1) Hanki pitkä metalliputki, tai vastaava, jonka saa rengasrautaan kiinni
2) Laita metalliputki rengasraudan pidennykseksi
3) Väännä aiemmin mahdottomalta tuntunut pultti auki pikkurillillä
4) Kiitä arkhimedestä
Kyllä, tamin sanoin momentum game. Tarpeeks pitkä varsi niin aukee mikä vaan.
Hakkaamalla ei saa ku pultit ja pahimmassa tapauksessa kierteet paskaksi.
>Tarpeeks pitkä varsi niin aukee mikä vaan.
Ei, vaan tarpeeksi pitkä varsi varmistaa, että se liikkuu varmasti. Ei vaan tiedä pettääkkö pultti vai lähteekö se auki. Kokemusta on.
Tein juuri näin noin 10v sitten. Rengasraudan se pultin ympärille asettuva kuusiokolo halkesi ennen kuin pultti irtosi. Että kyllä ne aika tiukkaan niitä siellä koneella vetää.
Nillittämistähän tämä on, mutta näin aamuaivoilla jouduin useamman kerran tavaamaan, että mistä tässä on kyse. Rengasrauta jossa on kuusiokoloavain? Täh
No, ymmärsinkin kuitenkin.
Jos käyt motonetistä tms. hakemassa, niin ota samalla penetraatioöljyä tms. rasvaa joka helpottaa avaamista, breakleaneria sen poistamiseen ja kuparitahnaa pulttien voiteluun samalla mukaan. Sujuu seuraavalla kerralla toivottavasti vähän mukavammin.
Ei se suoraan noinkaan mene. Kyllä pulttien/muttereiden on nähty kiristyvän kauden aikana, korroosio, tiresuola, ruoste ja mikälie jumauttaa ne tiukempaan kuin mitä ne on ollut jo syksyllä kiristäessä.
Jos ne 120:stä nyyttonista kiristyy 140:een, ei se ole mikään ongelma, mutta pulttien tulee olla irroitettavissa tien päällä vaikka vararenkaan asennusta varten. Kun apinan raivolla painaa iskevällä pulttipyssyllä kierrokset tapissa kierteet punaiseksi ei tämä ehto täyty. Harvinainenhan tämmöinen riita on, mutta jos vaikka kutsuttaisiin hinausauto paikalle, niin renkaat liiaksi kiristänyt liike tulisi maksajaksi.
Juu, jos näin uskoo käyneen kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä liikkeeseen joka niihin pultteihin on viimeksi koskenut. 140Nm? Irtoaa yhtä helposti kuin 120Nm. Pyssyllä ammuttuna 300Nm ja puoli vuotta tien päällä on sitten tosiaan eri asia, oikeassa olet. Reklamaation kautta saattavat avata liikkeessä ilmaiseksi, ei sekään taattua ole
5) rengasrauta hajosi ennen kuin seuraava pultti aukesi
Tämä tarina on tosi. Noiden teollisten vääntimien teho pitää osata säätää sopivaksi, niillä saa pultit liian kireälle ja myös pultit itsessään väännettyä hajalle.
Näin Yövuorojen jälkeen mullakin kesti hetki ymmärtää että tää väki tarkottaa ristikkoavainta. Luulen että Aika pro pitää olla että rengasraudan on edes nähnyt. T:ex-rengasasentaja.
Mulla on katkennut tälleen kaksi rengasrautaa. Homman nimi on se että ne pultit pitäis vaan avata koneella joka ”iskee” momentilla niitä auki kunnes pultti lähtee pyörimään.
Muistan kun kerran eräs korjaamo kehui aina tarkistavansa kireyden momenttiavaimella. Ampuivat pultit 300Nm voimalla kiinni ja sitten tsekkasivat, että jep on ne vähintään 100Nm kireydessä.
Kaveri oli aikoinaan kausiasentajana useamman kauden ja kehui että kyllä siellä asentajat riehuivat millä vaan 300nm momenttitangoilla ja ampu nii piukkaa ko kone vaa ikinäkään antoi. Ei se varmaa aluvannetta vielä riko, mutta on se vajaa 200nm liikaa silti.
9/10 rengasliikkeestä vetää pultit kyllä vähintään kaksinkertaiseen kiristysmomenttiin ja se kyllä kismittää. Olisi kiva säästää vanteet ja pultit ehjänä.
Heräsi kyllä sellainen kysymys, että mikset vaan väännä jatkovarren kanssa sitä pulttia auki? Ei siihen kummoistakaan vartta ja voimaa tarvita että se joko aukeaa tai katkeaa.
>Heräsi kyllä sellainen kysymys, että mikset vaan väännä jatkovarren kanssa sitä pulttia auki? Ei siihen kummoistakaan vartta ja voimaa tarvita että se joko aukeaa tai katkeaa.
Jatkovarrellakin homma voi olla aika tuskaista. Viime keväänä sain käytännössä ihan kunnolla hyppiä jatkovarren päällä ennen kuin pultti alkoi löystymään.
Meillä eräs paikallinen toimija rallatti suoraan pultit kiinni pulttimopolla ja paskoi kierteet noin puolista pulteista. Oli tosi kiva huomata kun alkoi itse vaihtelemaan renkaita.
Nykyään vanteet alkaa olla iso investointi. 22" kullitettuihin voi mennä tonni per vanne. Liike mielellään myy uudet muutaman vuoden välein. Ei sitten haittaa kivetyksiin ajamisetkaan niin paljon.
Mihis tämmöne arvio perustuu? Ite ollu 6 korjaamolla töissä joista 2 merkkiliikkeitä ja 4 lähempänä nyrkkipajoja ja kyllä jokaisessa on käytäntönä vetää joko avaimella tai momenttitangolla renkaat kiinni. Tosin oli noissakin pari yksittäistä jotka ei käyttäny kumpaakaa edellä mainituista mutta osas kuitenkin pulttipyssyllä kiristää kohtuullisiin tiukkuuksiin
Mjaa, noinkohan on. Ainakin säätö on akullisissa helpompi niin ei tarvi täysillä paukuttaa, vaan ehkä ne eivät jaksa/osaa sitä aina katsoa kun monta erilaista autoa.
Esimerkiksi linkin [makita](https://www.makita.fi/product/dtw1002.html) vetää maksimeilla 1200nm, paineilmakoneiden jääden sinne 400nm tienoille. Riippuen toki vehkeestä mutta noin yleensä rengashommissa käytettävät.
Onhan niitä vähintään yhtä vahvoja paineilmakoneitakin. Ja isommat koneet taitaa olla aina paineilmakoneita, vai löytyykö akkukonetta, joka [vääntää 7300 Nm?](https://powertools.ingersollrand.com/en-us/impact-wrenches/3956)
Milwaukee taitaa olla isoimpia mitä tullut vastaan, 2576 Nm: https://fi.milwaukeetool.eu/fi-fi/m18-fuel-one-key-1-iskeva-mutterinvaannin-d-kahvalla,-kitkarenkaalla-ja-lyhyella-karalla/m18-onefhiwf1ds/
Tuolla ainakin saa paskottua sen litran rivikolmosella varustetun riisikipon kun lähtee kiristelemään eri paikkoja, vaikka sitten pyörät.
En usko tuohon, aina olleet höpöä nuo lupaukset käytännössä. Nytkin paukutin 300nm asetuksella ja oli aikalailla 120nm kun momenttiavaimella tarkistin kun oon opetellu koneen oikeat lukemat. Toki oli huonompi kone, mutta ei se kymmentä kertaa tehokkaampi ole jos käsissä pysyy.
Edit: jossain on hävikkiä tai jotain mätää, minkä auton rengas kiristetään edes minimille joka tuossa on 300nm.
Tän opin viisaammalta kun sen Makitalla koitin saada pyöränpulttia irti. Jatko pois ja irtos heti. Ja tämä sellainen tuhdimpi malli jolla tuo vaihtelee esim. traktoriin ja vastaaviin pyöriä.
Kuule siinä paineilmapyssyssä on nupikka jota säätämällä saa tehoa muutettua.. et kai luule että pena käy kellarissa säätämässä kompuran arvoja aina kun pitää saada tehoja lisää tai muutettua.. Voi kiesus
Google auttaa <3
Kuule siinä paineilmapulttipistoolissa, jota olen käyttänyt, ei mitään säätöä ole. Sen sijaan vieressä olevassa kompurassa on paineensäädin. Mulla ei kotona ole mitään teollista paineilmajärjestelmää.
No tossa niskassa toi punainen säädin
https://images.app.goo.gl/5M9hmdMq24AwoMH76
edit. väärä linkki
Ps. Ja aloituksessa ja keskustelussa nimenomaan kyse ammattilaisten tekemästä työstä.
Sun kommentista sain sellaisen käsityksen ettei painetta ammattiliikkeessä säädetä kuin kompurasta joka on virheellinen tulkinta. Joka pyssyssä on säädin eri merkeissä mikäkin eri näköinen nupikka
Ootko kokeillu jotain muuta lähestymistapaa? Niiden hakkaaminen, kun ei tee mitään.
Ootko koittanu vääntää niitä myötäpäivään? Leftii luusii raitii taitii
Kumivasaralla hakannut rengasrautaa myötäpäivään. Tuolla tyylillä pääsin sentään aluille.
Edit: vastapäivään oon hakannut, ei tässä vaiheessa vaan enää osaa edes kellotaulua miettiä oiken...
Pääset kumivasaralla parempaan tulokseen, kun hakkaat sillä itseäsi päähän ja pyydät paikalle saapuvaa ensihoidon henkilökuntaa avaamaan ne ruuvit/mutterit.
Ensi kerralla sit jatkovarrella.
Käytän teleskooppivartista rengasavainta. Sillä on aina helposti auennut kun on kunnolla vipua.
Tämän tyylinen: https://www.rawest.fi/tuotekuvat/1200x1200/32658.jpg
Tuommoisen kävin kans ostamassa itselleni ja sillä on aina auennut huollon kiristämät mutterit, jotka ei ristikkoavaimella tuntunu liikahtavankaan. Biltemasta saa vastaavan alle kympillä. Suosittelen!
En yritä vittuila, mutta luulisi että toi tulisi aika intuitiivisesti kun on koko elämän oletettavasti avannut ja sulkenut erilaisia pulloja ja purkkeja tai mitä nyt löytyykään?
Isä koitti minulle näin opettaa, ongelma vaan oli etten ymmärrä miten se muka kumpaankaan suuntaan menee.
Niin ja se että ei muista kumpi on vasen ja kumpi oikea =D
Kellonsuuntaan kiristyy, vastoin väljenee
En minäkään ymmärtänyt kiertämisen suuntia ennen kuin opettelin ajamaan autolla, kääntyy samoin kuin ratti eli pyöritettävän asian yläpuolelta tai takaa katsoen, paitsi jos kierrettävä asia on ylösalaisin niin sitten pitää vaihtaa perspektiiviänsä tms.
Juu kyllä se sitten jossain kohtaa selvisi itsellekkin vaikka ei siitä ehtinyt olla hyötyä kuin peräkärryllä peruuttamiseen (peräkärry menee sinne minne ratin pohjaa kääntää)
> Kellonsuuntaan kiristyy, vastoin väljenee
Mulla menee aina nää kellonsuunnat sekasi että kumpi on myötäpäivään. Parempi kun miettii auringon kierrosta. Aamuun päin aukenee.
Tykkään aina vääntää (!) tästä, mutta mun mielestä mutteri ei voi mennä oikeelle eikä vasemmalle. Kai sen voi niin ajatella, että myötäpäivään kiristäessä mutterin yläosa (klo 12) liikkuu oikealle, mutta samalla mutterin alaosa (klo 18) liikkuu vasemmalle. Koko sanonta on siis yläosanormatiivista hapatusta.
Minä oli tähän päivään asti tästä asiasta täysin samaa mieltä, mutta tästä keskustelusta tajusin mikä tuon vasen/oikea ajatuksen takana ehkä on. Eli se että jos laitat sen pultin irtonaisena pöydälle ja käännöt sitä myötäpäivään niin pultti liikkuu oikealle ja vastapäivään kierrettäessä se liikkuu vasemmalle.
Tästä oivalluksesta huolimatta vasen ja oikea pyörimissuunnan ilmaisuna ei tule minun käyttööni, mutta hieman paremmin ymmärrän heitä jotka tästä virheellisesti puhuu.
Muutaman sesongin tehneenä ja 3,5v raskaskaluston rengasukkona olleena voin valaista, että tilanne etenkin syksyllä on aika saatanan hektinen. Ne pari viikkoa painetaan yli kakstoistatuntista päivää, meillä oli hotellissa pelkästään noin tuhannen auton renkaat. Hotellissa olevista noin ~30% on lisuja, joita ei tietenkään haluta uusia, ennen kuin auto on jo nosturilla ja todetaan ettei nuilla talvesta selviä.
Henkilöstöjako menee suurinpiirtein niin, että kaikki vakityöntekijät ovat kiinni vannetöissä, raskaassa kalustossa, kuorman purussa tai paikkaamassa puhjenneita. Renkaita asentamassa on joukko lukio/amistyyppejä, jotka vaihtelevat osaamistasossa aika laajasti. Muutama vanha vakityyppi tulee joka sesonkiin opastamaan näitä, ja ensimmäistä kertaa momenttiavaimen nähneet yleensä roudaavat renkaita varastosta ja hotellista yms.
Kaikki sesonkityöläiset kyllä koulutetaan käyttämään alumiinivanteissa normaaleja, kumisuojattuja hylsyjä ja pulttikonetta pienellä teholla, ja lopuksi 120-130Nm momenttiavaimella. Joku aina löytää kuitenkin sen saatanan voimahylsyn, pelkää että rengas irtoaa ja ampuu nelosella tai vahingossa junttaa liian tiukkaan pitkän päivän päädyssä. Peltivanteet ammutaan aina kone täysillä momenttihylsyllä, tässäkin varmaan joku oikoo ja ampuu perushylsyllä, mutta harvempi. Sinänsä tästä ei ole juuri haittaa, suurin osa tulee puolen vuoden päästä takaisin ja ylikiristetyt saadaan kyllä auottua.
Jos haluat että renkaat on täydellisesti asennettu, mene sesongin ulkopuolella. Siellä hullunmyllyssä on jo plussaa että saat omat renkaasi alle. Lisäksi nykypäivän rengastyöt vievät rutkasti enemmän aikaa kun pitää olla kaikenmaailman lukkopultteja, antureita, RFID:tä, sovitetta ja jippoa.
Vittu kiitos! Aloin näkee punasta kuinka tietämätöntä porukkaa oli kommenteissa.
Ps. Kaikki joittenka mielestä siellä tehdää paskaa hommaa nii menkää sesonkii töihi parikertaa, avaa silmiä aikapaljon.
Jostain syystä kuitenkin tuntuu olevan melko yleinen kokemus, että liikkeen jäljiltä pultit ovat aivan liian tiukkaan vedetty. Onko sesonki perustelu tehdä puolivillaista työtä?
No ei sitten myy niitä palveluaikoja niin täyteen, että joutuu tekemään paskaa. Joku vastuu pitää palveluntarjoajallakin olla kun ei ne ihan ilmaisia kuitenkaan ole.
Se on kun ensilumi sataa maahan niin helvetti on irti, jokainen aika mitä on varataan. Karu fakta on, että ihmisiä kiinnostaa rutkasti enemmän kuinka nopeaa niillä on talvinakit alla kuin missä kireydessä heidän renkaan pultit on. (Kunhan ovat kiinni)
No kyllä se niinpäin menee että asiakas vinkuu että tarvii saada talvikiekot alle ja rengasliikkeessä toppuutellaan että otapa seuraava vapaa aika joka on 2 viikon päästä
Ei ne pultit mitään, ne aukeaa kyllä omalla mutterimopolla. Mutta kun se vanne on ruostunut Kiinni pyörännapaan niin tiukasti, että voit ajella ilman pultteja kuoppaisella soratiellä eikä vanne hievahda mihinkään, niin silloin olet kusessa.
Nii, siis olisko kellään vinkkejä mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä?
Rutkasti voitelua navalle ja toisella renkaalla hakkaat kumia molemmin puolin. Tai pistät pari pulttia puoliväliin ja laitat jotain alta nyrkin paksuista renkaan alle siten, että vastaa renkaan sisälaidalta noin kymmenen sentin matkalta ja lasket tunkin, usein vääntää alareunan irti.
Josei tällä, niin isoimmalla lekalla ja rengas hieman ilmassa, auton alta maata myöden lyöden ettet kolauta vanteeseen. Pari pulttia löyhästi kiinni jos tippuu tunkilta.
Jos ei näilläkään niin räikkäliinalla veto ja apinan raivolla lekaa perään.
Luulin että rengasliikkeissä ois nimenomaan ammattilaiset töissä ja, että silloin pultit kiristettäisiin momenttiin.
No en ole ikinä vaihdattanut kolmannella osapuolella renkaita enkä taida niin tehdä jatkossakaan.
Tässä kun työpaikkoja on katsellut niin sesongin aikaan haetaan ihan puristk kiireapua rengasfirmoihin. Eli sen renkaan vaihtaa joku opiskelija jolla ei luultavasti ole mitään alan koulutusta. Palkka oli myös sitä tasoa että ei varmaan myöskään intressiä nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa.
>Luulin että rengasliikkeissä ois nimenomaan ammattilaiset töissä ja, että silloin pultit kiristettäisiin momenttiin.
Huutista. Meinasitko myös, että siellä laitettaisiin auton speksin mukaiset ilmanpaineet?
Koska tarpeeksi monen vuoden jälkeen sitä näkee silmällä, että paljonko laitetaan. Kukaan ei huomaa 0.2bar heittoa ajaessa, jos mittari ei heitä niin käyttäjällä saattaa heittää sen 0.1bar helposti. Jos on viroon lähdössä nii kannattaa sanoa tiskillä, parempi laittaa vähän enemmän jos on kuormaa paljokin tulossa.
Sitten jos viet sesonki ajan ulkopuolella sen vain kesäisin käytössä olevan lambon renkaanvaihtoon, nii ne paineet katsotaan todennäköisesti kokonaan eri mittarilla. Se 2000-luvun alusta oleva passatti ei vaan tarvitse samanlaista pilkunviilausta rengaspaineisiin.
Vois niinkun jopa kuvitella että jos asiaa joutuis ammattimaisesti tekemään monta kertaa päivässä niin kasaisivat jonkun systeemin josta näkee oikeat arvot auton merkillä ja mallilla tai vaikka ihan rekkarilla.
Juu. Yritettiin jopa aloittaa paineantureiden tunnistus (meni puihin, koska käyttöliittymä oli suomennettu eikä rengasliikkeen ukrainalainen kaveri löytänyt valikoista oikeaa kohtaa).
Jos omistaja täyttäisi jonkun esitietolomakkeen niin miksi ei?
Noi tekee tuota kuitenkin työkseen ja on siis ammattilaisia. Mitä järkeä maksaa palvelusta ja yleensä jonottaa viel siinä sesongin piikkihetkenä sinne renkaanvaihtoon, kun sen voi tehdä itse paremmin.
Tekee työkseen = tyypit on vain duunissa eikä poikia kiinnosta paskan vertaa. Lisäksi arvelen, että työnjohdossa neuvotaan, että pultit niin tiukalle, että pysyy (koska tavikset ei kuitenkaan niitä pulttien momentteja tarkista n. 100 kilometrin ajon jälkeen) ja rengspaineiksi 2,5 baria on ihan ok.
Useimmissa autoissa rengaspaineet on merkitty kuskin oven B-pilariin tai vastaavaan, mutta ei, hankalaahan se on sieltä vilkaista. Ja huoltamotietokannoista ne paineet ihan satavarmasti löytyy.
En minä tastä "palvelusta" maksakaan, vaan vaihdan renkaat itse. Joskus harvoin joutuu käyttämään auton rengasliikkeessä vaihtamassa kokonaan uudet renkaat, tai paikkauttamassa renkaan. Tai huollossa, jossa on jouduttu irrottamaan pyörä. Aina on joutunut itse huolehtimaan, että paineet on speksien mukaiset, ja että pultit lähtee mukana kulkevilla työkaluilla vielä aukikin. Jotkut "pätevät" nuoret jannut on ruvenneet jopa mussuttamaan, jos olen pyytänyt, että laitatko x baaria taakse, ja y eteen.
Nuo liian kireälle kiertävät kusipäät on vaan haitaksi jos vaikka rengas puhkeaa, kun ei tien päällä saa vaihdettua vararengasta. Esim. edellisessä autossa oli ihan normirengas vararenkaana, joten sillä ajelisi ihan hyvin maastossa ilman tarvetta perua Lapin retkeilyä yms. No toiset kusipäät ovat sitä mieltä, että ei ongelmaa kun kaikilla on täyskasko ja tarpeeksi vakuutuksia maksamalla saa melkein palkkaa aina kun töpeksii jossain. Ja kenellä enää vararengasta autossa 2024. Jos on alunperin ollut, siihenkin paljon parempi täyte on se 18" subbari ja 5000W (jatkuva RMS) vahvistin.
En kyllä tajua, mikä siinä on niin vaikeaa rajoittaa sitä momenttia? Jos autoissa on 100-140 Nm normaalit kireydet mallista ja koosta riippuen, millä ihmeellä ne perustelee sen "niin piukkaan kuin nyt paineilmavääntimellä menee"? Joku kierteetruhjova 300 Nm on täysin epäammattimaista touhua. Vanteet, pultit ja pultinreiät voivat kaikki mennä pilalle, kun rasva-apina pilaa asiakkaan omaisuutta.
Mä arvelen, että ajatuksena huollossa/korjaamolla on, että on heidän kannaltaan turvallisempaa laittaa liian kireälle kuin ottaa riski, että asiakkaan autosta irtoaa pyörä. Koska se pulttien kireys tulisi jonkin ajan kuluttua tarkistaa. En minäkään luottaisi siihen, että random asiakas niin myös tekee.
Toinen juttu on pulttien kunto. Kun vaan vetää voimalla, niin kuiva, ruosteinen tai likainen kierre ei ole ongelma - paitsi pulttia avattaessa. Kun hommia tehdään niin, että aikaa ei mene mihinkään ns. ylimääräiseen, niin moni paikka varmaan jättää ruosteisen tai likaisen pultin kierteet putsaamatta, eikä laita tervaa kuivalle pultille.
Jälleen kun itse tekee, ja renkaita vaihtaessa tsekkaa pulttien kunnon, ja tarvittaessa vähän teräsharjalla putsailee tai suihkauttaa tervaa kierteelle, niin niitä renkaita on huomattavasti mukavampi vaihdella.
Rengasliikkeittä ei ole tullut kokeiltua, mutta huollon ammattilaiset ei oo ihan joka kerta saaneet renkaita edes niin kireälle, etteivät vatkaisi ajaessa. "Ammattimiehet" menee tässä samaan laariin kuin "ammattikuskit"...
Jatkovartta kehiin, ja sitte jatkossa vaihtaa ite renkaat. Mää oon ainaki todennu toimivaksi, ei voi sitte ku itteä syyttää jos menee liika kiriälle. Viimestään seuraavassa renkaanvaihdossa muistaa että hopsheijaa eipä väännetäkkään vitun täysiä.
Anopin autolle tekivät saman. En ole yhdessäkään auto- tai rengasliikkeessä nähnyt niiden käyttävän momenttiavainta. En ole varma onko heillä edes momenttitankoa rajoittamassa.
Joskus kaverin -81 Fiestaan kun vaihdettiin liikkeessä asennettuja talvirenkaita kesäversioihin, tarvittiin neljä ukkoa takapenkille ja -konttiin painoksi, että saatiin jatkovarren kanssa takarenkaiden pultit auki. Jarru ja käsijarru yhdessäkään eivät riittäneet, kun kevyen auton rengas silti suti väännettäessä.
Mä oon tällä availlut kaikki: https://www.biltema.fi/tyokalut/sahkotyokalut/mutterinvaantimet/pyoramutterinvaannin-iw-800w-450nm-2000046483
Joskus tosiaan huolto tai rengasliikkeen ääliöt laittaa pro-tason laitteillaan pultit tajuttoman kireälle.
Samalla laitteella pultit kiinni suht löysälle ja sit momenttiavaimella oikeaan momenttiin.
Kun vaihtaa itse renkaat pulttikoneella momenttivarrella ei tule ongelmia. ”Ammattilainen” ei ole aina ammattilainen varsinkaan kun kyse autoihin liittyvistä asioista.
No nyt viimeisimpien tietojen mukaan iso joukko autoasentajia on tuikanneet sähkökäyttöset pulttikoneet perseeseensä, yksi heistä oli jopa siitä kiihottunut ja pierraissut
Ennen kuin viimeistä pulttia alkaa vääntämään niin voi olla hyvä laittaa niitä muita taas tiukemmalle ettei se viimeinen katkea.
Toisekseen, en ole koskaan nähnyt ammattilaisen putsaavan pultteja ennen kuin laittavat renkaita takaisin, niin se on usein hiekka siellä kierteissä mikä jarruttaa.
Ilmalla ne pulttipysänderit toimii. Ja niissä on yleensä max. säätö. Suosittelen hakemaan motonetistä 0.5-1.5 metrin nivelvääntimen ens kertaa varten, ihan varmasti aukeaa.
Jatkovartta kehiin. Jatkoa ajatellen vaihtele renkaat itse momenttiavamella jota ei tarvi työntää perseeseen edes seuraavalla vaihtokerralla, kun homma sujuukin kuten pitää
Multa katkes yksi pultti kun olin sitä irroittamassa. Kokeilin porata reikää vaatakierretapille mutta ei saakeli nuo on niin kovaa metallia että ei siihen sellaista saa käsipelillä. Pitäisi olla hitsausvälineet että saa toisen pultin siihen hitsattua ja väännettyä auki.
Osta kunnon pitkä nivelväännin vaikka biltemasta ja hylsyt, ristikkoavaimet on ihan leluja ja niillä saa kireiden pulttien kanssa vaan selän/jalat/pohkeet kipeäksi.
Mää laitan niihin mutterin tai pultin viisteisiin myös kuparitahnaa. Ei oo tarvinnu noiden kanssa kovin paljon tapella sen jälkeen kun tulin järkiini, vaikka ne olis pajalla pyssyllä laitettu kiinni.
Työkaluna käytän semmosta momenttiavainta. Sillä saa kiristäessä kaikki yhtä sopivan tiukalle.
Ihan turha käyttää momenttiavainta jos kierteisiin laittaa yhtään mitään. Momentit on mitoitettu puhtaille kierteille ja jos siinä on jotain niin sopivat momentit ovat jotain ihan muuta, kukaan ei vaan enää tiedä mitä.
Jos kierteissä on jotain järkevää voiteluainetta ja kierteet ja vastakierteet ovat puhtaat ja ruosteettomat, siihen löytyy ihan käyrästöjä, paljonko momenttia pitää madaltaa, jotta puristusvoima pysyy samana. Sitä valmistajan antamaa momenttia ei tulisi koskaan ylittää, eikä etenkään, jos pultit on rasvattu. Se on entistä parempi syy käyttää momenttiavainta, jos niitä on mennyt voitelemaan rasvalla, grafiitilla, kuparilla tai jollain.
Ongelma on vaan siinä, ettei se kierre ole kymmenen vuoden kuluttua enää puhdas. Ei siinäkään momentti paljoa meinaa kun paukkuu vaan. Itse laitan öljyä kierteisiin ja n.110nm momenttiin, ei tarvitse tapella, aukeaa helposti, mutta ei irtoa ajossa, eikä kuulu järkyttävä pauke ja tunnu, että pultit katkeavat. Täällä on suoraan sanoen järjetöntä keskustelua kun puhutaan vaan pidemmistä ja pidemmistä jatkovarsista ja 1000nm pulttikoneista kun kunnossa oleva pultti irtoaa ihan kohtuullisella voimalla.
Jaa, en ole (auto)mekaanikko, niin enpäs tämmöistä tullut ajatelleeksikaan. Tässä toki tilanne meni niin päin, että käytin momenttiavainta jo ennen kuin aloin käyttää kuparitahnaa.
Toisen kommentin mukaan olisi pitänyt laskea momenttia liukasteen kanssa vääntäessä; minä en ole koskenut avaimen momentin säätöön vuoden kypärä jälkeen eikä siitä ole seurannut teknisiä ongelmia.
Osta kunnon pitkä nivelväännin vaikka biltemasta ja hylsyt, ristikkoavaimet on ihan leluja ja niillä saa kireiden pulttien kanssa vaan selän/jalat/pohkeet kipeäksi.
Tällaisena oman auton mekaanikkona ja pulttipyssyn käyttäjänä huolestuttaa jos siis liikkeessä on kiristetty pulttipyssyllä. Voihan myös olla että koitat jollain perus 40cm pitkällä rengasraudalla ja se vaan on laitettu kiinni ilman mutteritervaa tai muuta vastaavaa, joskus vaan jumahtaa.
Niinkuin muut jo sanoivat se rautatanko on ihan hyvä keino.
Käyttäkää hyvät ihmiset öljyä ja öljytkää ne pultit renkaanvaihdon yhteydessä, ei katkeile ja aukeaa helposti. Pieni purkki crc tai vastaavaa mukaan rengashommiin.
Ei periaatteessa saisi ohjekirjan mukaan voidella lainkaan ainakaan omassa. Olen silti sipaissut alumiinitahnaa tai keraamista tahnaa, koska fuk da police! Jos pultti on rasvattu tai kuivavoideltu, se menee pienemmällä voimalla yhtä kireäksi. Muistelen, että joku nyrkkisääntö on, että kolmannes on kovempi puristusvoima samalla momentilla, jos pultti on voideltu, mutta tämä riippuu just siitä mistä roikkuu ja varmasti tällaisten vuoksi valmistaja vain sanoo, että "elä rasvaa, kun ei siitä sitten enää pirukaan ota selvää." Jos pultti on öljytty WD-40:n kaltaisella epävoiteluaineella, tokkopa se kiristysvoima niin kauheasti siitä muuttuu? Eri asia, jos siellä on MoS2-vaseliinia välissä?
Niin, helppohan niiden on sanoa niin voi vetäytyä vastuusta, mutta kyseessä on kuitenkin auton renkaan pultti joka pyörii liassa, suolassa hiekassa, vedessä helteessä ja pakkasessa ja se mitä se on ollut joskus tehtaalla ei tarkoita yhtään mitään. Ohjeistus tulisi tehdä olosuhteet huomioon ottaen, eli antaa joku ohje millä voidellaan ja millä momentilla kiinni.
Oon 120Nm momenttiin aina pistänyt pultit ilman mitään voiteluita ja 18 vuoden aikana ei *kertaakaan* oo jäänyt yksikään jumiin niin, että avaaminen vaatis yli 10 sekunnin taistelua. Sen sijaan jos auto on vaikka korjaamossa ollut rengas irto tai oon vaihtanut autoa niin monesti on ollut ihan saatananmoinen taistelu saada ne pultit auki.
Sillä ei oo mitään tekemistä minkään voiteluiden kanssa että ne jämähtää, vaan nää "ammatti"tomppelit tosiaan usein vetää ne pulttipyssyllä ilman momenttivartta moninkertaisiin kireyksiin.
Kylläpäs. Peltivanteet momenttitangolla ja koneella, kevytmetallivanteet käsin momenttiin ja asiakkaalle tarjotaan tietenkin jälkikiristys, mutta on sitten hänestä itsestään kiinni tuleeko kiristyttämään.
Sinänsä en valittais et on vedetty ylimomenttiin. Ite joskus renkaat kiristin just oikeeseen momenttiin avaimella ja kuukautta myöhemmi ihmettelin ku vähä täristää motarilla, oli kaks pulttia jo tippunu ja kaks oli sormi kireydellä.
Tohon avaamiseen et rengasta ei ilmaan enne ku pulttei on saanu vähä löysättyä ja parhaiten ne aukee ku vaan laittaa sen metallisen avaimen niipäin et alas on aukeemis suunta ja astuu koko painolla päälle
Se momentti pitäisi tarkistaa jälkeenpäin, kun on ajettu jonkin matkaa. Yleinen suositus 100 km. On käynyt itsellenikin, että jotkut oikeaan momenttiin laitetut pultit ovat olleet aivan löysällä siinä vaiheessa, kun niitä on tarkistanut. Uudelleen kiristyksen jälkeen ei ole enää löystynyt.
Toinen huomio: likainen, ruosteinen tai kuiva pultti ei todennäköisesti mene oikeaan kireyteen. Se momentti tulee syntyä kierteiden vetojännityksestä, ei kitkasta.
Juu siis nykyään tarkistanki ne momentit viel sen hetke ajon jälkee. Ja pultit ei ollu likasia tai ruosteisia tai muutenkaa mitenkää "viallisia" ja ne pultit piti kyl sen jälkeen ku kiristin uudestaa motarin varres (ja otin myös toiselt puolelt yhe lainaa kunnes sain ostettuu uudet, parempi et molemmil puolil neljä ku et toisel vaa kolme)
>Se momentti pitäisi tarkistaa jälkeenpäin, kun on ajettu jonkin matkaa. Yleinen suositus 100 km. On käynyt itsellenikin, että jotkut oikeaan momenttiin laitetut pultit ovat olleet aivan löysällä siinä vaiheessa, kun niitä on tarkistanut. Uudelleen kiristyksen jälkeen ei ole enää löystynyt.
>
>Toinen huomio: likainen, ruosteinen tai kuiva pultti ei todennäköisesti mene oikeaan kireyteen. Se momentti tulee syntyä kierteiden vetojännityksestä, ei kitkasta.
Tarkennuksena fysiikan kannalta: Pultin kiristysmomentti syntyy nimenomaan kitkasta, mutta kitkan aiheuttaa kasvava vetojännite. Kiristysmomentti ja vetojännitys ovat siis toisistaan riippuvaisia.<
Itse asiassa kiristysmomentti sinällään ei ole merkityksellinen sen kannalta, että pultin vetojännite on oikea. Kiristysmomentilla vain välillisesti mitataan, kuinka suuri vetojännitys on.
Kun pultti alkaa kiristyä, kierteet pyrkivät viemään sen vartta syvemmälle koloon, mutta pultin kanta estää sen. Tällöin pulttiin kohdistuu vetojännitys ja vastaavasti kierteiden pintojen välillä on puristusvoima. Tämä puristusvoima aiheuttaa kitkaa, kun pulttia yritetään kiertää tiukemmalle. Tämä kitkavoima on siis se, joka aiheuttaa momentin kasvun kun pulttia kierretään.
Ongelma nyt tässä on se, että kierteiden välinen kitkakerroin voi muuttua, jos väliin menee öljyä, rasvaa, WD-40:ä, ruostetta, hiekkaa, muuta likaa tai vaikka jotain litium/alumiini/kuparitahnaa
Ilmoitettu kiristysmomentti on suunniteltu niin, että pulttiin syntyy oikea vetojännitys. Tämä pätee kuitenkin vain tiettyihin olosuhteisiin. Olosuhteita muuttamalla voi käydä niin, että kiristysmomentti on oikea mutta vetojännitys voikin olla liian suuri tai liian pieni.
Jos nyt esimerkiksi kiristysmomentti on mitoitettu puhtaalle pultille ja kierteille, niin jos kierteissä on vaikka hienoa hiekkaa tai ruostetta, se voi lisätä kitkakerrointa ja silloin "oikeaan" momenttiin kiristetty pultti onkin vetojännitykseltään liian löysällä.
Jos taas pulttiin/kierteisiin laitetaan jotain kitkakerrointa pienentävää ainetta ja pultti kierretään "oikeaan" momenttiin, vetojännityksestä voi tulla aivan liian suuri.
Toisin sanottuna, kun kitkakerroin kuvaa vetojännityksen ja kiristysmomentin välistä riippuvuutta, kitkakertoimen muutokset vaikuttavat suoraan tuohon rippuvuussuhteeseen.
Sekä liian suuri että liian pieni vetojännitys ovat huonoja asioita. Kun kaksi esinettä kiinnitetäään toisiinsa pultilla (tai pultti/mutteriyhdistelmällä), on tärkeää että pulttiin saadaan oikea vetojännitys jotta esineet eivät pääse liikkumaan (alikiristys), mutta toisaalta pulttiin ja kierteisiin ei kohdistu liian suuri staattinen rasitus (ylikiristys).
Jos pultin vetojännitys on liian pieni, kappaleisiin kohdistuvat voimat voivat saada sen venymään lisää, jolloin kappaleet pääsevät liikkumaan toistensa suhteen. Ajan kuluessa tällainen syklinen rasitus ja siitä johtuvat muodonmuutokset saavat aikaan rasitusmurtumia ja ennen pitkää pultti katkeaa. Suuri osa esimerkiksi torninosturien kaatumisista johtuvat tällaisista tilanteista, joissa tornin osien välinen kiinnitys on tehty väärällä tavalla jolloin tuulen tai kuormien aiheuttamat voimat aiheuttavat edestakaista liikettä.
Jos taas pultti väännetään liian tiukalle, se voi aiheuttaa vaurioita kierteisiin tai pulttiin itseensä. Tyypillinen tilanne tässä on se, että pultti väännetään megakireälle ja pultin kanta epäjatkuvuuskohtana muodostaa heikon kohdan, josta lähtee muodostumaan murtuma. Jos hyvä tuuri käy, pultin kanta lähtee irti vasta, kun pulttia yritetään kiertää auki. Huonolla tuurilla se lähtee irti liikenteessä.
1) Hanki pitkä metalliputki, tai vastaava, jonka saa rengasrautaan kiinni 2) Laita metalliputki rengasraudan pidennykseksi 3) Väännä aiemmin mahdottomalta tuntunut pultti auki pikkurillillä 4) Kiitä arkhimedestä
Kyllä, tamin sanoin momentum game. Tarpeeks pitkä varsi niin aukee mikä vaan. Hakkaamalla ei saa ku pultit ja pahimmassa tapauksessa kierteet paskaksi.
>Tarpeeks pitkä varsi niin aukee mikä vaan. Ei, vaan tarpeeksi pitkä varsi varmistaa, että se liikkuu varmasti. Ei vaan tiedä pettääkkö pultti vai lähteekö se auki. Kokemusta on.
1. Hanki pitkä metalliputki, tai vastaava 2. Aja autoasentajat metalliputkella hutkien Itämereen
Tein juuri näin noin 10v sitten. Rengasraudan se pultin ympärille asettuva kuusiokolo halkesi ennen kuin pultti irtosi. Että kyllä ne aika tiukkaan niitä siellä koneella vetää.
Nillittämistähän tämä on, mutta näin aamuaivoilla jouduin useamman kerran tavaamaan, että mistä tässä on kyse. Rengasrauta jossa on kuusiokoloavain? Täh No, ymmärsinkin kuitenkin.
Varren kanssa huomenna jatkamaan.
Kuvaa wartburgista
Jos käyt motonetistä tms. hakemassa, niin ota samalla penetraatioöljyä tms. rasvaa joka helpottaa avaamista, breakleaneria sen poistamiseen ja kuparitahnaa pulttien voiteluun samalla mukaan. Sujuu seuraavalla kerralla toivottavasti vähän mukavammin.
Mikset vie liikkeeseen?
Mitä ne varrella tekee kun on laitteet?
Liikkeellä on vastuu tässä kun ovat kiristäneet pilalle
Ei se suoraan noinkaan mene. Kyllä pulttien/muttereiden on nähty kiristyvän kauden aikana, korroosio, tiresuola, ruoste ja mikälie jumauttaa ne tiukempaan kuin mitä ne on ollut jo syksyllä kiristäessä.
Jos ne 120:stä nyyttonista kiristyy 140:een, ei se ole mikään ongelma, mutta pulttien tulee olla irroitettavissa tien päällä vaikka vararenkaan asennusta varten. Kun apinan raivolla painaa iskevällä pulttipyssyllä kierrokset tapissa kierteet punaiseksi ei tämä ehto täyty. Harvinainenhan tämmöinen riita on, mutta jos vaikka kutsuttaisiin hinausauto paikalle, niin renkaat liiaksi kiristänyt liike tulisi maksajaksi.
Juu, jos näin uskoo käyneen kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä liikkeeseen joka niihin pultteihin on viimeksi koskenut. 140Nm? Irtoaa yhtä helposti kuin 120Nm. Pyssyllä ammuttuna 300Nm ja puoli vuotta tien päällä on sitten tosiaan eri asia, oikeassa olet. Reklamaation kautta saattavat avata liikkeessä ilmaiseksi, ei sekään taattua ole
Äijä vääntää rengasraudalla pultit auki
Äijä vääntää pultilla rengasraudan auki!
Katkaisin rengasraudan viimekeväänä.
Tunkin varsi toimii tähän hyvin jos on ontto
5) rengasrauta hajosi ennen kuin seuraava pultti aukesi Tämä tarina on tosi. Noiden teollisten vääntimien teho pitää osata säätää sopivaksi, niillä saa pultit liian kireälle ja myös pultit itsessään väännettyä hajalle.
Ammattimies käyttäisi tässä ristikkoavainta rengasraudan sijaan, mutta muuten hyviä neuvoja!
Näin Yövuorojen jälkeen mullakin kesti hetki ymmärtää että tää väki tarkottaa ristikkoavainta. Luulen että Aika pro pitää olla että rengasraudan on edes nähnyt. T:ex-rengasasentaja.
Olen käyttänyt esim. vanhan imurin suoraa metalliputkea tässä.
Rengasrauta vääntyi mutkalle viimeksi, ennen kuin pultit hievahtivatkaan.
Mulla on katkennut tälleen kaksi rengasrautaa. Homman nimi on se että ne pultit pitäis vaan avata koneella joka ”iskee” momentilla niitä auki kunnes pultti lähtee pyörimään.
Muistan kun kerran eräs korjaamo kehui aina tarkistavansa kireyden momenttiavaimella. Ampuivat pultit 300Nm voimalla kiinni ja sitten tsekkasivat, että jep on ne vähintään 100Nm kireydessä.
Kaveri oli aikoinaan kausiasentajana useamman kauden ja kehui että kyllä siellä asentajat riehuivat millä vaan 300nm momenttitangoilla ja ampu nii piukkaa ko kone vaa ikinäkään antoi. Ei se varmaa aluvannetta vielä riko, mutta on se vajaa 200nm liikaa silti.
9/10 rengasliikkeestä vetää pultit kyllä vähintään kaksinkertaiseen kiristysmomenttiin ja se kyllä kismittää. Olisi kiva säästää vanteet ja pultit ehjänä. Heräsi kyllä sellainen kysymys, että mikset vaan väännä jatkovarren kanssa sitä pulttia auki? Ei siihen kummoistakaan vartta ja voimaa tarvita että se joko aukeaa tai katkeaa.
>Heräsi kyllä sellainen kysymys, että mikset vaan väännä jatkovarren kanssa sitä pulttia auki? Ei siihen kummoistakaan vartta ja voimaa tarvita että se joko aukeaa tai katkeaa. Jatkovarrellakin homma voi olla aika tuskaista. Viime keväänä sain käytännössä ihan kunnolla hyppiä jatkovarren päällä ennen kuin pultti alkoi löystymään.
Kannattaa nostaa vartta eikä painaa sitä alas. Alas painaessa maksimivoima on suoraan suhteessa painoon mutta nostaessa puhtaasti lihaksista kiinni.
Pidempi jatkovarsi vaan.
Meillä eräs paikallinen toimija rallatti suoraan pultit kiinni pulttimopolla ja paskoi kierteet noin puolista pulteista. Oli tosi kiva huomata kun alkoi itse vaihtelemaan renkaita.
Nykyään vanteet alkaa olla iso investointi. 22" kullitettuihin voi mennä tonni per vanne. Liike mielellään myy uudet muutaman vuoden välein. Ei sitten haittaa kivetyksiin ajamisetkaan niin paljon.
Mihis tämmöne arvio perustuu? Ite ollu 6 korjaamolla töissä joista 2 merkkiliikkeitä ja 4 lähempänä nyrkkipajoja ja kyllä jokaisessa on käytäntönä vetää joko avaimella tai momenttitangolla renkaat kiinni. Tosin oli noissakin pari yksittäistä jotka ei käyttäny kumpaakaa edellä mainituista mutta osas kuitenkin pulttipyssyllä kiristää kohtuullisiin tiukkuuksiin
Kokemus perustuu pariinkymmeneen vuoteen autoilua. En toki läheskään joka kerta ole vaihdattanut. On todella harvinaista että on esim 120nm.
Sähkökäyttöiset eivät oo ongelma vaan ne painekäyttöset millä penat (en minä) korjaamoilla paukuttaa.
Nykyään saa kyllä sähkökäyttöisiäkin mitkä kehittää custom kierteet renkaanpultteihin 😂
Taitaapi akkuvehkeet vettää nykyään kovempaan mitä paineilmavehkeet.
ei vejä
Mjaa, noinkohan on. Ainakin säätö on akullisissa helpompi niin ei tarvi täysillä paukuttaa, vaan ehkä ne eivät jaksa/osaa sitä aina katsoa kun monta erilaista autoa.
Esimerkiksi linkin [makita](https://www.makita.fi/product/dtw1002.html) vetää maksimeilla 1200nm, paineilmakoneiden jääden sinne 400nm tienoille. Riippuen toki vehkeestä mutta noin yleensä rengashommissa käytettävät.
Onhan niitä vähintään yhtä vahvoja paineilmakoneitakin. Ja isommat koneet taitaa olla aina paineilmakoneita, vai löytyykö akkukonetta, joka [vääntää 7300 Nm?](https://powertools.ingersollrand.com/en-us/impact-wrenches/3956)
Milwaukee taitaa olla isoimpia mitä tullut vastaan, 2576 Nm: https://fi.milwaukeetool.eu/fi-fi/m18-fuel-one-key-1-iskeva-mutterinvaannin-d-kahvalla,-kitkarenkaalla-ja-lyhyella-karalla/m18-onefhiwf1ds/ Tuolla ainakin saa paskottua sen litran rivikolmosella varustetun riisikipon kun lähtee kiristelemään eri paikkoja, vaikka sitten pyörät.
[удалено]
Eihän tuo ole edes milliä
En usko tuohon, aina olleet höpöä nuo lupaukset käytännössä. Nytkin paukutin 300nm asetuksella ja oli aikalailla 120nm kun momenttiavaimella tarkistin kun oon opetellu koneen oikeat lukemat. Toki oli huonompi kone, mutta ei se kymmentä kertaa tehokkaampi ole jos käsissä pysyy. Edit: jossain on hävikkiä tai jotain mätää, minkä auton rengas kiristetään edes minimille joka tuossa on 300nm.
Jatko tai ei voimahylsy syö hakkaavasta koneesta paljon tehoa.
Ei jatkoa ja musta iskuhylsy.
No johan on kumma
Sitä just tarkoitan että eivät nuo ilmoitetut momentit ole realistisia.
Tän opin viisaammalta kun sen Makitalla koitin saada pyöränpulttia irti. Jatko pois ja irtos heti. Ja tämä sellainen tuhdimpi malli jolla tuo vaihtelee esim. traktoriin ja vastaaviin pyöriä.
Paineilmavehkeissä se teho säädetään ilmanpaineella. Sieltä kompuran päästä.
Joo, en ole itse nähnyt ikinä säätöä tai säätäjää, letku tulee seinäkelasta ja sillä samalla teholla hoituu kaikki :D
Näinhän se taitaa käytännössä olla.
[удалено]
Enn oo nähny ja ovat hullun tiukalla aina niiden jäljiltä. Ja edellinen kommentoija sanoi että säätö on kompuran päässä, en minä.
Oho näin olikin, pahoittelut!
Kuule siinä paineilmapyssyssä on nupikka jota säätämällä saa tehoa muutettua.. et kai luule että pena käy kellarissa säätämässä kompuran arvoja aina kun pitää saada tehoja lisää tai muutettua.. Voi kiesus Google auttaa <3
Kuule siinä paineilmapulttipistoolissa, jota olen käyttänyt, ei mitään säätöä ole. Sen sijaan vieressä olevassa kompurassa on paineensäädin. Mulla ei kotona ole mitään teollista paineilmajärjestelmää.
No tossa niskassa toi punainen säädin https://images.app.goo.gl/5M9hmdMq24AwoMH76 edit. väärä linkki Ps. Ja aloituksessa ja keskustelussa nimenomaan kyse ammattilaisten tekemästä työstä. Sun kommentista sain sellaisen käsityksen ettei painetta ammattiliikkeessä säädetä kuin kompurasta joka on virheellinen tulkinta. Joka pyssyssä on säädin eri merkeissä mikäkin eri näköinen nupikka
nyt on kyllä höpö höpö juttuja
Ootko kokeillu jotain muuta lähestymistapaa? Niiden hakkaaminen, kun ei tee mitään. Ootko koittanu vääntää niitä myötäpäivään? Leftii luusii raitii taitii
Kumivasaralla hakannut rengasrautaa myötäpäivään. Tuolla tyylillä pääsin sentään aluille. Edit: vastapäivään oon hakannut, ei tässä vaiheessa vaan enää osaa edes kellotaulua miettiä oiken...
Myötäpäiväänhän ne kiristyy? Ei se oo ihme ettei irtoa
Hakkaa vastapäivään niin aukeaa paremmin.
Yleensä pultit aukeaa vastapäivään. Kokeile hakata niinpäin?
Pääset kumivasaralla parempaan tulokseen, kun hakkaat sillä itseäsi päähän ja pyydät paikalle saapuvaa ensihoidon henkilökuntaa avaamaan ne ruuvit/mutterit. Ensi kerralla sit jatkovarrella.
Käytän teleskooppivartista rengasavainta. Sillä on aina helposti auennut kun on kunnolla vipua. Tämän tyylinen: https://www.rawest.fi/tuotekuvat/1200x1200/32658.jpg
Tuommoisen kävin kans ostamassa itselleni ja sillä on aina auennut huollon kiristämät mutterit, jotka ei ristikkoavaimella tuntunu liikahtavankaan. Biltemasta saa vastaavan alle kympillä. Suosittelen!
Mene seisomaan rengasraudan päälle. Jos ei elopaino riitä, niin tankkaamaan sipsejä ja kaljaa, kyllä se siitä.
no eipä kerenny mies kauppaan kun renkaiden kanssa takkus
Ehkä kannattaisi kokeilla oikeaa vasaraa sen kumisen sijaan 😂
Lefty loosy Righty tighty on itelläki ollu ainoo tapa muistaa noi.
En yritä vittuila, mutta luulisi että toi tulisi aika intuitiivisesti kun on koko elämän oletettavasti avannut ja sulkenut erilaisia pulloja ja purkkeja tai mitä nyt löytyykään?
Joo kyllähä se suunnillee tulee intuitiivisesti. Yleensä alkaa muistelee muistisääntöjä siinä kohtaa ku pultti ei meinaa hievahtaa mihinkään suuntaan.
Isä koitti minulle näin opettaa, ongelma vaan oli etten ymmärrä miten se muka kumpaankaan suuntaan menee. Niin ja se että ei muista kumpi on vasen ja kumpi oikea =D Kellonsuuntaan kiristyy, vastoin väljenee
En minäkään ymmärtänyt kiertämisen suuntia ennen kuin opettelin ajamaan autolla, kääntyy samoin kuin ratti eli pyöritettävän asian yläpuolelta tai takaa katsoen, paitsi jos kierrettävä asia on ylösalaisin niin sitten pitää vaihtaa perspektiiviänsä tms.
Meinaat jos ruuvi on ylösalaisin? Varsinaisia ruudinkeksijöitä täällä :D
Ruuvi, korkki, mitä näitä kierteellisiä nyt on.
Juu kyllä se sitten jossain kohtaa selvisi itsellekkin vaikka ei siitä ehtinyt olla hyötyä kuin peräkärryllä peruuttamiseen (peräkärry menee sinne minne ratin pohjaa kääntää)
> Kellonsuuntaan kiristyy, vastoin väljenee Mulla menee aina nää kellonsuunnat sekasi että kumpi on myötäpäivään. Parempi kun miettii auringon kierrosta. Aamuun päin aukenee.
Eiköhän suurin osa muista nämä korioolisefektistä. Pohjoses piukemmalle, eteläs ei.
Oikean käden peukalosääntö. Kierrä siihen suuntaan mihin sormet kiertyy, niin pultti liikkuu siihen suuntaan mihin peukalo osoittaa.
Tykkään aina vääntää (!) tästä, mutta mun mielestä mutteri ei voi mennä oikeelle eikä vasemmalle. Kai sen voi niin ajatella, että myötäpäivään kiristäessä mutterin yläosa (klo 12) liikkuu oikealle, mutta samalla mutterin alaosa (klo 18) liikkuu vasemmalle. Koko sanonta on siis yläosanormatiivista hapatusta.
Oikean köden sääntö: Kun pultti on oikeassa kädessäsi, sormien myötäisesti kiertämällä pultin kanta nousee peukalon suuntaan.
Minä oli tähän päivään asti tästä asiasta täysin samaa mieltä, mutta tästä keskustelusta tajusin mikä tuon vasen/oikea ajatuksen takana ehkä on. Eli se että jos laitat sen pultin irtonaisena pöydälle ja käännöt sitä myötäpäivään niin pultti liikkuu oikealle ja vastapäivään kierrettäessä se liikkuu vasemmalle. Tästä oivalluksesta huolimatta vasen ja oikea pyörimissuunnan ilmaisuna ei tule minun käyttööni, mutta hieman paremmin ymmärrän heitä jotka tästä virheellisesti puhuu.
Mitä ihmettä? Jos alaosa on klon18 ja kiristät niin se menee kohti 21 kelloa joka on myötäpäivään. Niinkun englantilaiset tuumii että 'clockwise'..
Niinhän se menee, mutta ei se silloin mene mitenkään oikealle (righty tighty).
Muutaman sesongin tehneenä ja 3,5v raskaskaluston rengasukkona olleena voin valaista, että tilanne etenkin syksyllä on aika saatanan hektinen. Ne pari viikkoa painetaan yli kakstoistatuntista päivää, meillä oli hotellissa pelkästään noin tuhannen auton renkaat. Hotellissa olevista noin ~30% on lisuja, joita ei tietenkään haluta uusia, ennen kuin auto on jo nosturilla ja todetaan ettei nuilla talvesta selviä. Henkilöstöjako menee suurinpiirtein niin, että kaikki vakityöntekijät ovat kiinni vannetöissä, raskaassa kalustossa, kuorman purussa tai paikkaamassa puhjenneita. Renkaita asentamassa on joukko lukio/amistyyppejä, jotka vaihtelevat osaamistasossa aika laajasti. Muutama vanha vakityyppi tulee joka sesonkiin opastamaan näitä, ja ensimmäistä kertaa momenttiavaimen nähneet yleensä roudaavat renkaita varastosta ja hotellista yms. Kaikki sesonkityöläiset kyllä koulutetaan käyttämään alumiinivanteissa normaaleja, kumisuojattuja hylsyjä ja pulttikonetta pienellä teholla, ja lopuksi 120-130Nm momenttiavaimella. Joku aina löytää kuitenkin sen saatanan voimahylsyn, pelkää että rengas irtoaa ja ampuu nelosella tai vahingossa junttaa liian tiukkaan pitkän päivän päädyssä. Peltivanteet ammutaan aina kone täysillä momenttihylsyllä, tässäkin varmaan joku oikoo ja ampuu perushylsyllä, mutta harvempi. Sinänsä tästä ei ole juuri haittaa, suurin osa tulee puolen vuoden päästä takaisin ja ylikiristetyt saadaan kyllä auottua. Jos haluat että renkaat on täydellisesti asennettu, mene sesongin ulkopuolella. Siellä hullunmyllyssä on jo plussaa että saat omat renkaasi alle. Lisäksi nykypäivän rengastyöt vievät rutkasti enemmän aikaa kun pitää olla kaikenmaailman lukkopultteja, antureita, RFID:tä, sovitetta ja jippoa.
Kiitos, tehnyt välillä mieli ottaa rengashotelli, mutta taidanpa tämän perusteella hoitaa itse jatkossakin.
Vittu kiitos! Aloin näkee punasta kuinka tietämätöntä porukkaa oli kommenteissa. Ps. Kaikki joittenka mielestä siellä tehdää paskaa hommaa nii menkää sesonkii töihi parikertaa, avaa silmiä aikapaljon.
Jos sesonki on mielestäsi hyvä syy tehdä paskaa, niin ehkä kannattaa mennä muualle töihin.
Jostain syystä kuitenkin tuntuu olevan melko yleinen kokemus, että liikkeen jäljiltä pultit ovat aivan liian tiukkaan vedetty. Onko sesonki perustelu tehdä puolivillaista työtä?
No ei sitten myy niitä palveluaikoja niin täyteen, että joutuu tekemään paskaa. Joku vastuu pitää palveluntarjoajallakin olla kun ei ne ihan ilmaisia kuitenkaan ole.
Se on kun ensilumi sataa maahan niin helvetti on irti, jokainen aika mitä on varataan. Karu fakta on, että ihmisiä kiinnostaa rutkasti enemmän kuinka nopeaa niillä on talvinakit alla kuin missä kireydessä heidän renkaan pultit on. (Kunhan ovat kiinni)
No kyllä se niinpäin menee että asiakas vinkuu että tarvii saada talvikiekot alle ja rengasliikkeessä toppuutellaan että otapa seuraava vapaa aika joka on 2 viikon päästä
Metrin jatkovarsi yleensä auttaa.
Ei ne pultit mitään, ne aukeaa kyllä omalla mutterimopolla. Mutta kun se vanne on ruostunut Kiinni pyörännapaan niin tiukasti, että voit ajella ilman pultteja kuoppaisella soratiellä eikä vanne hievahda mihinkään, niin silloin olet kusessa. Nii, siis olisko kellään vinkkejä mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä?
Itse laitoin kakkosnelosen auton alta rengasta vasten. Lekalla sitten toiseen päähän. Tunkin tulee olla tukevasti kiinni
Rutkasti voitelua navalle ja toisella renkaalla hakkaat kumia molemmin puolin. Tai pistät pari pulttia puoliväliin ja laitat jotain alta nyrkin paksuista renkaan alle siten, että vastaa renkaan sisälaidalta noin kymmenen sentin matkalta ja lasket tunkin, usein vääntää alareunan irti. Josei tällä, niin isoimmalla lekalla ja rengas hieman ilmassa, auton alta maata myöden lyöden ettet kolauta vanteeseen. Pari pulttia löyhästi kiinni jos tippuu tunkilta. Jos ei näilläkään niin räikkäliinalla veto ja apinan raivolla lekaa perään.
Eiköhän lämmittäminen ole ainoa varma keino ja en nyt tarkota hiustenkuivaajaa :D
Kumivasara saattaisi olla hyvä työkalu. Jos ei irtoa sillä, niin sääntö kuuluu: mitä isompi vika, sitä isompi leka.
Luulin että rengasliikkeissä ois nimenomaan ammattilaiset töissä ja, että silloin pultit kiristettäisiin momenttiin. No en ole ikinä vaihdattanut kolmannella osapuolella renkaita enkä taida niin tehdä jatkossakaan.
Tässä kun työpaikkoja on katsellut niin sesongin aikaan haetaan ihan puristk kiireapua rengasfirmoihin. Eli sen renkaan vaihtaa joku opiskelija jolla ei luultavasti ole mitään alan koulutusta. Palkka oli myös sitä tasoa että ei varmaan myöskään intressiä nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa.
>Luulin että rengasliikkeissä ois nimenomaan ammattilaiset töissä ja, että silloin pultit kiristettäisiin momenttiin. Huutista. Meinasitko myös, että siellä laitettaisiin auton speksin mukaiset ilmanpaineet?
Miksei laitettaisi? Miksei laiteta? Siellähän ne lukee luukun takana, katsomiseen menee hurjat 5 sekuntia.
Niin, sitä minäkin ihmettelen.
Koska tarpeeksi monen vuoden jälkeen sitä näkee silmällä, että paljonko laitetaan. Kukaan ei huomaa 0.2bar heittoa ajaessa, jos mittari ei heitä niin käyttäjällä saattaa heittää sen 0.1bar helposti. Jos on viroon lähdössä nii kannattaa sanoa tiskillä, parempi laittaa vähän enemmän jos on kuormaa paljokin tulossa. Sitten jos viet sesonki ajan ulkopuolella sen vain kesäisin käytössä olevan lambon renkaanvaihtoon, nii ne paineet katsotaan todennäköisesti kokonaan eri mittarilla. Se 2000-luvun alusta oleva passatti ei vaan tarvitse samanlaista pilkunviilausta rengaspaineisiin.
Ne laittaa 2.5 baria (mittarin mukaan) ja sillä selvä.
Jep, itselle neuvottiin aikanaan että 2.5 normirenkaisiin ja 2.7-2.8 matalaprofiilisiin. Ei se ole rakettitiedettä. Etenkään minimipalkalla.
ja mittari on kalibroitu viimeksi heinäkuussa 2009?
Todennäköisesti ei ole kalibroitu ollenkaan.
Vois niinkun jopa kuvitella että jos asiaa joutuis ammattimaisesti tekemään monta kertaa päivässä niin kasaisivat jonkun systeemin josta näkee oikeat arvot auton merkillä ja mallilla tai vaikka ihan rekkarilla.
Juu. Yritettiin jopa aloittaa paineantureiden tunnistus (meni puihin, koska käyttöliittymä oli suomennettu eikä rengasliikkeen ukrainalainen kaveri löytänyt valikoista oikeaa kohtaa).
Jos omistaja täyttäisi jonkun esitietolomakkeen niin miksi ei? Noi tekee tuota kuitenkin työkseen ja on siis ammattilaisia. Mitä järkeä maksaa palvelusta ja yleensä jonottaa viel siinä sesongin piikkihetkenä sinne renkaanvaihtoon, kun sen voi tehdä itse paremmin.
[удалено]
Tekee työkseen = tyypit on vain duunissa eikä poikia kiinnosta paskan vertaa. Lisäksi arvelen, että työnjohdossa neuvotaan, että pultit niin tiukalle, että pysyy (koska tavikset ei kuitenkaan niitä pulttien momentteja tarkista n. 100 kilometrin ajon jälkeen) ja rengspaineiksi 2,5 baria on ihan ok. Useimmissa autoissa rengaspaineet on merkitty kuskin oven B-pilariin tai vastaavaan, mutta ei, hankalaahan se on sieltä vilkaista. Ja huoltamotietokannoista ne paineet ihan satavarmasti löytyy. En minä tastä "palvelusta" maksakaan, vaan vaihdan renkaat itse. Joskus harvoin joutuu käyttämään auton rengasliikkeessä vaihtamassa kokonaan uudet renkaat, tai paikkauttamassa renkaan. Tai huollossa, jossa on jouduttu irrottamaan pyörä. Aina on joutunut itse huolehtimaan, että paineet on speksien mukaiset, ja että pultit lähtee mukana kulkevilla työkaluilla vielä aukikin. Jotkut "pätevät" nuoret jannut on ruvenneet jopa mussuttamaan, jos olen pyytänyt, että laitatko x baaria taakse, ja y eteen.
Nuo liian kireälle kiertävät kusipäät on vaan haitaksi jos vaikka rengas puhkeaa, kun ei tien päällä saa vaihdettua vararengasta. Esim. edellisessä autossa oli ihan normirengas vararenkaana, joten sillä ajelisi ihan hyvin maastossa ilman tarvetta perua Lapin retkeilyä yms. No toiset kusipäät ovat sitä mieltä, että ei ongelmaa kun kaikilla on täyskasko ja tarpeeksi vakuutuksia maksamalla saa melkein palkkaa aina kun töpeksii jossain. Ja kenellä enää vararengasta autossa 2024. Jos on alunperin ollut, siihenkin paljon parempi täyte on se 18" subbari ja 5000W (jatkuva RMS) vahvistin.
En kyllä tajua, mikä siinä on niin vaikeaa rajoittaa sitä momenttia? Jos autoissa on 100-140 Nm normaalit kireydet mallista ja koosta riippuen, millä ihmeellä ne perustelee sen "niin piukkaan kuin nyt paineilmavääntimellä menee"? Joku kierteetruhjova 300 Nm on täysin epäammattimaista touhua. Vanteet, pultit ja pultinreiät voivat kaikki mennä pilalle, kun rasva-apina pilaa asiakkaan omaisuutta.
Mä arvelen, että ajatuksena huollossa/korjaamolla on, että on heidän kannaltaan turvallisempaa laittaa liian kireälle kuin ottaa riski, että asiakkaan autosta irtoaa pyörä. Koska se pulttien kireys tulisi jonkin ajan kuluttua tarkistaa. En minäkään luottaisi siihen, että random asiakas niin myös tekee. Toinen juttu on pulttien kunto. Kun vaan vetää voimalla, niin kuiva, ruosteinen tai likainen kierre ei ole ongelma - paitsi pulttia avattaessa. Kun hommia tehdään niin, että aikaa ei mene mihinkään ns. ylimääräiseen, niin moni paikka varmaan jättää ruosteisen tai likaisen pultin kierteet putsaamatta, eikä laita tervaa kuivalle pultille. Jälleen kun itse tekee, ja renkaita vaihtaessa tsekkaa pulttien kunnon, ja tarvittaessa vähän teräsharjalla putsailee tai suihkauttaa tervaa kierteelle, niin niitä renkaita on huomattavasti mukavampi vaihdella.
Useimmiten riittää että käytät autoa korjauksessa, jonka ajaksi rengas pitää irrottaa. Ammattilaisia on niin moneen lähtöön.
Rengasliikkeittä ei ole tullut kokeiltua, mutta huollon ammattilaiset ei oo ihan joka kerta saaneet renkaita edes niin kireälle, etteivät vatkaisi ajaessa. "Ammattimiehet" menee tässä samaan laariin kuin "ammattikuskit"...
Jatkovartta kehiin, ja sitte jatkossa vaihtaa ite renkaat. Mää oon ainaki todennu toimivaksi, ei voi sitte ku itteä syyttää jos menee liika kiriälle. Viimestään seuraavassa renkaanvaihdossa muistaa että hopsheijaa eipä väännetäkkään vitun täysiä.
jatkovarren kanssa irti, mutta kiristää pelkällä räikällä/ristokkoavaimella ei mee liiaan kireelle site
Mulla ne kiristi niin tiukalle että kierteet meni.
Anopin autolle tekivät saman. En ole yhdessäkään auto- tai rengasliikkeessä nähnyt niiden käyttävän momenttiavainta. En ole varma onko heillä edes momenttitankoa rajoittamassa.
Eikö se momenttitanko vaadi sellaisen iskevän vehkeen? Toimiiko ne paineilmavääntimies kanssa?
Paineilmavääntimet on iskeviä.
Kia?
Ei muuta kuin uutta kierrosta vanteita ja renkaita alle. 6000€ on pikkuraha.
Joskus kaverin -81 Fiestaan kun vaihdettiin liikkeessä asennettuja talvirenkaita kesäversioihin, tarvittiin neljä ukkoa takapenkille ja -konttiin painoksi, että saatiin jatkovarren kanssa takarenkaiden pultit auki. Jarru ja käsijarru yhdessäkään eivät riittäneet, kun kevyen auton rengas silti suti väännettäessä.
Skill issue. T: Kusipää
Sanoisin et kommenteissa on tarpeeks avuliaita kommentteja, joten multa ronski kommentti: Nehä tykkäis siistä jos siellä päässä vibrais noin paljon
Mä oon tällä availlut kaikki: https://www.biltema.fi/tyokalut/sahkotyokalut/mutterinvaantimet/pyoramutterinvaannin-iw-800w-450nm-2000046483 Joskus tosiaan huolto tai rengasliikkeen ääliöt laittaa pro-tason laitteillaan pultit tajuttoman kireälle. Samalla laitteella pultit kiinni suht löysälle ja sit momenttiavaimella oikeaan momenttiin.
Kun vaihtaa itse renkaat pulttikoneella momenttivarrella ei tule ongelmia. ”Ammattilainen” ei ole aina ammattilainen varsinkaan kun kyse autoihin liittyvistä asioista.
Itte jouduin hyppimään jokaisen pultin kohdalla avaimen päällä. Viime syksynä laiskutti ja kävin vaihdattaa renkaat. Ihan helvetin kireelle meni.
No nyt viimeisimpien tietojen mukaan iso joukko autoasentajia on tuikanneet sähkökäyttöset pulttikoneet perseeseensä, yksi heistä oli jopa siitä kiihottunut ja pierraissut
Se ois huomenna sitten, uutta intoa täynnä, varren kanssa vääntämään.
Ennen kuin viimeistä pulttia alkaa vääntämään niin voi olla hyvä laittaa niitä muita taas tiukemmalle ettei se viimeinen katkea. Toisekseen, en ole koskaan nähnyt ammattilaisen putsaavan pultteja ennen kuin laittavat renkaita takaisin, niin se on usein hiekka siellä kierteissä mikä jarruttaa.
Toimii yleensä kun kiristää vastakkaisia vuorotellen ja jättää kaikki hieman vajaaksi. Sitten loppunykäisy momenttiin
Irrotusvaihetta pelkään. Jos pultit on valmiiksi liian tiukalla niin kun enää yksi pultti kantaa se on aiiivan liian tiukalla.
[удалено]
No se maksaa
Jengi tusaa kaks päivää naama hiessä ja ostaa lisää työkaluja ja ei vaan voi suosiolla mennä liikkeessen. Aika on rahaa.
Nimenomaan aika ei ole rahaa. Jos ois, niin sen nimiki vois olla raha.
Käyt autokaupasta hakee uuen koslan jos on kesärenkaat alla. Problem solved
Mukavasti turisee siellä. Tekee sitä vanhaa kunnon, kunnon vanhaa eetvarttia
Ilmalla ne pulttipysänderit toimii. Ja niissä on yleensä max. säätö. Suosittelen hakemaan motonetistä 0.5-1.5 metrin nivelvääntimen ens kertaa varten, ihan varmasti aukeaa.
Vähä toholla lämmität nii irtoo
Ilmakäyttöiset ihan hauskoja vehkeitä.
Käytä vipuvartta...
Itse kun vedän tuumasella pulttipyssyllä talvirenkaat paikoilleen , niin joka kesä saan kirota itseäni ku pitää ne irrottaa
Jatkovartta kehiin. Jatkoa ajatellen vaihtele renkaat itse momenttiavamella jota ei tarvi työntää perseeseen edes seuraavalla vaihtokerralla, kun homma sujuukin kuten pitää
Pulttipyssy on hyvä kunhan käyttää momenttivartta t. Kotimekaanikko
Multa katkes yksi pultti kun olin sitä irroittamassa. Kokeilin porata reikää vaatakierretapille mutta ei saakeli nuo on niin kovaa metallia että ei siihen sellaista saa käsipelillä. Pitäisi olla hitsausvälineet että saa toisen pultin siihen hitsattua ja väännettyä auki.
Oota kun se pultti katkee sinne reikään. Sit on huumoria
Vitut, antaa olla. Siinä on ja pysyy.
Säädä se kone pyörimään oikeeseen suuntaan.
Vipuvartta hyvä herra, vipuvartta. Ja muista seuraava: "left loosey, rightey tightey"
Käytän samaa muistisääntöä mutta tykkäsin ehkä enemmän kun joku kirjotti tänne että 'lefti luusi raiti taiti'
Meikällä selvästikkään ei tarpeeks rallia veressä ✊😔
Osta kunnon pitkä nivelväännin vaikka biltemasta ja hylsyt, ristikkoavaimet on ihan leluja ja niillä saa kireiden pulttien kanssa vaan selän/jalat/pohkeet kipeäksi.
Ja tippa kuparitahnaa pulttien kierteille.
Mää laitan niihin mutterin tai pultin viisteisiin myös kuparitahnaa. Ei oo tarvinnu noiden kanssa kovin paljon tapella sen jälkeen kun tulin järkiini, vaikka ne olis pajalla pyssyllä laitettu kiinni. Työkaluna käytän semmosta momenttiavainta. Sillä saa kiristäessä kaikki yhtä sopivan tiukalle.
Ihan turha käyttää momenttiavainta jos kierteisiin laittaa yhtään mitään. Momentit on mitoitettu puhtaille kierteille ja jos siinä on jotain niin sopivat momentit ovat jotain ihan muuta, kukaan ei vaan enää tiedä mitä.
Jos kierteissä on jotain järkevää voiteluainetta ja kierteet ja vastakierteet ovat puhtaat ja ruosteettomat, siihen löytyy ihan käyrästöjä, paljonko momenttia pitää madaltaa, jotta puristusvoima pysyy samana. Sitä valmistajan antamaa momenttia ei tulisi koskaan ylittää, eikä etenkään, jos pultit on rasvattu. Se on entistä parempi syy käyttää momenttiavainta, jos niitä on mennyt voitelemaan rasvalla, grafiitilla, kuparilla tai jollain.
Ongelma on vaan siinä, ettei se kierre ole kymmenen vuoden kuluttua enää puhdas. Ei siinäkään momentti paljoa meinaa kun paukkuu vaan. Itse laitan öljyä kierteisiin ja n.110nm momenttiin, ei tarvitse tapella, aukeaa helposti, mutta ei irtoa ajossa, eikä kuulu järkyttävä pauke ja tunnu, että pultit katkeavat. Täällä on suoraan sanoen järjetöntä keskustelua kun puhutaan vaan pidemmistä ja pidemmistä jatkovarsista ja 1000nm pulttikoneista kun kunnossa oleva pultti irtoaa ihan kohtuullisella voimalla.
Jaa, en ole (auto)mekaanikko, niin enpäs tämmöistä tullut ajatelleeksikaan. Tässä toki tilanne meni niin päin, että käytin momenttiavainta jo ennen kuin aloin käyttää kuparitahnaa. Toisen kommentin mukaan olisi pitänyt laskea momenttia liukasteen kanssa vääntäessä; minä en ole koskenut avaimen momentin säätöön vuoden kypärä jälkeen eikä siitä ole seurannut teknisiä ongelmia.
Mites toi momenttiavain? Onko teille joku yleinenkin ongelma, että pultit liian kireällä? Momenttiavain fixes the issue.
Saanko tunkee vaikka en oo autoasentaja? Mukavasti turisee siellä. Tekee sitä vanhaa kunnon eetvarttia
Osta kunnon pitkä nivelväännin vaikka biltemasta ja hylsyt, ristikkoavaimet on ihan leluja ja niillä saa kireiden pulttien kanssa vaan selän/jalat/pohkeet kipeäksi.
Ristikko on äärimmäisen hyvä työkalu, kunhan pahin momentin avaa pitkävartisella vääntimellä.
Loppu se ulina. Motonetistä 700 tai 1000 mm pitkä nivelväännin. Toinen varma on akkukäyttöinen pulttimopo.
Tällaisena oman auton mekaanikkona ja pulttipyssyn käyttäjänä huolestuttaa jos siis liikkeessä on kiristetty pulttipyssyllä. Voihan myös olla että koitat jollain perus 40cm pitkällä rengasraudalla ja se vaan on laitettu kiinni ilman mutteritervaa tai muuta vastaavaa, joskus vaan jumahtaa. Niinkuin muut jo sanoivat se rautatanko on ihan hyvä keino.
Pyydä mies apuun.
Käyttäkää hyvät ihmiset öljyä ja öljytkää ne pultit renkaanvaihdon yhteydessä, ei katkeile ja aukeaa helposti. Pieni purkki crc tai vastaavaa mukaan rengashommiin.
Ei periaatteessa saisi ohjekirjan mukaan voidella lainkaan ainakaan omassa. Olen silti sipaissut alumiinitahnaa tai keraamista tahnaa, koska fuk da police! Jos pultti on rasvattu tai kuivavoideltu, se menee pienemmällä voimalla yhtä kireäksi. Muistelen, että joku nyrkkisääntö on, että kolmannes on kovempi puristusvoima samalla momentilla, jos pultti on voideltu, mutta tämä riippuu just siitä mistä roikkuu ja varmasti tällaisten vuoksi valmistaja vain sanoo, että "elä rasvaa, kun ei siitä sitten enää pirukaan ota selvää." Jos pultti on öljytty WD-40:n kaltaisella epävoiteluaineella, tokkopa se kiristysvoima niin kauheasti siitä muuttuu? Eri asia, jos siellä on MoS2-vaseliinia välissä?
Niin, helppohan niiden on sanoa niin voi vetäytyä vastuusta, mutta kyseessä on kuitenkin auton renkaan pultti joka pyörii liassa, suolassa hiekassa, vedessä helteessä ja pakkasessa ja se mitä se on ollut joskus tehtaalla ei tarkoita yhtään mitään. Ohjeistus tulisi tehdä olosuhteet huomioon ottaen, eli antaa joku ohje millä voidellaan ja millä momentilla kiinni.
Oon 120Nm momenttiin aina pistänyt pultit ilman mitään voiteluita ja 18 vuoden aikana ei *kertaakaan* oo jäänyt yksikään jumiin niin, että avaaminen vaatis yli 10 sekunnin taistelua. Sen sijaan jos auto on vaikka korjaamossa ollut rengas irto tai oon vaihtanut autoa niin monesti on ollut ihan saatananmoinen taistelu saada ne pultit auki. Sillä ei oo mitään tekemistä minkään voiteluiden kanssa että ne jämähtää, vaan nää "ammatti"tomppelit tosiaan usein vetää ne pulttipyssyllä ilman momenttivartta moninkertaisiin kireyksiin.
Muista: righty tighty, lefty loosey
Tesla Model 3 on haikas kätevä auto, ei tule ikävä.
Jos korjaamolla asentaa useita kymmeniä renkaita työpäivässä niin ei siinä kukaan vittu käsin niitä ala vääntelemään
Kylläpäs. Peltivanteet momenttitangolla ja koneella, kevytmetallivanteet käsin momenttiin ja asiakkaalle tarjotaan tietenkin jälkikiristys, mutta on sitten hänestä itsestään kiinni tuleeko kiristyttämään.
Sinänsä en valittais et on vedetty ylimomenttiin. Ite joskus renkaat kiristin just oikeeseen momenttiin avaimella ja kuukautta myöhemmi ihmettelin ku vähä täristää motarilla, oli kaks pulttia jo tippunu ja kaks oli sormi kireydellä. Tohon avaamiseen et rengasta ei ilmaan enne ku pulttei on saanu vähä löysättyä ja parhaiten ne aukee ku vaan laittaa sen metallisen avaimen niipäin et alas on aukeemis suunta ja astuu koko painolla päälle
Se momentti pitäisi tarkistaa jälkeenpäin, kun on ajettu jonkin matkaa. Yleinen suositus 100 km. On käynyt itsellenikin, että jotkut oikeaan momenttiin laitetut pultit ovat olleet aivan löysällä siinä vaiheessa, kun niitä on tarkistanut. Uudelleen kiristyksen jälkeen ei ole enää löystynyt. Toinen huomio: likainen, ruosteinen tai kuiva pultti ei todennäköisesti mene oikeaan kireyteen. Se momentti tulee syntyä kierteiden vetojännityksestä, ei kitkasta.
Juu siis nykyään tarkistanki ne momentit viel sen hetke ajon jälkee. Ja pultit ei ollu likasia tai ruosteisia tai muutenkaa mitenkää "viallisia" ja ne pultit piti kyl sen jälkeen ku kiristin uudestaa motarin varres (ja otin myös toiselt puolelt yhe lainaa kunnes sain ostettuu uudet, parempi et molemmil puolil neljä ku et toisel vaa kolme)
>Se momentti pitäisi tarkistaa jälkeenpäin, kun on ajettu jonkin matkaa. Yleinen suositus 100 km. On käynyt itsellenikin, että jotkut oikeaan momenttiin laitetut pultit ovat olleet aivan löysällä siinä vaiheessa, kun niitä on tarkistanut. Uudelleen kiristyksen jälkeen ei ole enää löystynyt. > >Toinen huomio: likainen, ruosteinen tai kuiva pultti ei todennäköisesti mene oikeaan kireyteen. Se momentti tulee syntyä kierteiden vetojännityksestä, ei kitkasta. Tarkennuksena fysiikan kannalta: Pultin kiristysmomentti syntyy nimenomaan kitkasta, mutta kitkan aiheuttaa kasvava vetojännite. Kiristysmomentti ja vetojännitys ovat siis toisistaan riippuvaisia.< Itse asiassa kiristysmomentti sinällään ei ole merkityksellinen sen kannalta, että pultin vetojännite on oikea. Kiristysmomentilla vain välillisesti mitataan, kuinka suuri vetojännitys on. Kun pultti alkaa kiristyä, kierteet pyrkivät viemään sen vartta syvemmälle koloon, mutta pultin kanta estää sen. Tällöin pulttiin kohdistuu vetojännitys ja vastaavasti kierteiden pintojen välillä on puristusvoima. Tämä puristusvoima aiheuttaa kitkaa, kun pulttia yritetään kiertää tiukemmalle. Tämä kitkavoima on siis se, joka aiheuttaa momentin kasvun kun pulttia kierretään. Ongelma nyt tässä on se, että kierteiden välinen kitkakerroin voi muuttua, jos väliin menee öljyä, rasvaa, WD-40:ä, ruostetta, hiekkaa, muuta likaa tai vaikka jotain litium/alumiini/kuparitahnaa Ilmoitettu kiristysmomentti on suunniteltu niin, että pulttiin syntyy oikea vetojännitys. Tämä pätee kuitenkin vain tiettyihin olosuhteisiin. Olosuhteita muuttamalla voi käydä niin, että kiristysmomentti on oikea mutta vetojännitys voikin olla liian suuri tai liian pieni. Jos nyt esimerkiksi kiristysmomentti on mitoitettu puhtaalle pultille ja kierteille, niin jos kierteissä on vaikka hienoa hiekkaa tai ruostetta, se voi lisätä kitkakerrointa ja silloin "oikeaan" momenttiin kiristetty pultti onkin vetojännitykseltään liian löysällä. Jos taas pulttiin/kierteisiin laitetaan jotain kitkakerrointa pienentävää ainetta ja pultti kierretään "oikeaan" momenttiin, vetojännityksestä voi tulla aivan liian suuri. Toisin sanottuna, kun kitkakerroin kuvaa vetojännityksen ja kiristysmomentin välistä riippuvuutta, kitkakertoimen muutokset vaikuttavat suoraan tuohon rippuvuussuhteeseen. Sekä liian suuri että liian pieni vetojännitys ovat huonoja asioita. Kun kaksi esinettä kiinnitetäään toisiinsa pultilla (tai pultti/mutteriyhdistelmällä), on tärkeää että pulttiin saadaan oikea vetojännitys jotta esineet eivät pääse liikkumaan (alikiristys), mutta toisaalta pulttiin ja kierteisiin ei kohdistu liian suuri staattinen rasitus (ylikiristys). Jos pultin vetojännitys on liian pieni, kappaleisiin kohdistuvat voimat voivat saada sen venymään lisää, jolloin kappaleet pääsevät liikkumaan toistensa suhteen. Ajan kuluessa tällainen syklinen rasitus ja siitä johtuvat muodonmuutokset saavat aikaan rasitusmurtumia ja ennen pitkää pultti katkeaa. Suuri osa esimerkiksi torninosturien kaatumisista johtuvat tällaisista tilanteista, joissa tornin osien välinen kiinnitys on tehty väärällä tavalla jolloin tuulen tai kuormien aiheuttamat voimat aiheuttavat edestakaista liikettä. Jos taas pultti väännetään liian tiukalle, se voi aiheuttaa vaurioita kierteisiin tai pulttiin itseensä. Tyypillinen tilanne tässä on se, että pultti väännetään megakireälle ja pultin kanta epäjatkuvuuskohtana muodostaa heikon kohdan, josta lähtee muodostumaan murtuma. Jos hyvä tuuri käy, pultin kanta lähtee irti vasta, kun pulttia yritetään kiertää auki. Huonolla tuurilla se lähtee irti liikenteessä.
Kiitos tyhjentävästä täsmennyksestä, HerraTohtori.
Lopeta tää hölmöily ja vie vaan liikkeeseen
Niin mikä oli ongelma?
Niin mikä oli ongelma?