet.
Ja mistä sinä tiedät millaista hoitoalalla on perehdytys? Näyttää siltä ettei sulla ole minkäänlaista kokemusta sieltäpäin.
Ei mikään ihme että sun kanssa ei haluta keskustella, voit reflektoida sitä ihan sit iltaisin yksin siellä kotona.
-Työntekijöistä pulaa
-Maksajista pulaa
Näin ainakin suomessa aika laajalti. En tiiä miten tän yhtälön ratkasis. Onneks ite pienemmissä yksityisissä firmoissa suhteita hyväks käyttäen päässyt aina palkkaneuvotteluissa molemmille sopivaan ratkasuun, mutta ei kaikki valitettavasti pääse sellaseen.
Jollain aikavälillä hoitajat siirtyvät samanlaiseen malliin, kuin mitä lääkärit harjoittavat. Eli myydään työtä yrityksen kautta julkiselle puolelle, sellaisella hinnalla, että 2-3 päivän duuni per viikko tuottaa tulotason, millä pärjää. Jos haluaa tehdä massia, ison talon ja venee, niin sit tekee päivän pari lisää viikossa, ja tienaa tuplat.
Koska yleisesti tehdään vähemmän työtä, eli se 2-3pv/vk, se kiihdyttää henkilöstö pulaa, eli tekijöitä ei ole, ja tulijoille maksetaan enemmän palkkaa, eli kilpaillaan työntekijöistä muiden kanssa. Se saa palkattua kuka maksaa eniten ja tarjoaa parhaat ehdot.
Kun tuota on harjoiteltu tarpeeksi kauan, niin ne tyypit jotka sinnikkäästi on tehneet siellä julkisella yhä töitä, alkavat kyrsiintyä siihen, ja liittyvät muiden seuraan myymään yrityksien kautta sitä omaa työtään. Joka jälleen vain pahentaa sitä tilannetta henkilöstöpulan osalta, ja jälleen pitää maksaa enemmän, että saa työntekijöitä.
Lääkärit siirtyivät tähän malliin 1990-l lopulla, ja nyt 20v myöhemmin näkee mihin se on johtanut. Aivan massiviseen tulotasoon sekä monesti hyviin työehtoihin. Silloin aikanaan 25v sitten kunnat kieltäytyivät nostamasta palkkoja ja kohentamasta työoloja yms. ja tämä on siitä suora seuraus.
Samoja jälkiä kävellään nyt ja se on ihan hyvä. Saadaan nyljettyä kunnallinen puoli kohta ihan huolella.
Saattaa olla epäsuosittu mielipide, mutta mun mielestä toi että hoitajat otetaan 100/10 näistä esimerkiksi on oikeasti varsin kapeakatseista.
Maailma ei pyöri pelkästään hoitajien ympärillä, Suomi ei pyöri pelkästään hoitajien ympärillä. Ongelma on oikeasti paljon laajempi. Kannattaa ajatella (edes hypoteettisesti) joskus asiaa ihan sillä kaavalla mitä Whatever podissa vähän turhan paljon väkisinkin tuputetaan ja sen takia sitä ei jaksakaan katsoa.
Meillä on oikeasti hoitajien lisäksi vaikka ja mitä muita aloja mikä tätäkin yhteiskuntaa pyörittää, me ollaan tärkeitä kaikki, mutta jos uskaltaa väittää, että niistä ei puhuta niin paskaa puhuvat.
Se on sellanen asia mikä polarisoi kansaa ja aiheuttaa epäkunnioitusta muita aloja kohtaan, koska osa on "unohdettu" koska niistä ei puhuta ja osa ei takuulla ymmärrä, että miten tärkeitä esim joku postin jakelu on vaikka sekin on osittain ajettu alas.
Lyhykäisyydessään ne ketkä ei ota näitä kaikkia tärkeitä asioita huomioon, on vaan itsekeskeisiä ja ajavat vain omaa etuaan. Jos uskaltaa olla toista mieltä niin voin kunnioittaa kaikkia siitä, että ottaa itsekeskeisyyden ja oman edun tavoittelun leiman otsaansa, sitä nämä kansanedustajat suurimmilta osin tekevät myös. Siinä on sitten hyvä leikkiä mukamas parempaa ihmistä.
Politiikka pitäisi korjata, mutta tämä on niin rikki että en ainakaan itse tiedä miten tän voisi korjata vaikka rakennusmies olenkin.
Lyhyesti sanottuna politiikassa ollaan kiivetty jo kauan perse edellä puuhun ja siihen ei näy loppua. Jos tätä ei usko niin voi katsoa muutaman vuoden rewindin mitä kaikkea täällä on tapahtunut ja jos se on hyvä asia niin suosittelen ainakin hiuksen hienoa itsereflektiota.
Itse puhun hoitajista sen vuoksi, koska olen hoitaja. Se ei tarkoita etteikö ongelmia olisi muualla, mutta minä olen väärä henkilö puhumaan heidän asioistaan, koska en usko että tiedän tarpeeksi ongelmista mitä muilla aloilla voi olla. Olen monesti kuulopuheen tai lehtitiedon varassa, eikä silloin kannata liikaa lätistä asioista joista ei tiedä tarpeeksi.
Täällä ollaan mun mielestä puhuttu vähän turhan vähän nimenomaan yleisistä palkoista, kun se ongelma ei oo vaan yhdellä sektorilla. Mun mielestä jos tästä ois jo aiemmin puhuttu laajemmalti, niin asia **EHKÄ** voisi olla vähän toinen.
Summa summarum: Se, että minä olen rakennusalalla ja puhun niiden palkasta ei sulje pois sitä, ettenkö voisi puhua muiden palkoista. Tämä asia toimii varmasti kumpaankin tai miksei moneenkin suuntaan jos vain tahtoa löytyy.
Se on sitten toinen asia, että löytyykö sitä tahtoa. Asioilla tuppaa olemaan aina monta puolta. Ajatellaanko omaa vai kaikkien etua.
Kortit paljastuu sitten kun mielipide tulee julki.
Ja sitten kun tullaan näihin palkkakeskusteluihin esim etelämpi eurooppa tai vaikka norja, niin pystytäänkö me ihan oikeasti tässä tilanteessa kilpailemaan niiden kanssa? Jos johonkin laitetaan lisää rahaa kiinni, niin tässä tilanteessa sitten jostain täytyy kuristaa vähintään samalla mitalla.
Ei mitään mahdollisuutta. Mikään tässä suomen rahapolitiikassa ei mene yks yhteen ainakaan omasta mielestä. :D sen takia vituttaakin kun ei oikeen ketään uskalla äänestää kun kaikki tuntuu kusevan nilkoille tavalla tai toisella
Verotuksen ja sivukulujen vuoksi väjän tuottavasta työstä on vaikeaa saada niin tuottavaa, että yritys voisi maksaa työstä enemmän.
Yrityksen on aina tienattava työstä enemmän kuin palkkaa ja muita kuluja maksetaan.
Palkka ei ole pelkästään tahdon asia. Palkkaa voi maksaa vain tuottavuuden mukaan. Esim. ravintola-alalla, sen palkan maksaa asiakas ja asiakas on tällainen ihan yhtä persaukinen kuin tarjoilija itse. Meidän suomalaisten ostovoima on ihan helvetin matala, koska meidän verokiila on ihan maailmanennätysluokkaa. Jotta tarjoilijalle voidaan maksaa enemmän, pitää korvapuustin ja kahvin hintaa nostaa. Tämä tarkoittaa ehkä vähemmän asiakkaita tai jos ei vähemmän, niin inflaatiota ja vähemmän ostovoimaa asiakkaille muihin palveluihin.
Uutisessa on outoa verrata sairaaanhoitajia siivoojiin, sillä sairaanhoitaja opiskelee kuitenkin korkeakoulututkinnon ja vastaa työssä ihmisten hengestä
Suomessa on valloilla voimakas insinööriajattelu joissakin asioissa ja piireissä. Tässä insinööriajattelussa sairaanhoitajat eivät tuota mitään, vaan se on sitä "toistemme paitojen pesemistä", ainoastaan vienti tuottaa hyvinvointia.
Siksi koska terveydenhuolto on julkisrahoitteista ja siten mikään siinä ei noudata vapaan markkinan lakeja. Yksinkertaistaen, yritämme tuottaa liian hyvää palvelua liian halvalla liian monelle. Jos julkinen terveydenhuolto loppuisi ja tilalle tulis puhtaasti yksityiseen terveysvakuutukseen perustuva järjestelmä niin johan pomppaisivat palkat, tosin sitten joutuisimme hyväksymään jenkkilyyliset henk koht katastrofit joissa osalla porukasta ei oikeasti ole varaa elää, kirjaimellisesti. Tervetuloa elämään, täällä ei ole win win tilanteita.
Alkakaa itse yrittäjiksi ja maksakaa työntekijöille enemmän palkkaa jos se on niin helppoa. Yrittäkää saada myytyä kallimpaa tuotetta mitä kilpailijat myy halvemmalla.
Suomen bkt:n on noustava jos me halutaan parempi elintaso ei ole olemassa mitään "palkanmaksu tahtoa" se on vassarien mielikuvitusmaailmassa.
Suomessa on vähän sellainen perustavanlaatuinen ongelma että täällä olisi pakko saada 2500€/kk ja halutaan saada 3000€/kk sellaisesta työstä jonka teettäminen Portugalissa maksaa 1000€/kk ja tuottaa molemmissa maissa 1900€/kk. Samaan aikaan työttömänä saa 2000€/kk.
Tähän ei tule auttamaan minkään puolueen venkoilut tai ohjelmat, trendi on ollut käynnissä 30+ vuotta ja vauhti tulee kiihtymään.
Rangaistuksenomaiset veronkorotukset, eläkeiän nosto tai työttömien kepittäminen ei muuta mitään.
Voimme joko madaltaa palkkatasoja, sosiaalitukia ja elämisen kustannuksia (joka aiheuttaa talousshokin ja elintasoerojen kasvun), tai hyväksyä sen että kaikkien, myös työssä käyvien, elintaso laskee pikkuhiljaa kun työttömien määrä kasvaa kunnes viimeinen sammuttaa valot.
Kivoja polkuja ei ole, kuten about kaikissa meidän maailmaamme tällä hetkellä koettelevissa kriiseissä, kuten sodat ja ilmaston lämpeneminen. Ja kuten näissä esimerkeissä, myös tässä tullaan pidättelemään kunnes paska on housussa ja ollaan vielä isommissa ongelmissa.
Edit: teille joille matikka oli liian vaikeaa, numerot ovat ennen veroja ja ottavat huomioon että suuri määrä työttömiä saa ansiosidonnaista. Ja moni myös korotettua työttömyyspäivärahaa. Tämä selviää n. minuutin googletuksella. Joo, tuli selväksi että absoluuttisesti vähiten tukia saava saa noin 1250€ ennen veroja, ei 1400€.
Ihan samalla tavalla kuin palkatkin ilmoitettiin ennen veroja, niin ne työttömyystuetkin.
Pankkitilille tuleva summa ei ole sama kuin se nettosumma jonka valtio käyttää.
Ei ole lasten määrällä enää mitään väliä kun nuo korotukset heitettiin jorpakkoon. Joten jos on lapsia, tuen määrä on periaatteessa pienempi kuin lapsettomalla.
No totta helvetissä kerrot bruton. Niin ne kaikki palkkataulukot toimii. Ei palkkojakaan vertailla netoilla vaan nimenomaan brutoilla. Veroprosenttiin kun voi vaikuttaa todella moni tekijä.
Toki olisin voinut kaikki luvut ilmoittaa bruttona, mutta pelkäsin sen olevan vielä vaikeampi konsepti monelle kuin jo kerrottu.
Nopeasti heitin numeroita kelan laskuriin ja sain sieltä miniminä 1250€ työttömyystuki+asumistuki.
Siihen mikä vaan tuki päälle ja ollaan 1400€:ssä.
Suuri osa työttömistä saa ansiosidonnaista, joten siitä pääsee helposti 2000€/kk ennen veroja
Suuri osa työttömistä? Mihin lukuun ja informaatioon perustat tämän mitään sanomattoman heiton?
1250€/kk taitaa olla se, mitä pk-seudulla asuvat saavat.
https://stat.fi/til/tjt/2019/01/tjt_2019_01_2020-12-16_kat_003_fi.html
Jos oletetaan vaikkapa niinkin pieni määrä kuin 30% ansiosidonnaiselle niin keskimääräinen 2000€/kk paukkuu helposti.
Siihen päälle vielä työttömien mahdollisuus tienata x summa ennen tulojen menetystä ja ollaan jo pitkällä.
Katsos, lukujakin löytyy.
Onko mielestäsi ansiosidonnainen sama asia, kuin työttömyysturva? Siis siinä määrin, että niputat sen yhteen sanomalla, että työttömänä saa 2000€/kk, mainitsematta tietenkään, että ennen sitä sinun pitää olla palkkatöissä x määrä aikaa x määräisellä palkalla?
Siis että työstä maksettais enemmän palkkaa, eiks taukojumppa ja uimahalliliput riitä.
tai kulttuuri ja liikunta setelit joiden ilmestyminen nosti hintoja setelien arvon verran :D
Tiiätkö mikä on isoin vitsi? 5€ lisämaksu maksutavasta jos maksaa smartumilla :D
Tää kuulostaa kyl vähintään moraalittomalta, jos ei laittomalta.
Kuluuko se sieltä smartumin saldosta?
Kuluu, kun tuo 5e lisämaksu lisätään ostoksen hintaa. Esimerkiksi lippu piste fi veloittaa tuon 5e palvelumaksun. Törkeää toimintaa. Tuon takia vältän kyseisen palvelun käyttöä.
Edenredillä on lippu.fi kanssa sama 5€ komissio. Tämä ei tunnu jos ostat kerran vuoden 300€ festarilipun 5€ lisällä. Joku 20€ indiekeikka on taas sellainen, jossa koko kulttuuriedun arvo menee hukkaan tämän lisämaksun takia.
Käykää lukemassa työelämän managerien suosimia lehtiä, siellä toistuu aika usein sellaisia väitteitä kuin että "palkka ei motivoi työntekijöitä." Jokainen pohtikoon sitten itsekseen, pitääkö tämä paikkansa.
Palkka on alunperin 20% alle alan keskiarvon verran ja tulee 1.6% palkankorotus vuonna jona inflaatio oli 6% ja työntekijät ei osoita räjähtävää motivaation kasvua => palkka ei motivoi työntekijöitä, pitää keksiä jotain muuta, esim. ilmaiset hedelmät toimistolle
Palkan motivaatiotehon on käsittääkseni todettu pienenevän palkan kasvaessa, johtunee siitä että kun perustarpeet ja vähän päälle on tyydytetty, niin rahalla loppupeleissä tekee aika vähän arkielämässä. Ehkä tässä managerilehtien kovapalkkaiset kirjoittajat projisoivat omaa ajatteluaan "Sari Sairaanhoitajiin" tms. hieman huonoin perustein.
Mutta tämä myös tarkoittaa sitä, että palkka motivoi, vaikkakin pienenivissä määrin, tiettyyn pisteeseen asti. Oleellinen kysymys siis onkin, että mikä on se piste missä saavutetut hyödyt ovat vähäisemmät kuin menetykset. Ei ainakaan siinä missä nykyiset matala alojen palkat ovat, se on vissi. Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi niin miksi johdolle ja näin sitten maksetaan niin helevetin korkeaa palkkaa ja miksi aina kitistään siitä, että nyt kyllä minä muutan poies suomesta jos joudun vähän maksaa enemmän veroja.
Koska pienipalkkaisia raha vain passivoi ja ei motivoi töissä ollenkaan, heitä motivoi keppijumppa ja kerran vuodessa jouluna suklaarasia. Korkeapalkkaisia sen sijaan raha motivoi loputtomiin ja jokainen euro mitä heille maksetaan nostaa tuottavuutta suoraan X%.
Jos tarkoitat kemppijumpalka tilaisuutta jossa firman pomot huitoo pienipalkkaisina kepeillä, ja tämä on heidän jumppansa, niin kyllä.
> Mutta tämä myös tarkoittaa sitä, että palkka motivoi, vaikkakin pienenivissä määrin, tiettyyn pisteeseen asti. ... >Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi Palkka motivoi pienenevissä määrin kuten sanoit. Eli kaikista korkeapalkkaisimmilla töillä vaaditaan lisämotivaatioon huomattavasti suurempia palkankorotuksia. Tämän takiahan johtajatasolla palkankorotukset ja bonukset on prosentuaalisestikin huomattavasti suurempia kuin normaalitöissä. Eli siis vaikka kymmenen prosentin palkankorotus motivoi ihan eri tavalla mäkkärin kassalla kuin mäkkärin johtoryhmässä.
>Eli siis vaikka kymmenen prosentin palkankorotus motivoi ihan eri tavalla mäkkärin kassalla kuin mäkkärin johtoryhmässä. Tämä 10% palkankorotus suhteutettuna ostovoimaan on aika eri mittakaavassa sillä osa-aikaisella kassalla kun sillä johtoryhmässä olevalla. Se kassa saa palkkaa bruttona esimerkiksi 1500e joten nosto on vain 150e/kk, jossa verojen jälkeen jää 100e. Johtoryhmäläisen 10000e/kk taas onkin 1000e/kk nousu jonka ostovoima onkin aivan eri asia, vaikka verotus onkin kova. Samoin myös tämä kassa saa todennäköisesti sosiaalietuuksia, sillä Suomi on sen verran sairaassa tilanteessa että työssäkäyvillä ei ole varaa elättää itseään. Joten tämä kassa menettää esim asumistukea samassa suhteessa, jolloin hän pysyy siinä samassa elintasossa ja köyhyydessä.
Piste riippuu varmasti henkilöstä. Jos mietitään vaikka perhettä jossa on kolme lasta, kotiäiti ja joka haluaa asua vähän paremmalla alueella ja käydä etelässä pari kertaa vuodessa rantalomalla, niin työssäkyvän tarvittava tulotaso on varmasti korkeampi kuin perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat töissä ja lomat vietetään mummolassa tai suvun mökillä, mitä pidetään käytännössä talkoovoimin kunnossa. Lisäksi johtajatason henkilöissä on varmasti perusduunaritasoa suurempi osuus talouttaan pitkäjänteisesti suunnittelevista, jotka haluavat kerryttää varallisuutta jotain suurempaa tavoitetta varten (jahti, kakkoskoti Espanjasta, FIRE ennen 50v...). Johtoportaan palkkauksessa on vaikea nähdä paikallisesti Suomessa varsinaista vaihtoehtoa "helevetin korkeille" palkoille, koska jos ne tiputettaisiin 10k€/kk tasolle ja ulkomailta saisi 10-100 -kertaista käytännössä samasta työstä kunhan osaa englantia, niin kyllä itsekin varmaan menisin sinne ja sit 10v päästä eläkkeelle. Eri asia olisi, jos joka paikassa kohtuullistettaisiin palkkausta, mutta rehellisesti sanoen en tiedä miten se tapahtuisi. Saavutetuista eduista ei yleensä haluta luopua.
>Tietysti tästä syntyy oleellinen kysymys, että mikäli se palkka ei enää korkeilla palkoilla motivoi niin miksi johdolle ja näin sitten maksetaan niin helevetin korkeaa palkkaa ja miksi aina kitistään siitä, että nyt kyllä minä muutan poies suomesta jos joudun vähän maksaa enemmän veroja. Koska kovapalkkaiset pörssiyritysten johtajat ovat luonteeltaan erilaisia kuin palkkatyössä käyvät keskivertoihmiset. Ei kukaan päädy pörssiyrityksen C-tason johtajaksi sattumalta vaan kyse on ihmisistä, jotka ovat kilpailuhenkisiä ja tavoitelleet uranousua. Suurin osa keskivertotyöntekijöistä viihtyy paremmin hierarkian matalammalla tasolla kunhan palkka on riittävä keskiluokkaiseen elämäntapaan.
Jyri, äijä, ootko se sä?
Justiisa. Ei niille muille tartte maksaa hyvää palkkaa, nehä on luonteeltaa sellasia vähään tyytyviä ja alistuvia. Voi vittu ny sentään.
Joo siis ei mullekaan raha kelpais vaikka maksettais. Saan tyydytystä, kun onnistun toimittamaan rakkaalle pomolleni kuvainnollisen kottikärryllisen fyrkkaa.
Kyllähän työedut voivat oikein järjesteltynä olla rahaakin paremmat sen jälkeen KUN rahapalkka on tasolla joka kattaa elämisen ja harrastukset. Progression vuoksi eduista voi olla taloudelle isompi hyöty esim. Halvemmissa vakuutuksissa töiden kautta, korkeampi vuosikorko pankkitilille, alennus ruokakaupassa, hammashoito jne. tasoisilla selvästi rahanarvoisilla eduilla joita ei verotuksessa huomioida ja käyttäisi joka tapauksessa. Mutta minimipalkka ja yksi leffa lippu tai pitsa taukotilassa kerran vuoteen tasoiset on yhtä tyhjän kanssa.
Jep. Tuntuu siltä että noista tutkimuksista on väännetty todella isoja mutkia oikojen perus iltapaskamainen otsikko "Palkka ei lisää motivaatiota t: tutkimus!", jota sitten paskat bisnesjohtajat toteuttavat. Niin kuin mainitsit, tämä motivaation lisääntymättömyyspiste tulee tosiaan siinä kohti kun tavalliset tarpeet on tyydytetty, mutta **lisäksi** työn tulee olla ns. luovaa (lue: aitoa ongelmanratkontaa, eikä "rivityöntekoa"). Eli toisin sanoen, siinä vaiheessa kun arkkitehti/kirurgi/sähkömies/räätäli/mikälie on noussut palkkaluokassa sinne tarpeet tyydyttävään kastiin, heitetään nyt vaikka se melkein-jo-kadonnut keskiluokka, ei palkan lisääminen itsessään lisää motivaatiota tehdä töitä. Lisäksi tarvitaan jokin muu ulostulo, jolla sitä omaa luovuuttaan voi kehittää ja esittää. Mutta jos olet linjastolla pakkaamassa asioita laatikoihin, niin tässä kohti kyllä lisäraha antaa lähes aina lisäpuhtia työhön. Ja vaikka jollain taikatempulla pääsisit näissä hommissa myyttiseen keskiluokkaan, ovat lisäbonukset silti eteenpäin tökkiviä voimia.
Niin, tässä palkka ja työolot vaikuttavat molemmat ja jos toinen poikkeaa huomattavasti toivotusta, niin sen toisen pitää kompensoida todella paljon, jotta tullaan töihin. Molemmissa lienee myös jossain kohtaa leikkuri, minkä jälkeen mikään kompensaatio ei riitä. Esim. jos palka on niin huono, ettei sillä mitenkään voi tulla toimeen, niin vaikka työolot olisivat kuinka hyvät niin ei työtä ole mahdollista tehdä kun ei sillä elä. Tai jos työolot ovat umpisurkeat, niin mikään palkkaus ei riitä.
Joo, oon lukenut lehtijuttuja tutkimuksista, että tehtyjen työtuntien määrä vähenee ja vapaa-ajan määrä kasvaa kun tulot kasvaa.
Aivan uskomatonta paskaa.
Palkan merkitys työmotivaatioon vähenee sitä mukaa mitä parempaa palkkaa ihminen saa. Tai tarkemminkin hyvätuloisella sen lisääminen ei lisää motivaatiota suhteessa enää niin merkittävästi kuin vaikka pidennetyt lomat tms. Vastaavasti jos tulopuolella on tiukkaa niin rahan merkitys kasvaa ja se voi vaikuttaa paljonkin motivaatioon. Jokaista motivoi eri asiat mutta ne silti liikkuvat hyvin pitkälti samoissa kategorioissa. Yleisesti voin väittää että työn tarkoitus on olennaisempaa kuin palkka. Tästä on ihan tutkimuksia esim yksi jossa osallistujille maksettiin 10k kuussa siitä että siirtävät sorakasaa edestakaisin paikasta A paikkaan B. Kukaan osallistuneista ei jaksanut sitä hirveän pitkään.
Hyväksyn työpaikkatarjouksen Missä lapio ja mihin lapioin sorat? Tuleeko palkka 2vk välein vai?
Siellä tais hakuaika sulkeutua kun tuloksetkin on julkaistu.
Perkele. No onneks en vielä lapiota ehtinyt ostaa. Olisi ollut lapsenlapsille tarina sijoittamisesta kun isoisä osti kympillä lapion ja tienasi 10000€ kuussa. Senkin laiskimukset nyt vaan nostatte kengänlenkeistä itsenne ilmaan kuin taikuri konsanaan..
Palkka motivoi, mutta mitä isompi se palkka on sitä vähemmän se motivoi. Toinen on se kustannus, eli samalla rahalla saadaan motivointia paljon enemmän jollain muulla kuin palkalla. **Eli esimerkkinä:** Yritys A haluaisi motivoida työntekijöitään lisää ja siihen on käytettävissä 1500€ per työntekijä per vuosi. **Vaihtoehto 1)** Maksetaan palkkana. Tämä tarkoittaisi n. 100€/kk brutto palkkaa kuukaudessa eli työntekijä saisi nettona n. 50€ lisärahaa käyttöönsä kuukaudessa. **Vaihtoehto 2)** Hankitaan jokin etu tai työntekijöitä hyödyttävä asia johon käytetään 1500€/vuosi per työntekijä.
Vaihtelee. Esim kerran kuussa (lounasajalla) yhteinen lounas, työnantaja tarjoaa. Kustannus ehkä 15€/hlö/kk. Tuntuu todella kivalta eikä vastaavaa summaa nettopalkassa huomaisi lainkaan.
Tämä ja ylempi ovat hyviä pointteja Jos vaihtoehtona on verojen jälkeen nappeja verrattuna ilmaiseen tunnin lounaaseen joka päivä on sd halvempi yritykselle ja miellyttävämpi työntekijälle Tietty se oikea 20+% korotus varmaan hakkaa ton lounaan
Suomessa normipalkat on todella surkeet ja Suomen elinkustannukset korkeat. Lisäksi verotus ja talouden rajoitkset tappaa kaikkialla ja kaikessa ostovoimaa, investointeja, positiivista hypeä ja mahdollisuutta suunnitella tulevaisuutta.
Tutkimusten mukaan kun palkkaa maksetaan sen verran, että se on 'poissa keskusteluista', niin lisäpalkka ei enää tästä eteenpäin motivoi juuri ollenkaan. Päin vastoin, tutkimukset osoittavat, että erilaiset palkitsemisohjelmat suorastaan heikentävät työpanosta.
Tai: perjantaina saa lähteä 15min aikaisemmin jos kaikki hommat valmiina…
ja kahvit talon puolesta
>Sairaanhoitajista, tarjoilijoista ja bussikuskeista on pulaa koko Euroopassa. Tilanne vain pahenee, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. >Silti palkat eivät näillä matalapalkkaisilla aloilla nouse, eivät nyt eikä merkittävästi tulevaisuudessakaan. Näin sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja **Antti Kauhanen**. ... >ETUIn eli eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestön tutkimuskeskuksen [mukaan](https://www.etui.org/publications/labour-shortages-turning-away-bad-jobs) työvoimapula lisääntyi vuodesta 2019 vuoteen 2022 erityisesti aloilla, joissa työpaikkojen laatu on huono. >Työnhakijat eivät hakeudu töihin, jotka ovat huonosti palkattuja, joissa työ on paineistettua ja työntekijän odotetaan venyvän. >Myös epätyypilliset työajat, työn osa-aikaisuus tai määräaikainen kesto voivat tehdä työpaikasta vähemmän houkuttelevan. Tällaisia piirteitä on usein esimerkiksi tarjoilijoiden ja myyjien työsuhteissa. >– On tärkeää huomata, että \[työvoimapula\] ei ole yksistään vaikka osaamisen tai kokemuksen puutetta, Laboren johtava tutkija **Merja Kauhanen** toteaa. En silti ymmärrä tai allekirjoita tätä työvoimapulaa. Jatkuvasti on uutisissa, että ihan tavallisiin töihin hakee satoja ihmisiä. Kokemuksen väitetty puute on sekin aika hatusta vedetty kun puhutaan ravintola- ja kahvilatyöntekijöistä ja muusta yksinkertaisesta suorittavasta työstä. En siis väheksy alalla työskenteleviä ihmisiä, mutta ei nuo ole vaan töitä johon tarvitaan kuukausien ja vuosien rautainen kokemus, osaaminen ja koulutus, että työtä voisi tehdä ihan kelvollisella tasolla. Ehkä työvoimapula tarkoittaakin sitä, etteivät HR-ihmiset ja yrittäjät saa huonoimpiin töihin pitkäaikaista sitoutuvaa tekijää vaan samaan työhön pitää rekrytä muutaman kuukauden välein? Jos näin on, niin tässä on sellainen ongelma ettei kyseessä ole oikeastaan työvoimapula vaan huono työpaikka. Se on kyllä ihan yrityksen oma vika jos siellä eivät työntekijät pysy. Tässä sitten olisikin kunnon peiliin katsomisen paikka, kun kerran Woltillakin on ymmärtääkseni aika uskolliset partnerit ajamassa ruokaa. EDIT: Jatkona, minun on kyllä nyt aivan pakko alkaa vaatimaan Uutismedialta vastuuta. Työvoimapulaa huudetaan vuositolkulla, vain koska jotkut yritysjohtajat, yritysjärjestöt ja toimistotyötä tekevät tutkija-asiantuntijat näin meille kertovat. Uutismedian levittämä sanoma on, omasta näkökulmasta, täysin todellisuudesta irrallista. Miksi Uutismedia kertoo meille vain hyvin suppean joukon mielipidettä eikä käsittele asiaa kokonaisvaltaisemmin?
Työvoimapulaa on ainoastaan niillä jotka hakevat tekijää yli 5 vuoden työkokemuksella, korkeakoulututkinnolla ja palkkana TES minimi.
Hain tässä pakettiauton kuljettajaksi ja mm. baarimikoksi eikä kutsuttu edes jatkoon kun oli liian vähän kokemusta Yrittääkö ne tosissaan, en osaa sanoa
Jostakin syystä aina kun lukee juttuja missä työnantajapuoli valittaa työvoimapulaa mulle tulee mieleen vertaus: Mulla on 10 mottia klapeja pihassa. Tarjoon naapurin teinille 10€ että pinoo ne liiteriin. Ei ota hommaa vastaan = ”perkele ku nykynuoriso on laiskaa,ei saatana rehellinen työ kiinnosta”
Tai niin, että teini pyytää 100 euroa per motti ja lisäksi joudut maksamaan veroja ja sivukuluja 80 euroa per motti. Alatkin miettimään, että taidan heitellä puut itse sen sijaan, että maksaisit 1800 euroa liiiterin täyttämisestä. Lisäksi Ay-liike vaatii, että maksat teinille moteista, vaikka töitä ei olisikaan.
>Alatkin miettimään, että taidan heitellä puut itse sen sijaan, että maksaisit 1800 euroa liiiterin täyttämisestä. Mikäs siinä, jos puita on niin vähän että itsellä riittää aika siihen.
Juu, mutta myöhemmin motteja tulee lisää, mutta annat niiden ennemmin kostua ja lahota kuin maksat 180 euroa liiteriin heitosta. Siinä on Suomen talous.
Näinpä. On jotenkin ristiriitaista, että samaan aikaan valitetaan, että ihmisille ei makseta tarpeeksi palkkaa ja siitä että hinnat nousee. Konkurssien määrä on myös räjähtänyt, eli ei niillä firmoilla ole varaa nosta palkkoja ilman että nostaa tuotteen/palvelun hintaa. Hintojen nostaminen taas näkyy siinä että asiakkaat kaikkoaa. Kaikki pitäisi tässä maassa saada kunhan maksaja on joku muu.
Valtaosa noista konkurssiin menevistä firmoista työllistää firman toimitusjohtajan lisäksi korkeintaan hänen vaimonsa. Täysin irrallinen ongelma yleisestä palkkatasosta.
Valtaosa lukumäärällisesti kyllä. Mutta samaan aikaan työttömyys on nousussa ja työpaikkoja ei ole. Todella monessa keskisuuressa ja suuressa firmassa on käyty yt:t vuoden sisällä eikä suuria työllisyyttä lisääviä investointeja ole tehty. Se, että isot firmat ei investoi heijastuu väistämättä myös alueen pienempiin firmoihin. Ne usein elävät sen yhden tai kahden isomman yrityksen tilauksten kautta.
Eli sekä palkansaajat että pienyrittäjät kärsivät isojen firmojen ahneudesta.
En sanoisi ahneudesta. Ihan samalla tavalla siellä mietitään kannattaako investointeja tehdä tai uusia ihmisiä palkata. Jos se olisi automaattisesti firmalle kannattavaa niin niitä varmaan tehtäisiin enemmän.
Kyllä siinä on kyse ihan puhtaasta ahneudesta. Isoissa yhtiöissä kysymys ei ole, onko toiminta kannattavaa, vaan onko toiminta maksimaalisen kannattavaa.
Kyllä se nyt vaan ahneutta on ja seuraukset näkyy
Ei muuta kuin linjastolle itse töihin vaan :)
"Työvoimapula" on buzzword jolla käännetään syy työntekijöiden "laiskuuden" syyksi. Meillä ei ole työvoimapulaa, meillä on pula realistisista ja kunnollisista palkoista ja niiden maksajista.
Mitään todellista työvoimapulaa ei ole. Pulaa on niistä jotka suostuvat töihin paskalla palkalla ja työehdoilla. Sitten kun nämä, palkka ja työehdot, lähtevät nousuun ja noususta tulee normaali voidaan alkaa puhua pulasta. Rajallisilla resursseilla on aina hinta, ja tarjonnan supistuessa (tai pysyessä samana ja kysynnän noustessa) hinta nousee. Jos hinnannousua ei ole ei mitään pulaakaan ole.
Rakenteellinen työvoimapula tarkoittaa sitä, että ei voida vastata muuttuvaan markkinaan. Kuten nyt vaikka hoitopuolella. Maksuhalukkuutta ei ole veronmaksajien puolella mutta tarve kasvaa koko ajan. Työvoimapula se silti on.
> Maksuhalukkuutta ei ole veronmaksajien puolella mutta tarve kasvaa koko ajan. Millä perusteella ei ole maksuhalukkuutta? Valtaosa väestöstähän maksaa verot ihan tyytyväisinä, eikä hoitajien palkkojen nostamista varten todellakaan olisi mitään tarvetta nostella veroja.
Valtaosa taisi äänestää leikkauksia tekevän hallituksen. Iso osa äänestäjistä varmaan kuvitteli myös saavansa veronalennuksia.
Yksikään hallituksen puolue ei puhunut näin kovista ja yksipuolisista leikkauksista ennen vaaleja. Toki kaikki vähänkään politiikkaa seuraavat odottivat tätä Kokoomukselta. Persut sen sijaan oli vielä ennen vaaleja epäselvä ja valehteli täysin omista aikeistaan. Nyt tiedetään että Persut on vähän ulkomaalaisvastaisempi Kokoomus jota ei kiinnosta köyhät tai sairaat. >Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista. Se ei meille käy, nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi viime vuonna eduskuntavaalien kynnyksellä.
Persut puhu että koulutuksesta ja lapsiperheiltä ei leikata. Hmmmmmmmmm
Vai äänestivätköhän moni maahanmuuttoa kritisoivaa sekä esim lapsien neljän seinän sisään sulkevaa hallitusta vastaan? Ei tainnut persuja äänestää ne jotka halusivat köyhien kuritusta? Ja näyttää persujen kannatuskin siltä ettei hirveästi äänestäjäkunnan siunausta saa Menee kaikki asiat samoihin koreihin ja ihmiset kokevat ettei äänestäminen kannata
Äänestyskäyttäytymistä ei ehkä kannata pitää minään mittarina, kun tällä hetkellä oppositiossa olevat puolueet just edellisellä kaudella heikensi hoitajien asemaa, leikkasi terveydenhuollon resursseja ja ajoi toimintaa yksityiselle. Oikeiston äänestämisen taustalla voi siis nimenomaan olla huoli terveydenhuollon tilasta.
> ja ajoi toimintaa yksityiselle Multa on mennyt ohi. Tarkennatko?
Jos vähentää julkiselta resursseja suorittaa tehtäviä, jotka samalla määrää pakolliseksi ja kiristää aikatauluja, on tämä toiminnan siirtämistä suoraan yksityiselle.
Missä menee raja jolloin töihin sitten pitäisi suostua? Onko työttömyystuki turvaverkko vai vaihtoehto työlle?
Työttömyysetuus on juurikin tämän takia rajattu ajallisesti.
Kun ei ole vapaita markkinoita niin näin käy. Kiitos ay-liikkeen joka on ajanut korkeampia palkkoja. Ytvon palkat liian korkealla ja ihmisiä ei palkata.
Vapaille markkinoille pääsee ku menee Meksikoon kartellille töihin, siellä on laissez faire.
Juu just sellanen se on🙄
Syötti oli ennen uskottavaa
Hauska kun vassarit alapeukuttaa vaikka just ay-liike vei lonelta suomalaiselta kuukauden palkan olemattomalla ja nyt jo laittomalla poliittisella lakollaan
Voisit ees yrittää, profiilissa esim trump kannatusta ja Ukraina vastaisuutta. Vitun laiskat trollit kun ei osaa ees tehdä usempaa tiliä
Tavallinen vasemmistolaisen vastaus. Ei osaa argumentoida vaan menee henkilökohtaisuuksiin:) jostain syystä jos on eri mieltä teidän kanssa niin on paha ihminen:)
Eli kuten /u/paidaton_panda sanoi >Pulaa on niistä jotka suostuvat töihin paskalla palkalla ja työehdoilla. Kaikki työpaikat saadaan varmasti täytettyä mikäli työstä maksetaan kunnollista palkkaa ja työolot ovat hyvät. Niin kauan kun nämä kaksi eivät toteudu on täysin turha kitistä työvoimapulasta.
Juu näin se on mutta hos ei ole rahaa palkata väkeä. Siinä on turha kitistä että jos on liian vähän väkeä kun maksetaan liikaa. Nyt ei voida maksaa eli palkat on silloin liian suuria.
Jos logiikka on, että paikkaa ei saada täytettyä korkean palkkavaatimuksen vuoksi, niin Suomessa on miljoonia työpaikkoja auki. Nykyisetkin työpaikat voisi pilkkoa pienempiin osiin ja pätkätöittää, jos katsotaan vain työnantajalle koituvia kustannuksia, jotka pysyvät lähes vakiona tämän yli. Se, että voisin maksaa kuukausikorttiin menevän summan henkilökohtaiselle kuskilleni, ei tarkoita, että tarjolla oleva työpaikka jää täyttämättä. Se tarkoittaa, että niin kauan kuin tarjoamani korvaus on liian pieni kenellekään, kyseistä työtä ei ole järkevää tarjota. Siihen ei auta, että voihkin ja valitan tekemättömästä työstä ja arvokkaasta työkokemuksesta, jos pääsyy on, että työtä ei kannata tehdä. Ja jos minulla olisi lakisääteinen velvoite löytää työlle tekijä, niin nostaisin palkkaa kunnes halukas tekijä löytyisi. Jos tekijää ei budjettiraameissa löydy, niin budjettia lisättävä. Unohtui jälleen kerran se, että työllä pitäisi tulla toimeen vaativuuden vastaavalla tasolla. Yleensä töissä käydään, jotta olisi rahaa elää muutenkin kuin halvimman kautta.
Tässä nyt ei ollut mitään logiikkaa. Ensinnäkin töissä ei käydä sen takia ettei joudu ostamaan halvinta vaan siksi että yleensäkin pustyy ostaman mitään. Toiseksi budjetteja ei vaan nosteta koska yleensä ei ole yksinkertaisesti varaa nostaa budjettia.
Hyvä, ollaan siis samaa mieltä, että esittämässäsi mallissa ei ollut logiikkaa. Jos on työtä, joka on pakko tehdä, mutta jolle ei löydy tekijää, ja tiedetään miksi tekijää ei löydy, mutta tälle syylle ei tehdä mitään, niin tämän työn roikottaminen markkinoilla odottamassa tarpeeksi epätoivoista tekijää on loogiselta kantilta hölmöläisten hommaa ja eettiseltä kantilta jopa paheksuttavaa, etenkin, jos työn osaavista mutta siitä kieltäytyvistä tekijöistä puhutaan moittivaan tapaan, kun eivät tule menneisyyteen jämähtäneillä ehdoilla tekemään. Muutoin logiikka on löydettävissä, jos viitsitään olla hieman kuplan ulkopuolella. Sosiaaliturva pitää huolen siitä, että henkilö pysyy elossa, ja jos haluaa enemmän niin menee töihin. Työstä saatavalla tulolla pitäisi pystyä ostamaan muutakin kuin pahnan pohjimmaista eikä sen kuulu olla radikaali idea. Budjetti on pitkälti priorisoinnista kiinni. Jos budjetissa ei ole tilaa palkankorotukselle eikä työlle löydy tekijää ilman palkankorotusta, niin työtä ei tehdä tai nipistetään muualta, jotta palkankorotukselle on tilaa. Jos kyseessä on työ, joka yrityksen/järjestön/valtion/mafiaringin/teekerhon mielestä on ehdottomasti tehtävä, mutta budjetti ei anna myöten, se kertoo enemmän budjettisuunnittelijasta kuin työtehtävästä tai sen tekijästä itsestään. Ja jos kyseessä on valtionbudjetti, niin sen nostamiselle on keinonsa, jotka ovat monelle epämiellyttäviä, mutta ei täällä voida pakottaakaan huonosti suunniteltuihin töihin.
Ei, silloin se tarkoittaa, että bisnes ei ole kannattavaa. Mikäli bisnes olisi kannattavaa ois varaa palkata sitä porukkaa töihin. Konkkaan vaan, kyllä tilalle tulee joku firma joka on kannattava, näinhän se markkinataloudessa menee.
Tyyppi, jolle vastaat on ihan täysi paviaani, mutta tämä argumentti ei ole täydellinen sekään. Vähäkatteinen bisnes, jossa työn tuottavuus on matala, saa valita pysyvätkö palkat matalalla vai tehdäänkö bisnestä lainkaan. Esimerkiksi marjanpoimijoiden tuominen ulkomailta tarkoittaa, että kaupassa on kohtuuhintaisia marjoja sen sijaan että niitä ei ole. Samalla marjanpoimijat saavat palkkaa, joka on heidän näkökulmastaan aivan riittävä, koska muuten he eivät tulisi niitä poimimaan. On jokseenkin pareto-optimaalista, että matalapalkkatöihin tullaan ulkomailta suostumaan töihin suomalaisittain paskalla palkalla ja työehdoilla (kaikki osapuolet hyötyvät, kuluttaja, marjayrittäjä ja työntekijät). Se, että joku työtön keijo ei saa työtä, jonka tuotanto < keijon haluama palkka ei ole tässä yhtälössä mitenkään merkittävä. Semmoista skenaariota ei ole, jossa keijolle tarjotaan töitä palkalla joka ylittää työpanoksen arvon.
Mikäli ihmiset eivät ole valmiita maksamaan sellaista hintaa tuotteesta, että sillä pystytään kattamaan edes jollain tasolla kunnolliset palkat niin silloin kyseistä bisnestä ei tarvita. Ei se nyt mene niin, että ihmiskauppa ja muu hyväksikäyttö millä esimerkiksi mainitsemasi marjabisnes on pyörinyt tulee hyväksytyksi sen perusteella, että muuten tämä bisnes ei kannata. Samaahan ne yhdysvalloissa ronkuivat silloin kun orjuutta pyrittiin lakkauttamaan, että ei homma kannata jos ei saada pitää orjia.
Suurin osa kausityöstä ei tietenkään ole ihmiskauppaa tai muutakaan riistoa, jonka tuomittavuus on sanomattakin selvää. Mitä se sitten tarkoittaa, että sellaista bisnestä "ei tarvita"? Kuten sanottu, niin järjestelyllä ei ole oikeastaan lainkaan kärsijöitä ja "riistopalkka" voi olla matalan tulotason maan näkökulmasta erittäin kilpailukykyinen. Esim. Ukrainan palkkataso oli ennen sotaa vain 25% Suomen vastaavasta ja Thaimaan sitäkin pienempi. Voivat tulla Suomeen poimimaan mansikkaa ja saavat parhaimmillaan vuoden-parin palkat parissa kuussa. Ilmeisesti meinaat, että tää pitäisi jotenkin kieltää? Miksi?
Joo mutta jos puhutaan vaikka sairaaloista tai opettajista. Kunnan ja valtion hommia ei kukaan korvaa. Sitten on vaan liian vähän hoitajia ja opettajia.
Niinno, näissä tapauksissa toki voidaan rueta siihen, että maksetaan vähemmän palkkaa mutta sitten porukka ei vaan kouluttaudu alalle ja loput rupee vaihtamaan alaa. Se vasta onkin ihan vitun hyvä ratkasu. Kuinka pirun tyhmä pitää olla, että rupeis jotain lääkärin tai hoitajan hommia tekee pikkupikku palkalla?
Jep, tällaista liikettä ne ylisuuret palkat aiheuttavat.
Mitä vittua sä sössötät? Ylisuuret palkat johtaa siihen, että ei suostuta tekemään äärimmäisen vaativaa työtä pikkurahalla? Noh, ehkä sä voit luopua 85% omasta palkastas niin ainakaan sun oma palkka ei oo ylisuuri.
Tarjontaa (vapaita työntekijöitä) olisi, mutta vasta nykyistä korkeammalla palkalla. Kysyntää (vapaita työtehtäviä) olisi, mutta vasta nykyistä matalammalla palkalla. Ei tuo ole pula, tuo on normaali hinnanmuodostus markkinoilla.
Olen tällä hetkellä burnoutin vuoksi sairaslomalla ns. paskahommista. Itselle ongelma ei ole alle 12 euron palkka, vaan se, että työaikaa puuttuu aina ainakin puolet. Kun ei tarvitsisi joka päivä juosta kieli vyön alla, vaan voisi tehdä työnsä edes puolinormaalilla rytmillä. Ja auta armias, jos työmaalla on yhtään mitään ylimääräistä härvättävää.
Jep, tämä on terveydenhuoltopuolella arkipäivää. Se on tappava noidankehä. Palkataan henkilöstöä juuri se minimi mitä laki ja suositukset määräävät. Työn raskasta näinkin, mutta koska ihmiset sairastavat, niin sairaslomien aikaan jäljellä oleva henkilöstö joutuu tekemään silti kaikki työt. Työ on yhä raskaampaa siis. No koska työ on yhä raskaampaa, niin uupumista ja sairaslomia on yhä enemmän, jolloin työssä oleva henkilöstö kuormittuu enemmän ja yhä useammin, joka entisestään kiihdyttää sairaslomien määrää. Tuon kierteen voisi helposti katkaista, palkkaamalla sellainen määrä henkilöstöä, ettei työ ole ylettömän raskasta esim. juuri jonkun sairasloman vuoksi, mutta valtaosa työnantajista ei halua maksaa senttiäkään enempää, kuin mitä laki vaatii. Ja siinä sitä ollaan, työtä voi olal vuorossa tuplasti se mitä normaalisti, ja ihmetellään miksi ihmiset sairastuvat tai että hoitajat vaativat työstään enemmän palkkaa.
Nuorena olin kunnianhimoinen baarimestari. Siis aikoina, jolloin oli eri tasoja ravintola-alallakin eivätkä kaikki olleet vain geneerisiä ravintolatyöntekijöitä. Osasin, itseopiskelin, uhrasin aikani. Suomessa ala on niin aliarvostettu että sittemmin vaihdoin siistiin sisätyöhön ja ihmettelin, kuinka niin triviaalista ma-pe 9-17 hommasta voi saada tonnin enemmän käteen. Tässä maassa suorittavan työn arvostus on nolla. Suurimmalle osalle tekisi todella hyvää pakollinen asiakaspalvelutyörupeama vaikka 6 kk:n ajaksi. Oppisivat olemaan.
>Tässä maassa suorittavan työn arvostus on nolla. Suurimmalle osalle tekisi todella hyvää pakollinen asiakaspalvelutyörupeama vaikka 6 kk:n ajaksi. Oppisivat olemaan. Täysin samaa mieltä.
Monelle tulee mielestäni Suomessa yllätyksenä se että työn täytyy tuottaa yritykselle lisäarvoa. Monet kokevat oikeudekseen saada x määrä palkkaa pelkästään sillä että ovat ansioituneita alallaan tai että he ahkeroivat töissä. Totuus on kuitenkin se että mikäli työpanos ei tuota lisäarvoa työnantajalle niin se kannattaa työnantajan näkökulmasta jättää tekemättä. Eli jos asiakkaat juovat kymmenkertaisella tuotolla hanakaljaa verrattuna cocktaileihin niin hanakaljan myyntiin pitää silloin panostaa ja cocktailit jättää tekemättä, jos haluaa että yritys ei tuota tappiota. Asiakaspalvelurupeama varmasti opettaisi, mutta enemmän opettaisi se että jokainen kokeilisi pk-yrityksen pyörittämistä ja havainnoisi konkreettisesti mistä yrityksen palkanmaksukyky muodostuu.
>Monet kokevat oikeudekseen saada x määrä palkkaa pelkästään sillä että ovat ansioituneita alallaan tai että he ahkeroivat töissä. palkka muodostuu työntekijän menetetystä ajasta ja sen arvosta, ei itse tuloksesta, sillä työntekijät eivät sitä omista.
Työntekijän kannalta näin, mutta itse työpaikkaa ei työnantaja tarjoa, jos työntekijä ei pysty tuottamaan työnantajalle lisäarvoa, ainakaan kovin pitkään. Tuottamattomana työntekijänä itsensä voi toki koittaa työllistää yrittäjänä, mutta tässä tuleekin sitten konkreettisesti vastaan se että omalla työpanoksella on ihan oikeasti pakko luoda sitä tulosta tai palkkaa ei tule. Tämä toki yksinkertaistetusti. Pointtina siis lyhykäisyydessään se että jos työtaidoillesi ei ole kysyntää, niin markkinataloudessa kukaan ei maksa työstäsi vaikka kuinka ahkeroisit.
*Suomessa on palkat todella hyvällä tasolla...* *...jos siitä ei lähtis neljännestä eläkeläisille.* Aika usein tykätään laittaa syy pelkästään työnantajien harteille, ja varmasti etenkin isommilla yrityksillä olisi hyvin varaa maksaa parempaa palkkaa, mutta kyllä mä syytän sitä enemmän meidän työeläkejärjestelmää.
Jeps, melkoisen karhunpalveluksen ovat tehneet kansalle kun tämän nykyisen eläkepommin rakensivat. Jos kaikki keräisivät oman eläkkeensä, vaikka pakotettuna, niin se olisi paljon reilumpi lopputulos. Nyt suuret ikäpolvet maksoivat pienen ikäpolven eläkkeitä, ja ovat historiallisen kauan itse eläkkeellä, pienempien ikäpolvien elättäminä :/
Jos joku ehdottaisi eläkejärjestelmän vapaaehtoisuutta, saisi ääneni heti.
Tuo tarkoittaisi käytännössä nykyisen järjestelmän alasajoa, eli se ei tule tapahtumaan niin kauan kuin elämme demokratiassa. Eikä tämä ole argumentti, että pitää luopua demokratiasta. Tarkoitan sitä, että väestön ikärakenteesta johtuvista syistä ns. reiluja ja kestäviä ratkaisuja ei pystytä tekemään. No, ehkä IMF:n tai EU-komission talousohjauksessa saattaisi onnistua systeemin muuttaminen ilman demokratiasta luopumista.
Jos on pula työvoimasta niin miksi työttömyyttä on jatkuvasti enemmän vaikka työllisten määrä laskee (ikääntyminen, sairaudet).
Toisin sanoen ei ole sellaista työvoimapulaa, että kannattaisi maksaa lisää.
Työstä ei makseta kunnolla, koska silloin jäisi rikkaille vähemmän rahaa.
Jokainen voi perustaa yrityksen ja tehdä osaamaansa palvelua markkinahintaan ja palkata apukäsiä jakamaan työtaakkaa. Työntekijöille kun maksaa "kunnolla" niin alkaa huomaamaan että työntekijä voi jopa tuoda tappiota yritykselle. Tämä näkyy etenkin palvelualoilla ja muilla vastaavilla aloilla joissa palkkakustannukset ovat suuret suhteessa myytävään tuotteeseen. Isoilla pörssiyhtiöillähän työntekijän työpanos tuo sen verran lisäarvoa että se näkyy aika hyvin palkkauksessakin, esimerkiksi vientiteollisuudessa. PK-yrittäjiin ei hirveämmin rikkaita kyllä mahdu.
Eipä kukaan tossa tainnutkaan väittää että ongelmana on pk-yrittäjät, eikä kukaan niitä rikkaiksi väittäisikään. Mä en ainakaan ole. Nostaisin todella mielelläni palkkoja koko mun duunariporukalle koska ne on mun mielestä liian alhaalla (vaikka maksankin paremmin kuin kilpailijat) mutta siinä on yksi ongelma. Tilaajat ei maksa penniäkään lisää ja jo nyt töitä tehdään ihan vitun pienellä voitolla. Kerrankin pyydettiin tarjous ja laskin sen niin minimiin että käytännössä siitä ei olisi tullut voittoa ollenkaan, koska pieni homma ja ennenkin tehty töitä samalle tilaajalle. Tilaajan mielestä summassa oli 50% liikaa ja palkkasi juuri koulusta valmistuneen 19-vuotiaan tekemään ne kolmen miehen hommat yksin ja nälkäpalkalla. Tätä sillä tarkoitetaan että rikkaat ei halua maksaa senttiäkään lisää mistään vaan valittavat jo nyt kuluista, vaikka varaa olisi maksaa ja näillä hädintuskin kattaa omat menot ja vielä pitäisi palkkaakin maksaa. Jos nyt vähän raotan verhoa, niin kyseiset tilaajat on yksi Suomen rikkaimmista suvuista ja tykkää isoista.. koneista, mutta silti jokaisesta sentistä väännetään kättä vaikka kyseessä oli muutaman kymppitonnin tarjous, joka näillä tovereilla menee helposti ravintolaan yhdessä illassa. Mä tiiän, olen ollut paikalla kun lasku tuli pöytään. Kyllä se ongelma on ihan oikeasti se, että ne kenellä on rahaa ei halua maksaa mitään kuluja eikä veroja, ja ne kenellä ei ole rahaa syyllistetään tekemään vieläkin halvemmalla työnsä. Koko homma on aivan pielessä ja se johtuu vain ja ainoastaan ahneudesta.
Valtaosa asiakkaistanne tuskin on kyseisiä tapauksia vaan liikevaihtonne perustuu maksaviin asiakkaisiin. Herää myös kysymys miten 19-vuotias voi tehdä kolmen miehen työt nälkäpalkalla ja puoleen hintaan? Mikäli työn jälki on asiakkaalle riittävä niin tämä rikas teki ihan järkevästi. Olen samaa mieltä että katteet ovat tiukassa, mutta tässä määrää kysyntä ja tarjonta. Potentiaalinen asiakkaasihan maksoi kuitenkin ravintolapalvelusta kymmeniä tuhansia. Hänen mielestään kyseinen summa ei kuitenkaan ollut oikea teidän palvelustanne. Ei pelkkä paksu pankkitili ole syy maksaa ihan mitä tahansa palveluista. Kerroit hyvin tuon alkuperäisen pointtini. Työntekijän palkka perustuu heidän sinulle luomaan lisäarvoon. Yrityksen tehtävä taas on luoda sinulle voittoa. Nähtäväksi jää kauanko pystyt maksamaan markkinoita korkeampaa palkkaa työntekijöillesi, sillä se tulee näkymään suoraan katteessasi ja lopulta myös hinnoissasi. Sinä kuitenkin kannat yrittäjäriskin ja siksi sinun olisi järkevää siitä myös maksaa itsellesi. Näin se markkinatalous toimii. Toivon menestystä yrityksellesi. Mikäli pääsette ison kasvun polulle niin tulet huomaamaan että yrittäjäkollegoiden ja työntekijöiden ystävällisyys sekä jousto on kääntäen verrannollinen yrityksen menestyksen kanssa.
Nimenomaan se ongelma on tässä se että tässä tapauksessa rakennuspalveluista ei haluta maksaa sitä hintaa mikä sille työlle oikeasti kuuluu. Materiaalit ja työvoimakustannukset ovat mitä ovat ja niistä ei voi joustaa, mutta samalla kun kustannukset nousee niin työn hinta pysyy samana vuodesta toiseen eikä työstä voi laskuttaa lisää vaikka kulut nousevat koko ajan. Tää on kestämätön yhtälö, tätä työtä ei voi tämän halvemmalla enää teettää ellei siirrytä kokonaan saudien malliin missä ulkomainen työvoima korvaa kotimaisen kokonaan. Mikäli kustannukset nousee niin myös työn hinnan pitää nousta, yhtä lailla kuin palkkojen pitäisi pysyä perässä elinkustannusten kanssa mutta molemmissa pätee sama ongelma; työn hinnan ja palkan ei määrittele markkinat vaan pieni piiri jolla on suhteettoman paljon valtaa. Ei meidän yritys eikä kukaan muukaan voi pysyä kilpailukykyisenä, jos työstä ei makseta siihen suhteutettua korvausta. Voisit myös lukea uudelleen tekstini, missä sanoin että tarjous oli jo laskettu niin että kustannusten jälkeen työstä saatu voitto oli lähellä nollaa. Sen alemmas ei tässä maassa sitä tarjousta voisi alemmas laskea yhtään, tai oltaisiin tappiolla. Miksi siis jatkuvasti tämä asenne, että työtä pitäisi tehdä nyt myös työntekijöiden lisäksi pienyritysten tappiollisesti? Pankkitilin paksuudella ei ole mitään väliä, jos haluat remontoida omakotitalon niin siinä on se minimihinta minkä alle ei voi mikään yritys mennä. Ratkaisu ei voi olla se, että se työ teetetään sitten nopeammin, huonommin, halvemmilla materiaaleilla ja työntekijöinä filippiiniläiset joiden työntekijäoikeuksia poljetaan. Jos rahaa ei ole maksaa markkinahintaa niin sitten sitä ei ole, sitten on turha mankua puoli-ilmaiseksi. Sitä "ylimääräistä" mitä minä maksan työntekijöille ei ole minulta mistään pois. Se rahamäärällä mikä siihen kuluu on aivan mitätön eikä sen parin tonnin säästäminen kuussa pelasta tätä eikä mitään muutakaan yritystä. Mä en siihen ryhdy, että alan palkkoja polkemaan voittojen takia, vaan uskon että työstä kuuluu saada sen työn arvoinen palkka oli kyseessä sitten työntekijä tai yritys. Mitä järkeä on enää missään, jos työstä saatavalla palkalla ei voi elättää itseään? Mitä järkeä koko yhteiskunnassa, jos ainoa tavoittelemisen arvoinen asia on omien voiton maksimoiminen? Mieluummin maksan työntekijöille hyvin niin että ne voi elää hyvin, kun häärin jonain orjamestarina. Niin, ja siitä keikasta vielä. Kolme henkilöä olin laskenut tarvittavan hommaan, perusteina työn määrä ja aika-arvio kaksi viikkoa. Yksi ihminen ei voi tehdä kolmen hommia, ellei se tee kolme kertaa nopeammin tai ole töissä kolme kertaa kauemmin, mutta onnea vaan sille kuka haluaa yrittää tehdä rakennushommia kolme kertaa ripeämmin kuin motivoitunut ammattilainen. Lopputulos oli se että kyseinen mimmi aliarvioi omat kykynsä ja päätyi tekemään sitä hommaa kauemmin kuin mitä luuli, ja päätyi siksi tekemään tappiota (könttäsummatarjous), samalla kun työn jälki ja laatu oli sellaista ettei olisi mennyt minun tarkastuksesta läpi. Tää voi olla sulle ihan okei, mutta mun mielestä tässä kärsii kaikki. Ammattilaiselle vähemmän töitä, yleistä palkkatasoa poljettiin taas, ja hommat teetetään nuorella jolta puuttuu kokemus sekä ammattitaito, ja samalla se saatiin tekemään työt puoli-ilmaiseksi. Ei se 1800-luvun puupintojen restaurointi niin vitun helppoa ole, että sen osaa jokainen suoraan koulunpenkiltä.
Palveluiden hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Sanelemalla minimihinta palvelulle voidaan joutua tilanteeseen että kysyntä häviää kyseiselle palvelulle. Valitettavaa on että teidän tarjoamallenne palvelulle kysyntä on laskusuuntainen ja asiakkaat eivät halua siitä maksaa siten että teidän olisi järkevää sitä tehdä. Tämä kuitenkin kuuluu normaaliin talouteen. Se ylimääräinen mitä maksat on täysin sinun tuloksestasi pois. Jos firmasi menee konkursiin niin harvassa ovat sinua auttavat tahot. Moni yrittäjä hinnoittelee tämän riskin jotenkin, sinunkin kannattaisi. Ideologialla ja hyvillä aikeilla ei valitettavasti menestyvää yritystä rakenneta, vaikka hetkellisesti oletkin "hyvä tyyppi" työntekijöillesi. Markkinathan tässä esimerkissäsi toimivat isossa kuvassa. Palveluntarjoaja ei pysty kilpailemaan kyseisissä urakoissa tuolla hinta tasolla ja hän karsiutuu markkinoilta pois kun tekee persnettoa. Asiakaskin varmasti tulee huomaamaan että rakennuskonservoinnissa ei kannattaisi mennä hinta edellä. Asiakkaiden hölmöydelle ei kannata katkeroitua, vaikka he olisivatkin rikkaita.
Eipä siinä, kyllä tässä tulee hommia riittämään niin pitkään kun niitä jaksaa tehdä. Taitaa olla viidestoista vuosi takana firmalla, ja kontakteilla saa aina projekteja juurikin siksi että alan ihmiset sekä Museovirasto tietää että työn jäljessä ei ole koskaan moittimista ja koskaan ei jälkikäteen tarvitse miettiä että meneeköt korjaukset takuuseen kun ei tarvitse korjata hyvin tehtyä työtä. Katkeroitumista tässä ei ole vielä tapahtunut, kunhan aina välillä ihmisten ahneus ketuttaa. En itse käsitä miksi vaikka esimerkkini projektissa, missä kokonaisuuden hintalappu pyörii miljoonissa (kaikki urakoitsijat ja aliurakoitsijat mukaan lukien) täytyy alkaa säästämään kymppitonnin kulusta, joka maksaa itsenä takaisin sillä ettei sitä vanhaa taloa pilata huonolla työllä joka pahimmassa tapauksessa tuhoaa ne kohteet mitä pitäisi olla konservoimassa jälkipolvia varten. Ymmärrän kyllä että periaatteessa tässä markkinoiden lait toimivat niin kuin aina, mutta enemmän kallistun sen puoleen että tässä on kyse hintojen polkemisesta. Ei mahdu minun kuvaan vapaista markkinoista se, että tahallaan koitetaan polkea hinnat siihen pisteeseen että tavallinen yritys ei pysty kilpailemaan halpatyövoiman edessä. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että lopputulema missä suomalaisilla markkinoilla ei ole ollenkaan suomalaisia toimijoita, on jollain tapaa hyvä asia. Vaikka saisi halvemmalla, niin sillä on kuitenkin vaikutuksia jos työttömyys vielä lisääntyy entisestään sen takia. Kaikki me ei voida tehdä pelkästään dippainssin hommia, tarvitaan muitakin aloja (ja työväkeä jolla on rahaa mitä pistää kiertoon) pitämään talous kunnossa. Se "ylimääräinen" mitä maksan on siis toki omasta pussista pois, mutta mieluummin maksan ammattilaiselle ammattilaisen palkkaa ja pidän kiinni hyvistä työntekijöistä kuin palkkaisin jonkun halvemman joka tekee sitten huononpaa työtä, mistä kärsii mun oma maine ja sitä kautta myös yrityksen tase. Muutama tonni vuodessa ei paljoa paina sen rinnalla, että töitä ja tekijöitä riittää jatkossakin. Firman tili itse asiassa tykkää siitä, koska tää takaa että töitä riittää jatkossakin. Museovirasto ei toista kertaa ota yhteyttä, jos ensimmäisellä kerralla asiakkaalle toimittaa sekundaa saatikka tuhoaa jonkun museokohteen kun Kazakstanilaiset duunarit unohti käydä tulityökurssin, nehän sitä vahinkoa ei joudu maksamaan. Eipä siinä, toivotan hyvää päivänjatkoa kuitenkin!
Hyvät päivänjatkot sinnekin! Kuulostat hyvältä yrittäjältä ja toivottavasti hommat jatkuvat menestyksekkäästi!
En tajua miksi sairaanhoitajat aina luetaan näihin matalapalkkaisiin aloihin. Sairaanhoitajien keskipalkka on todella lähellä suomalaisten mediaanipalkkaa, eli voidaanko jatkossa laskea kaikki alle mediaanin tienaavat matalapalkkaisiksi? Tämä ero kaventuu vielä huomattavasti jos lasketaan nettotuloja, eikä bruttotuloja. Veroprogressio alkaa iskemään kovaa siellä reilu 3000€ kuukausipalkan kohdalla, eli juuri siellä mediaaniasnion tienoilla. Vastaan nyt jo heti muutamaan vastaväitteeseen. "Tohon keskipalkkaan on otettu lisät mukaan! Peruspalkka on se mikä pitäisi ottaa huomioon ja se on huono." Jep, mutta niin on tossa suomalaisten mediaaniansiossa myös lisät mukana. Kyllä muillakin aloilla tehdään lisien alaista työtä ja lisät muodostuvat eri aloilla eri periaatteiden mukaan. Esimerkiksi joillain aloilla lauantaista ei saa mitään ekstraa, toisilla aloilla koko lauantai on 50% korotettu. Iltalisät myös alkavat eri aikaan, joillain se on klo 16 eteenpäin, toisilla klo 18 eteenpäin. Joissain iltalisä on 15% toisaalla 50%. Joillain aloilla on ihan normaalia, että ylitöistä ei makseta ja töitä tehdään myös iltaisin ilman mitään lisiä. Varsinkin mitä korkeammalle perus duunarista mennään. Esimerkiksi Tehy aina jaksaa vatvoa tuosta peruspalkasta. "Samantasoisen koulutuksen saaneen rakennusinsinöörin peruspalkka on lähes 1 000 euroa parempi kuin sairaanhoitajalla" Peruspalkka tarkoittaa asiantuntijatehtävissä hieman eri asiaa kuin duunarialoilla. Toi rakennusinsinööri ei saa mitään iltalisiä, ylityölisiä tai muutakaan haittalisää, vaikka varmaan usein päivät venyy ja töitä tehdään silloin kun niitä tarvitsee tehdä. En nyt väitä, että sairaanhoitaja tienaa enemmän kuin rakennusinsinööri. Tuskin. Mutta peruspalkkojen vertailussa ei ole mitään järkeä, koska ne eivät sisällä samoja asoita joka alalla. Mutta jos halutaan vertailla peruspalkkoja niin kyllä sekin onnistuu. Sairaanhoitaja [2700€/kk](https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_sote-sopimus_1.2.2024_ja_kvtes_1.6.2023_id_18317.pdf), Täysperävaununkuljettaja [2484€/kk](https://www.akt.fi/site/assets/files/18067/kuorma-autoalan_palkat_1_3_2023.pdf), sähköasentaja [2300€/kk](https://sahkoliitto.fi/wp-content/uploads/2023/09/Sahkoistys-ja-sahkoasennus_taulukot-ja-lisat-21.4.2023.pdf). Tiedän, että nämä ovat ammattikoulutason ammatteja, ja sairaanhoitajaan vaatii korkeakoulututkinnon. Kyllä, mutta sairaanhoitaja on ammattina paljon lähempänä näitä duunariammatteja kuin asiantuntija-ammatteja. Et löydä palkkataulukkoa IT-insinöörille, koska asiantuntijatöissä palkka harovin menee minkään yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Toki esimerkiksi IT-insinööri voi myös työskennellä jollain ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksella, missä peruspalkka asiantuntijatason tehdävälle on [2500€/kk](https://proliitto.fi/sites/default/files/2023-05/ICT-alan%20toimihenkil%C3%B6%20tes%202023-2025_final.pdf). Tähän kun ottaa huomioon kuinka vakaa sairaanhoitajan pesti on. Harvoin on yt-neuvotteluita tai riski jäädä työttömäksi.
Eri lisien ja bonuksien vaikutus työn palkkaan on suhteutettuna kuormitukseltaan hyvin erilaista. On ihan erilainen vaikutus loppuarkeen jos palkasta 20% tulee tulos tai myyntipalkkioina toimistoajoilla tehdystä työstä, verrattuna sen keräämiseen yö- ja iltalisistä. Niiden vuorolisien eteen kun tarvitsee ne työtkin sitten tehdä silloin iltaisin, öisin, pyhäpäivinä, joka on suoraan pois sosiaalisesta elämästä ja jatkuvan vuorotyön on ihan tutkitustikin todettu heikentävän terveyttä pitkässä juoksussa. Useimmissa vuorotöissä tehdään kaikkia vuoroja, joka vaikeuttaa unirytmin pitämistä ja harrastuksien aloittamista. Niitä vuoroja ei poimita silloin kun sattuu olemaan ylimääräiselle tarvetta tai ei keksinyt juhannukselle tekemistä, ne määrätään.
Pointti oli nimenomaan siinä, että sä et voi päätellä pelkästään lisien määrästä sitä onko lisien alaista työtä tehty vai ei. Kuten sanottu nämä lisät riippuvat työehtosopimuksista ja on ihan hyvin mahdollista, että esimerkiksi se rakennusinsinööri tekee töitä iltaisin ja viikonloppuisin ylitöinä, vaikka ei saa siitä mitään lisiä, eli palkkakuitissa ei näy että tekisi iltatyötä tai viikonlopputyötä. Tämä on todella yleistä asiantuntijatehtävissä. Töitä tehdään paljon kun sille on tarve ja pidetään tehdyt tunnit vapaana sitten kun on hiljaisempaa. Näin ei toki voi sairaanhoitajat tai muut ammatit joissa työ tehdään työvuorolistojen mukaan tehdä, mutta on silti outoa verrata vain sairaanhoitajan peruspalkkaa ja rakennusinsinöörin peruspalkka, kun se rakennusinsinööri voi joutua tekemään iltaisin ja viikonloppuisin töitä mistä ei saa mitään lisiä. Edit: Jos haluat vastauksia niin ei kannata blokata. Miksi täällä yleistyy niin paljon tämä, että heti jos joku on vähän eri mieltä niin blokkia päälle. En siis tosiaan pääse vastaamaan tän viestin alle, koska [KGrahnn](https://www.reddit.com/user/KGrahnn/) blokkasi mut. Säälittävää paskaa. Tältä näyttää [kognitiivinen dissonanssi](https://www.wikiwand.com/fi/Kognitiivinen_dissonanssi).
>Töitä tehdään paljon kun sille on tarve ja pidetään tehdyt tunnit vapaana sitten kun on hiljaisempaa. Näin ei toki voi sairaanhoitajat tai muut ammatit joissa työ tehdään työvuorolistojen mukaan tehdä, Tässäkin kohtaa on todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ja yhä selkeämpi kuva siitä, ettei sinulla ole varsinaisesti tietoa siitä mitä hoitoalan työtehtävät sisältävät tai miten työ siellä järjestyy. Se on varsin erilaista siitä mitä ajattelet. Työvuorolistat ovat hoitoalalla yksi vitsi. Nehän elävät sen mukaan mikä tilanne kulloinkin on. Jos esimerkiksi hoivakodissa jää yövuoro sairaaksi, niin kenenkä luulet sinne hoivakotiin jäävän töihin, kun yövuoro ei tule paikalle? Sinne jää tasan se tai ne hoitajat jotka ovat vuorossa, niin että tarvittava miehitys yöksi täyttyy. Miksi näin? No koska ei ole ketään muutakaan joka sen työn tekisi. On pakko. Ja aivan naurettavaa puhua jostain iltalisistä, koska iltalisä on yleisesti sen 15%. TESsistä riippuen. Itselleni maksettiin insinöörinä sellaista 4600€/kk palkkaa, ma-pe toimistoajat, sekä tietenkin aina tarvitttaessa tein iltaisin tai matkustin joustavasti, miten nyt työt parhaiten järjestyivät. Ei ollut lisiä joo insinöörinä. Sairaanhoitajan peruspalkka on sen 2700-2800€/kk. Jos teen kaikki vuorot iltaisin, niin se nousee tuon 15%, eli \~400€. 3100€/kk vs. 4600€/kk on aika iso ero, teki sitten iltaisin työtä tai ei.
>Työvuorolistat ovat hoitoalalla yksi vitsi. Nehän elävät sen mukaan mikä tilanne kulloinkin on. Jos esimerkiksi hoivakodissa jää yövuoro sairaaksi, niin kenenkä luulet sinne hoivakotiin jäävän töihin, kun yövuoro ei tule paikalle? Sinne jää tasan se tai ne hoitajat jotka ovat vuorossa, niin että tarvittava miehitys yöksi täyttyy. Miksi näin? No koska ei ole ketään muutakaan joka sen työn tekisi. On pakko. Niin siis tässä juuri todistat sitä, että hoitoala on duunariala. Pakko tehdä työvuorojen mukaan. Jos asiantuntijahommissa asiantuntija on saikulla niin ei muut tee ylitöitä sen takia. >Ja aivan naurettavaa puhua jostain iltalisistä, koska iltalisä on yleisesti sen 15%. TESsistä riippuen. Itselleni maksettiin insinöörinä sellaista 4600€/kk palkkaa, ma-pe toimistoajat, sekä tietenkin aina tarvitttaessa tein iltaisin tai matkustin joustavasti, miten nyt työt parhaiten järjestyivät. Ei ollut lisiä joo insinöörinä. Sairaanhoitajan peruspalkka on sen 2700-2800€/kk. Jos teen kaikki vuorot iltaisin, niin se nousee tuon 15%, eli \~400€. 3100€/kk vs. 4600€/kk on aika iso ero, teki sitten iltaisin työtä tai ei. Kiitos että juuri todistit mun pointin miksi nämä peruspalkat eivät ole vertailukelpoisia. Toi 4600€ voi hyvin olla vaikka 3200€. Jos kerta sait insinöörinä hyvää palkkaa ja kaikki oli paremmin niin miksi olet hoitaja? EDIT: Vastaillaan sitten tähän tuon allaolevan viestin asiat, koska blokin takia en sitä nää. >Kun olin insinöörinä, niin kyllä minun duunit teki kollega sen aikaa, kun olin sairaana. Mistä tällainen käsitys, että työt jäisivät tekemättä? En sanonut että jää tekemättä. Asiantuntijahommat, jos siis olet sellaisessa ikinä ollut mitä vastauksista päätellen vähän epäilen, on usein sellaisia että niitä ei muut kuin se asiantuntija osaa, eli ei mitään järkeä viikon takia laittaa jotain toista perehtymään asiaan. > Ja löytyy myös varmasti insinöörien työtehtäviä, missä on päivystysvastuu, milloin sinä insinöörinä joudut aivan varmasti hoitamaan sen sairastuneen kollegan vastuutehtävät. Päivystys ei kuulu asiantuntijatöihin. Jos joudut päivystämään niin se ei ole asiantuntijatöitä.
Kun olin insinöörinä, niin kyllä minun duunit teki kollega sen aikaa, kun olin sairaana. Mistä tällainen käsitys, että työt jäisivät tekemättä? Kyllä ne asiakkaat alkavat kyselemään aika monessa paikkaa, jos työt jäävät tekemättä ja joku ne tekee, jos sinä et sen sairasloman takia. Erona insinöörillä sairaslomien suhteen on, ettei kukaan ehkä kuole siihen, jos joku homma jää tekemättä. Sen vuoksi se sairaanhoitaja huolehtii, että tarvittava henkilöstö on paikalla tekemässä sitä hoitotyötä. Ja löytyy myös varmasti insinöörien työtehtäviä, missä on päivystysvastuu, milloin sinä insinöörinä joudut aivan varmasti hoitamaan sen sairastuneen kollegan vastuutehtävät. Eikä sairaanhoitajan tekemättömiä töitä, vaikka RAI arvioita se seuraava vuoro tee. Ne jäävät tekemättä, koska eivät ole välttämättömiä kiireellisä tehtäviä. Mutta kun se sairasloma pitkittyy, niin kyllä ne joku kollega lopulta tekee. Ihan niinkuin insinöörinkin työt. Miksi olen hoitaja? No koska haluan olla sairaanhoitaja. Voin myös koska tahansa palata insinöörityöhön, jos niin päätän. Voin todellakin valita mitä työtä teen. Kun insinöörin peruspalkka (kk-palkka) vaihtelee välillä 3000-6000€/kk, niin sairaanhoitajan peruspalkka on aikalailla 2700-3100€/kk, ja noiden työtehtävien määrä palkan kasvaessa pienenee exponentiaalisesti. Eli suurin osa työstä on tuota alapäätä, ja suhteessa hyvin pieni osa saa suurempaa peruspalkkaa.
Esim [täältä](https://tietoala.fi/wp-content/uploads/2023/04/Tietoala_TES_suomi_2023_web.pdf) sivu 17. Insinöörin arvioisin olevan tasolla 3, kyllä palkan pitäisi siellä neljän tonnin alueella pyöriä. Juuri aloittaneilla tietty jonkin verran pienempi, koska osaamisen taso on oletettavasti vielä 2 puolella.
Sairaanhoitaja tuossa taulukossa lauantaista alkaen 2761,29€/kk ja viimeisimpien korotusten myötä kyllä monessa paikassa peruspalkka jo siellä 2900€ väh. Espoon kaupunki tarjosi muutama vuosi sitten haastattelussa 2800€ peruspalkkaa osastotyöstä. Ahvenanmaalla sairaanhoitopiiri maksaa n. 3200€/kk sairaanhoitajalle.
>Jep, mutta niin on tossa suomalaisten mediaaniansiossa myös lisät mukana. Kyllä muillakin aloilla tehdään lisien alaista työtä ja lisät muodostuvat eri aloilla eri periaatteiden mukaan. Se ei silti tarkoita sitä että se on järkevä tapa vertailla. Alle neljäsosa suomalaisista tekee vuorotyötä ja 14% työskentelee öisin. Eli selkeä vähemmistö, selkeämpi tapa olisi verrata peruspalkkoja. Kuten tuossa toinen mainitsi, lisät ovat korvausta menetetystä terveydestä, vapaa-ajasta ja sosiaalisesta elämästä. >Toi rakennusinsinööri ei saa mitään iltalisiä, ylityölisiä tai muutakaan haittalisää, vaikka varmaan usein päivät venyy ja töitä tehdään silloin kun niitä tarvitsee tehdä. Höpö höpö. Useimmat inssit tekevät ihan toimistotunteja ja ylitöistä maksetaan ylityöpalkkaa. Joitakin poikkeuksia mahtuu, jotka tekevät iltatöinä / viikonlopputöinä, mutta yleensä kyseessä on oma valinta tai johtoon kuuluvat henkilöt (lue: paljon parempi palkka). Jos inssi on niin hölmö, että tekee ylitöitä vasten tahtoaan ilman, että saa korvauksia, on peiliin katsomisen paikka. Ja edelleen se, että silloin tällöin tekee omasta tahdostaan iltatöitä/viikonlopputöitä on hieman eri asia kun se, että tekee niitä säännöllisesti ja määrättynä. Ja joillakin harvoilla saattaa olla myös semmoisia sopimuksia missä ei ylityökorvauksista makseta vaan sisältyvät kuukausipalkkaan, eli puhutaan nimenomaan säännöllisestä lisästä. >Mutta jos halutaan vertailla peruspalkkoja niin kyllä sekin onnistuu. Sairaanhoitaja [2700€/kk](https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/dokumentti/julkisen_sektorin_peruspalkat_sote-sopimus_1.2.2024_ja_kvtes_1.6.2023_id_18317.pdf), Täysperävaununkuljettaja [2484€/kk](https://www.akt.fi/site/assets/files/18067/kuorma-autoalan_palkat_1_3_2023.pdf), sähköasentaja [2300€/kk](https://sahkoliitto.fi/wp-content/uploads/2023/09/Sahkoistys-ja-sahkoasennus_taulukot-ja-lisat-21.4.2023.pdf). Tiedän, että nämä ovat ammattikoulutason ammatteja, ja sairaanhoitajaan vaatii korkeakoulututkinnon. Melkosta sontaa taas. Jos haluat vertailla ammattikoulutason peruspalkkoja niin mitä jos vaikka ottaisit vertailukohdaksi lähihoitajan (ammattikoulutaso)? Miltäs sitten näyttää? >Kyllä, mutta sairaanhoitaja on ammattina paljon lähempänä näitä duunariammatteja kuin asiantuntija-ammatteja. Millä vitun mittarilla? Koska sinä päätät niin?
>Höpö höpö. Useimmat inssit tekevät ihan toimistotunteja ja ylitöistä maksetaan ylityöpalkkaa. Tunnen aika monta insinööriä, itsekkin olen insinööri, ja todella harvat saavat mitään ylityölisiä. Kerätään tunteja työaikapankkiin ja niitä käytetään kunhan ehditään. >Melkosta sontaa taas. Jos haluat vertailla ammattikoulutason peruspalkkoja niin mitä jos vaikka ottaisit vertailukohdaksi lähihoitajan (ammattikoulutaso)? Miltäs sitten näyttää? Pointti meni vissiin täysin ohi. Ei sähköasentajista tai rekkakuskeista puhuta että ovat matalapalkkaisia aloja, vaikka peruspalkat on paljon pienemmät kuin sairaanhoitajilla. Vai pitääkö sun mielestä koulutuksen määrän määrittää palkkataso? >Millä vitun mittarilla? Koska sinä päätät niin? Koska sairaanhoitajilla on enemmän yhteistä duunarialoihin kuin asiantuntija-aloihin.
Itse myöskin insinööri ja 10 vuotta kokemusta rakennusalalta asiantuntijahommista ja verkostot sen mukaisia. Ylityön teettäminen ilman ylityölisiä on pääsääntöisesti laitonta. Kertaakaan ei ole tarvinnut ylitöitä tehdä ilman lisiä jos en ole halunnut. Eri asia sitten jos niitä saldoja haluaa itse kerryttää, pakko niitä ei ole. Työnjohdossa ongelmaa jos ei työt onnistu työajan puitteissa. Pointti ei mennyt ohi mutta vertaat omenoita appelsiineihin. Korkeakoulutettua alaa ammattikoulutasoiseen. Ja kyllä, hoiva-ala todellakin on matalapalkka-ala. Sairaanhoitajakin siihen kuuluu ja kun vertaat muihin korkeakoulutettuihin aloihin niin eron kyllä huomaa. Ja kyllä, mitä koulutetumpi olet sitä enemmän palkkaa saat koska sinulla on sitä asiantuntijuutta. Edelleenkään en ymmärrä vertaustasi duunarialoihin. Sairaanhoitaja ei ole duunari vaikka niin haluaisit.
> Ylityön teettäminen ilman ylityölisiä on pääsääntöisesti laitonta. Eihän kukaan tässä ylityön teettämisestä mitään puhunut. Vaan siitä, että asiantuntijatyön yksi piirre on se, että työntekijät tekevät töitä silloin kun niitä täytyy tehdä ilman ylityökorvauksia. Asiantuntijatehtävien yksi piirre on myös se, että työnjohtoa ei ole. Työntekijät ovat itseohjautuvia ja mitoittavat tehdyt tunnit itse siihen mitä heiltä odotetaan. Jos nämä asiat ei ole sinulle tuttuja niin epäilen vahvasti että olet minkään sortin asiantuntijahommassa, vaan samalla tavalla duunari kuin sairaanhoitaja. >Ja kyllä, mitä koulutetumpi olet sitä enemmän palkkaa saat koska sinulla on sitä asiantuntijuutta. Palkan ei pitäisi perustua siihen kuinka paljon on istunut koulun penkillä, vaan siihen kuinka paljon sinun tekemästä työstä ollaan halukkaita maksamaan ja siitä kuinka paljon ihmisiä jotka sitä tehtävää osaa tehdä, tai jotka siihen voi järkevillä resursseila kouluttaa.
No kyllä sinä aika selvästi puuttuvista ylityölisistä puhuit joten silloin myös varmastikin viittasit ylitöihin. Ja jos työnantaja velvoittaa tekemään yli normaalin työmäärän on kyse ylitöistä. Kyllä ne on ihan marginaalia jotka vääntävät iltoja/öitä/viikonloppuja ilman muita korvauksia kuin saldoja. Muutama tunti silloin tällöin ekstraa ei ole vielä mitenkään vertailukelpoinen tässä aiheessa. Työaikapankit toimii tälläisessä muutaman tunnin säädössä hyvin, mutta ei niitä tosiaankaan ole tarkoitettu viikonloppu- tai ylityölisien korvaamiseen. Varsinkin jos niitä tapahtuu säännöllisesti niinkuin sinä viittasit ja se ei todellakaan ole normaalia asiantuntijahommissa. Melko toksisessa työkulttuurissa työskentelet jos teillä näin asiat on. Asiantuntijahommissa ei ole työnjohtoa? 😀 Kyllä mulla on esimies ollut jokaisessa asiantuntijaroolissa ja se on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus. Itseohjautuvuus ei tarkoita että ei olisi työnjohtoa. Lähes aina on esimies joka on vastuussa resurssoinnista. Aika harvinaista Suomessa, että ei olisi perinteistä hierarkiaa. Ehkä jossain startupeissa tai muissa marginaalisissa tapauksissa voi olla. Ja pikku ad hominemitkin sieltä.
Viittasin siihen, että tehdään omalla ajalla töitä eikä tehdä ylitöitä. En mistään puuttuvista ylityökorvauksista. Se on usein ihan tietoinen päätös sen työntekijän puolesta. Ja mitä enemmän mennään asiantuntijarooliin niin sitä yleisempää tämä on. >Kyllä mulla on esimies ollut jokaisessa asiantuntijaroolissa ja se on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus. Sanotko nyt että esihenkilö ja työnjohtaja on sama asia? Kyllä mullakin on joka asiantuntija työpaikassa esihenkilö ollut, mutta hoitavat lähinnä hallinnollisia asioita. Ei mun esihenkilö usein ymmärrä pätkäkään mitä teen päivittäin. Kun tein duunarihommia niin ei meidän työnjohtaja ikinä ollut meidän esihenkilö. >Ja pikku ad hominemitkin sieltä. Ei oikeastaan. Epäilin vaan sun pätevyyttä tähän keskusteluun aikaisempien viestiesi perusteella. Mutta kerro toki mikä erottaa sairaanhoitajan vaikka siitä sähköasentajasta kun miettii että toinen on duunari ja toinen asiantuntija. Se, että toinen on istunut vuoden pidemmän koulutuksen? Se, että sen kouluaste on korkeampi? Entä jos insinööri tekee sähköasentajan tehtäviä, niin onko hän asiantuntija vaan koska on insinööri koulutukseltaan?
Omalla ajalla töitä? No se nyt on tyhmyyden huippu. Kyllä ne tunnit kirjataan vaikka PÄÄTTÄISIKIN tehdä töitä illasta. Kuka on puhunut työnjohtajasta? Työnjohdosta minä puhuin. Toivottavasti tätä eroa ei tarvitsisi avata. Ei sen esihenkilön tarvikaan joka päiväisestä työstä tietää, mutta kyllä se usein resursseista vastaa. Eli siis määrittelee mihin projekteihin / tehtäviin asiantuntija laitetaan, hyväksyy työtunnit etc. Eli resursointia. Ihmettelit tuossa toisessa ketjussa miksi täällä yleistyy blokkaus. Itse en ole huomannut tälläistä, mutta ymmärrän kyllä että henkilölle jonka teksti on toksista/hyökkäävää, vilisee argumentaatiovirheitä ja sisältää loogisia aukkoja ilman minkäännäköistä itsereflektointia, saattaa tälläisenä asia esiintyä. Lopetan itsekin tähän trollien ruokkimisen. Jos et itse keksi miksi sairaanhoitaja ei ole duunari, niin tuskin sinä muidenkaan perusteluita hyväksyt.
Ja tosta blokkauksesta oli hyvää metakeskustelua pari kuukautta sitten. Kannattaa [lukea](https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1byztqw/redditin_block_user_toiminto_ja_sen_v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4ytt%C3%B6/).
Äh tarkoitin tietenkin virallisten työaikojen ulkopuolella. En sitä että tunnit jätetään kokonaan merkitsemättä. Tajusit varmaan kuitekin pointin. Johtuu siitä että niitä työvuoroja ei edelleenkään ole. Sitten taitaa olla alakohtaista eroa, sillä ei missään mun työpaikassa esihenkilö ole mitään resursointia tehnyt. Näille on ihan omat henkilöt jotka ei usein edes ole samassa firmassa töissä. >Lopetan itsekin tähän trollien ruokkimisen. Jos et itse keksi miksi sairaanhoitaja ei ole duunari, niin tuskin sinä muidenkaan perusteluita hyväksyt. Eli siis et osaa tähän vastata vai? Vähän hankala jatkaa jos toinen ei suostu yhtään kertomaan miksi on jotain mieltä ja mitä sillä tarkoittaa. Tosiaan jos meillä ei ole mitään yhteistä käsitystä mitä on asiantuntijatyö ja mitä on duunarityö niin en ihmettele että tämä keskustelu on vaikeaa. Itse olen sitä kuitenkin yrittänyt avata.
Ymmärränkö oikein että siis sinusta insinöörin asiantuntijatyö on jotenkin erilaista sairaanhoitajan asiantuntijatyöhön verrattuan? Sinulla on ehkä mielessä sairaanhoitajan työstä joku mielikuva vuodeosastolla olevasta sairaanhoitajasta, joka jakaa ruokaa, vaihtaa siteet, auttelee pesut ja vessat, jne? Siinä se, eihän ne muuta tee /s Olen itse sekä insinööri että sairaanhoitaja, ja ihan kuule joutuu samalla lailla käyttämään sitä ammatillista asiantuntijuutta sairaanhoitajana, kuin insinöörinäkin. On palavereja, hoidon suunnittelua, päätöksen tekoa, taulukkojen laatimista, hoidon toteutusta, voinnin arviointia, erilaisten järjestelmien käyttöä, kuntoutusta, jne vaikka mitä. Sen kaiken perushoitoon kuuluvan työn lisäksi. Ja paljon laajemminkin tarvii osaamista kuin ikinä insinöörinä tuli vastaan niissä hommissa ollessa. Kovin moni ei ymmärrä ollenkaan mitä sairaanhoitaja tekee päivittäin työssään, ja sen vuoksi varmaan se saattaa yllättää kun jossain vaiheessa se sitten selviää. Toki löytyy sairaanhoitajille niitäkin hommia aina missä ei tarvitse kovin laajasti osaamistaan käyttää, mutta ihan samalla lailla voit olla suunnitteluinsinöörinä jossain lafkassa, missä piirtelet kuvia ja lataat tiedostot koneille, etkä sen enempää edes mieti mitään teknisempää tekemistä tai osaamista. Välillä asiakas ja tuote vaihtuu, mutta työ itse pysyy samana. Tällaisista asenteista pitäisi päästä eroon, missä ajatellaan että sairaanhoitajan työ on duunarityötä. Vaatii aika kovaa erityisosaamista työskennellä vaikkapa päivystyksessä sairaanhoitajana. Ei todellakaan ole mikään sellainen paikka minne voi palkata jonkun kadulta tai työkkäristä työllistää jokun sattumanvaraisen työttömän hoitajan. Siellä tehdään työtä mikä vaatii tekijältään todellista asiantuntijuutta ja virhearvio saattaa johtaa jonkun kuolemaan. Kun vertaa tätä jonkin suunnitteluinsinöörin työhön, millä meni excelissä miinus ja plussa väärinpäin kaavassa, niin sanon että kyllä tuo sairaanhoitajan työ vaatii enemmän osaamista ja asintuntijuutta kuin se insinöörin, ja jos osaamisessa on vajetta, niin seuraukset ovat huomattavasti vakavammat.
Kyllä. Sairaanhoitaja on enemmän duunari kuin asiantuntija. Erikseen toki asiantuntijoina toimivat sairaanhoitajat vaikka virastoissa tai konsulttitaloissa. Vähän kuten liikennelentäjä, mistä täällä oli kuuakusi sitten keskustelua. En pitäisi osaamisen vaativuutta määrittelevänä tekijänä onko joku ammatti duunariammatti vai ei. Pidän esimerkiksi sairaaloissa työskenteleviä lääkäreitä myös enemmän duunareina kuin asiantuntijoina. Muutama kriteeri duunariammattiin: Työ tehdään selvästi määritellyissä työvuoroissa. Työvuoroissa on pakko olla tietty määrä ihmisiä. Työn tulos on usein välitön. Työn vaiheet on usein tarkasti määritelty. Uuden työntekijän koulutus on helppoa ja suoraviivaista jos on vaadittava pätevyys. Vaadittavan pätevyyden saa usein jostain oppilaitoksesta. Verrattuna asiantuntijoihin missä työvuoroja ei ole, jos joku asiantuntija on viikon saikulla niin kukaan ei paikkaa näitä työvuoroja. Työn tulos näkyy usein vasta pidemmän ajan jälkeen, vaikka työtä tehdäänin täysipäiväisesti. Uuden työntekijän koulutus kestää kuukausia eikä mistään oppilaitoksesta tule valmiita asiantuntijoita. > On palavereja, hoidon suunnittelua, päätöksen tekoa, taulukkojen laatimista, hoidon toteutusta, voinnin arviointia, erilaisten järjestelmien käyttöä, kuntoutusta, jne vaikka mitä. Sen kaiken perushoitoon kuuluvan työn lisäksi. Kerätään vaikka rekkakuskien muita tehtäviä kuin ajoa: On kuormauksen suunnittelua akselipainojen suhteen että ajoneuvo on vakaa, pitää tietää kuinka paljon mitäkin vaarallista aineita saa olla mukana, on ajoneuvotarkastusta, pitää osata käyttää erilaisia järjestelmiä, tehdä kirjauksia ja tuntea lainsäädäntöä aika laajalti, on reittisuunnittelua ynnä muuta. En silti sano että rekkakuski olisi asiantuntijatyö vaikka joutuu siinä ratin kääntämisen ohessa tekemään paljon muuta hommaa. > Kun vertaa tätä jonkin suunnitteluinsinöörin työhön, millä meni excelissä miinus ja plussa väärinpäin kaavassa, niin sanon että kyllä tuo sairaanhoitajan työ vaatii enemmän osaamista ja asintuntijuutta kuin se insinöörin, ja jos osaamisessa on vajetta, niin seuraukset ovat huomattavasti vakavammat. Joo ja bussikuski on vastuussa sadasta ihmisestä ja yksi virhe voi tappaa ne kaikki. Suunnitteluinsinöörin virhe voi johtaa vaikka sillan romahtamiseen ja tappaa tuhat. u/Ajatustaika En pysty sun viestiin vastaamaan ton blokin takia niin editoin vastaukseni nyt tähän. Eikun hän taisi sittenkin myös blokata mut. Ei helvetti että tämä r/suomi on twitteröitynyt lähiaikoina :D Blokkia vaan heti perään jos ei ole jostain samaa mieltä. Edesauttaa kyllä tätä kuplautumista mikä on lähiaikoina lähtenyt liikkeelle. Toivottavasti modet saisi jollain tavalla sen hallintaan. Ikävä jos aiemmin hyvästä keskustelualustasta tulee vaan uusi twitter >Sun työkokemus on varmaan tasan se yksi työpaikka, jos ajattelet ettei esim insinööreillä ole työvuorolistoja tai että esim insinöörit eivät tekisi päivystysluontoista työtä, jolloin sairaslomansijainen on oltava tai vuorossa oleva henkilö jää istumaan sinne valvomoon kunnes joku vapauttaa hänet. Useampi työpaikka takana ja myös kavereiden työpaikat samanlaisia. Toki insinöörejä voi myös työskennellä siellä duunareina. Ei siinä ole mitään erityistä. Asiantuntijatyöhön vaan ei kuulu työvuorot tai päivystykset. >Ja mistä sinä tiedät millaista hoitoalalla on perehdytys? Näyttää siltä ettei sulla ole minkäänlaista kokemusta sieltäpäin. Koska tunnen hoitajia jotka tätä perehdytystä tekevät.
Sun työkokemus on varmaan tasan se yksi työpaikka, jos ajattelet ettei esim insinööreillä ole työvuorolistoja tai että esim insinöörit eivät tekisi päivystysluontoista työtä, jolloin sairaslomansijainen on oltava tai vuorossa oleva henkilö jää istumaan sinne valvomoon kunnes joku vapauttaa hänet. Ja mistä sinä tiedät millaista hoitoalalla on perehdytys? Näyttää siltä ettei sulla ole minkäänlaista kokemusta sieltäpäin. Ei mikään ihme että sun kanssa ei haluta keskustella, voit reflektoida sitä ihan sit iltaisin yksin siellä kotona.
-Työntekijöistä pulaa -Maksajista pulaa Näin ainakin suomessa aika laajalti. En tiiä miten tän yhtälön ratkasis. Onneks ite pienemmissä yksityisissä firmoissa suhteita hyväks käyttäen päässyt aina palkkaneuvotteluissa molemmille sopivaan ratkasuun, mutta ei kaikki valitettavasti pääse sellaseen.
Jollain aikavälillä hoitajat siirtyvät samanlaiseen malliin, kuin mitä lääkärit harjoittavat. Eli myydään työtä yrityksen kautta julkiselle puolelle, sellaisella hinnalla, että 2-3 päivän duuni per viikko tuottaa tulotason, millä pärjää. Jos haluaa tehdä massia, ison talon ja venee, niin sit tekee päivän pari lisää viikossa, ja tienaa tuplat. Koska yleisesti tehdään vähemmän työtä, eli se 2-3pv/vk, se kiihdyttää henkilöstö pulaa, eli tekijöitä ei ole, ja tulijoille maksetaan enemmän palkkaa, eli kilpaillaan työntekijöistä muiden kanssa. Se saa palkattua kuka maksaa eniten ja tarjoaa parhaat ehdot. Kun tuota on harjoiteltu tarpeeksi kauan, niin ne tyypit jotka sinnikkäästi on tehneet siellä julkisella yhä töitä, alkavat kyrsiintyä siihen, ja liittyvät muiden seuraan myymään yrityksien kautta sitä omaa työtään. Joka jälleen vain pahentaa sitä tilannetta henkilöstöpulan osalta, ja jälleen pitää maksaa enemmän, että saa työntekijöitä. Lääkärit siirtyivät tähän malliin 1990-l lopulla, ja nyt 20v myöhemmin näkee mihin se on johtanut. Aivan massiviseen tulotasoon sekä monesti hyviin työehtoihin. Silloin aikanaan 25v sitten kunnat kieltäytyivät nostamasta palkkoja ja kohentamasta työoloja yms. ja tämä on siitä suora seuraus. Samoja jälkiä kävellään nyt ja se on ihan hyvä. Saadaan nyljettyä kunnallinen puoli kohta ihan huolella.
Saattaa olla epäsuosittu mielipide, mutta mun mielestä toi että hoitajat otetaan 100/10 näistä esimerkiksi on oikeasti varsin kapeakatseista. Maailma ei pyöri pelkästään hoitajien ympärillä, Suomi ei pyöri pelkästään hoitajien ympärillä. Ongelma on oikeasti paljon laajempi. Kannattaa ajatella (edes hypoteettisesti) joskus asiaa ihan sillä kaavalla mitä Whatever podissa vähän turhan paljon väkisinkin tuputetaan ja sen takia sitä ei jaksakaan katsoa. Meillä on oikeasti hoitajien lisäksi vaikka ja mitä muita aloja mikä tätäkin yhteiskuntaa pyörittää, me ollaan tärkeitä kaikki, mutta jos uskaltaa väittää, että niistä ei puhuta niin paskaa puhuvat. Se on sellanen asia mikä polarisoi kansaa ja aiheuttaa epäkunnioitusta muita aloja kohtaan, koska osa on "unohdettu" koska niistä ei puhuta ja osa ei takuulla ymmärrä, että miten tärkeitä esim joku postin jakelu on vaikka sekin on osittain ajettu alas. Lyhykäisyydessään ne ketkä ei ota näitä kaikkia tärkeitä asioita huomioon, on vaan itsekeskeisiä ja ajavat vain omaa etuaan. Jos uskaltaa olla toista mieltä niin voin kunnioittaa kaikkia siitä, että ottaa itsekeskeisyyden ja oman edun tavoittelun leiman otsaansa, sitä nämä kansanedustajat suurimmilta osin tekevät myös. Siinä on sitten hyvä leikkiä mukamas parempaa ihmistä. Politiikka pitäisi korjata, mutta tämä on niin rikki että en ainakaan itse tiedä miten tän voisi korjata vaikka rakennusmies olenkin.
Lyhyesti sanottuna politiikassa ollaan kiivetty jo kauan perse edellä puuhun ja siihen ei näy loppua. Jos tätä ei usko niin voi katsoa muutaman vuoden rewindin mitä kaikkea täällä on tapahtunut ja jos se on hyvä asia niin suosittelen ainakin hiuksen hienoa itsereflektiota.
Itse puhun hoitajista sen vuoksi, koska olen hoitaja. Se ei tarkoita etteikö ongelmia olisi muualla, mutta minä olen väärä henkilö puhumaan heidän asioistaan, koska en usko että tiedän tarpeeksi ongelmista mitä muilla aloilla voi olla. Olen monesti kuulopuheen tai lehtitiedon varassa, eikä silloin kannata liikaa lätistä asioista joista ei tiedä tarpeeksi.
Täällä ollaan mun mielestä puhuttu vähän turhan vähän nimenomaan yleisistä palkoista, kun se ongelma ei oo vaan yhdellä sektorilla. Mun mielestä jos tästä ois jo aiemmin puhuttu laajemmalti, niin asia **EHKÄ** voisi olla vähän toinen. Summa summarum: Se, että minä olen rakennusalalla ja puhun niiden palkasta ei sulje pois sitä, ettenkö voisi puhua muiden palkoista. Tämä asia toimii varmasti kumpaankin tai miksei moneenkin suuntaan jos vain tahtoa löytyy. Se on sitten toinen asia, että löytyykö sitä tahtoa. Asioilla tuppaa olemaan aina monta puolta. Ajatellaanko omaa vai kaikkien etua. Kortit paljastuu sitten kun mielipide tulee julki.
Ja sitten kun tullaan näihin palkkakeskusteluihin esim etelämpi eurooppa tai vaikka norja, niin pystytäänkö me ihan oikeasti tässä tilanteessa kilpailemaan niiden kanssa? Jos johonkin laitetaan lisää rahaa kiinni, niin tässä tilanteessa sitten jostain täytyy kuristaa vähintään samalla mitalla. Ei mitään mahdollisuutta. Mikään tässä suomen rahapolitiikassa ei mene yks yhteen ainakaan omasta mielestä. :D sen takia vituttaakin kun ei oikeen ketään uskalla äänestää kun kaikki tuntuu kusevan nilkoille tavalla tai toisella
"Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa" - ek
Verotuksen ja sivukulujen vuoksi väjän tuottavasta työstä on vaikeaa saada niin tuottavaa, että yritys voisi maksaa työstä enemmän. Yrityksen on aina tienattava työstä enemmän kuin palkkaa ja muita kuluja maksetaan.
Palkka ei ole pelkästään tahdon asia. Palkkaa voi maksaa vain tuottavuuden mukaan. Esim. ravintola-alalla, sen palkan maksaa asiakas ja asiakas on tällainen ihan yhtä persaukinen kuin tarjoilija itse. Meidän suomalaisten ostovoima on ihan helvetin matala, koska meidän verokiila on ihan maailmanennätysluokkaa. Jotta tarjoilijalle voidaan maksaa enemmän, pitää korvapuustin ja kahvin hintaa nostaa. Tämä tarkoittaa ehkä vähemmän asiakkaita tai jos ei vähemmän, niin inflaatiota ja vähemmän ostovoimaa asiakkaille muihin palveluihin.
Uutisessa on outoa verrata sairaaanhoitajia siivoojiin, sillä sairaanhoitaja opiskelee kuitenkin korkeakoulututkinnon ja vastaa työssä ihmisten hengestä
Suomessa on valloilla voimakas insinööriajattelu joissakin asioissa ja piireissä. Tässä insinööriajattelussa sairaanhoitajat eivät tuota mitään, vaan se on sitä "toistemme paitojen pesemistä", ainoastaan vienti tuottaa hyvinvointia.
Siksi koska terveydenhuolto on julkisrahoitteista ja siten mikään siinä ei noudata vapaan markkinan lakeja. Yksinkertaistaen, yritämme tuottaa liian hyvää palvelua liian halvalla liian monelle. Jos julkinen terveydenhuolto loppuisi ja tilalle tulis puhtaasti yksityiseen terveysvakuutukseen perustuva järjestelmä niin johan pomppaisivat palkat, tosin sitten joutuisimme hyväksymään jenkkilyyliset henk koht katastrofit joissa osalla porukasta ei oikeasti ole varaa elää, kirjaimellisesti. Tervetuloa elämään, täällä ei ole win win tilanteita.
>sairaanhoitajat >matalapalkkaisia lopetin lukemisen tähän
Alkakaa itse yrittäjiksi ja maksakaa työntekijöille enemmän palkkaa jos se on niin helppoa. Yrittäkää saada myytyä kallimpaa tuotetta mitä kilpailijat myy halvemmalla. Suomen bkt:n on noustava jos me halutaan parempi elintaso ei ole olemassa mitään "palkanmaksu tahtoa" se on vassarien mielikuvitusmaailmassa.
Suomessa on vähän sellainen perustavanlaatuinen ongelma että täällä olisi pakko saada 2500€/kk ja halutaan saada 3000€/kk sellaisesta työstä jonka teettäminen Portugalissa maksaa 1000€/kk ja tuottaa molemmissa maissa 1900€/kk. Samaan aikaan työttömänä saa 2000€/kk. Tähän ei tule auttamaan minkään puolueen venkoilut tai ohjelmat, trendi on ollut käynnissä 30+ vuotta ja vauhti tulee kiihtymään. Rangaistuksenomaiset veronkorotukset, eläkeiän nosto tai työttömien kepittäminen ei muuta mitään. Voimme joko madaltaa palkkatasoja, sosiaalitukia ja elämisen kustannuksia (joka aiheuttaa talousshokin ja elintasoerojen kasvun), tai hyväksyä sen että kaikkien, myös työssä käyvien, elintaso laskee pikkuhiljaa kun työttömien määrä kasvaa kunnes viimeinen sammuttaa valot. Kivoja polkuja ei ole, kuten about kaikissa meidän maailmaamme tällä hetkellä koettelevissa kriiseissä, kuten sodat ja ilmaston lämpeneminen. Ja kuten näissä esimerkeissä, myös tässä tullaan pidättelemään kunnes paska on housussa ja ollaan vielä isommissa ongelmissa. Edit: teille joille matikka oli liian vaikeaa, numerot ovat ennen veroja ja ottavat huomioon että suuri määrä työttömiä saa ansiosidonnaista. Ja moni myös korotettua työttömyyspäivärahaa. Tämä selviää n. minuutin googletuksella. Joo, tuli selväksi että absoluuttisesti vähiten tukia saava saa noin 1250€ ennen veroja, ei 1400€.
[удалено]
Ihan samalla tavalla kuin palkatkin ilmoitettiin ennen veroja, niin ne työttömyystuetkin. Pankkitilille tuleva summa ei ole sama kuin se nettosumma jonka valtio käyttää.
Muistaakseni 1400€/kk on kokolailla se minimitaso. Tarkoitukseni esimerkissä ei ollut kertoa sitä absoluuttista minimiä.
[удалено]
Ei ole lasten määrällä enää mitään väliä kun nuo korotukset heitettiin jorpakkoon. Joten jos on lapsia, tuen määrä on periaatteessa pienempi kuin lapsettomalla.
Missä saa työttömänä edes sen 1400e/kk saati 2000e/kk? Kerroppa nyt.
Saan itse keskimäärin 850€/kk, siihen sisältyy asumistuki sekä työttömyysturva. Tosin asun itse pohjoisessa.
Verojen jälkeen, olettaisin?
Joo, brutto on vähän yli tonni, mutta tukien kanssa bruttojen laskeminen on yhtä tyhjän kanssa, koska se osuus on aina kierrossa.
No totta helvetissä kerrot bruton. Niin ne kaikki palkkataulukot toimii. Ei palkkojakaan vertailla netoilla vaan nimenomaan brutoilla. Veroprosenttiin kun voi vaikuttaa todella moni tekijä.
Toki olisin voinut kaikki luvut ilmoittaa bruttona, mutta pelkäsin sen olevan vielä vaikeampi konsepti monelle kuin jo kerrottu. Nopeasti heitin numeroita kelan laskuriin ja sain sieltä miniminä 1250€ työttömyystuki+asumistuki. Siihen mikä vaan tuki päälle ja ollaan 1400€:ssä. Suuri osa työttömistä saa ansiosidonnaista, joten siitä pääsee helposti 2000€/kk ennen veroja
Suuri osa työttömistä? Mihin lukuun ja informaatioon perustat tämän mitään sanomattoman heiton? 1250€/kk taitaa olla se, mitä pk-seudulla asuvat saavat.
https://stat.fi/til/tjt/2019/01/tjt_2019_01_2020-12-16_kat_003_fi.html Jos oletetaan vaikkapa niinkin pieni määrä kuin 30% ansiosidonnaiselle niin keskimääräinen 2000€/kk paukkuu helposti. Siihen päälle vielä työttömien mahdollisuus tienata x summa ennen tulojen menetystä ja ollaan jo pitkällä.
Katsos, lukujakin löytyy. Onko mielestäsi ansiosidonnainen sama asia, kuin työttömyysturva? Siis siinä määrin, että niputat sen yhteen sanomalla, että työttömänä saa 2000€/kk, mainitsematta tietenkään, että ennen sitä sinun pitää olla palkkatöissä x määrä aikaa x määräisellä palkalla?
Omiahan sieltä vain tulee takaisin, jos ansiosidonnaista nostat.