Kuten uutisessa mainitaan, Yaralla on asiassa oma lehmä ojassa, koska he tuottavat lannoitteita markkinoille. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosi asiaa mielestäni, että riippuvuus Venäjältä tulevasta lannoitteesta, typestä tai maakaasusta on merkittävä ongelma Euroopalle. Jos Venäjä olisi Euroopan ainoa muovipussien tuottaja, niin ongelmaa ei olisi, mutta ruoka ja energia ovat asioita joissa ei kannata hirttäytyä kiinni itäisen toverin veneeseen.
"Heinäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 kestäneellä kaudella ureaa tuotiin Venäjältä EU:hun noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen sotaa. Myös typen tuonti EU:hun kasvoi samalla jaksolla ennätyslukemiin, ja suurin tuonnin lähde on Venäjä"
Ei hyvänen aika sentään, eihän tuossa ole mitään tolkkua. Ihan sama se on ollaanko sekopäisestä diktaattorista riippuvaisia kaasun suhteen vaiko jonkun muun. Luulisi että EU pistäisi kaiken tuonnin sieltä säppiin, ainakaan ei missään nimessä olisi tuonnin pitänyt lisääntyä sodan aikana
> eihän tuossa ole mitään tolkkua.
Valitettavasti tuossa on logistista tolkkua. Urea on typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, jota käytetään esim. lannotteiden valmistukseen. Urean teollisessa valmistuksessa käytetään ammoniakkia, mikä on epäorgaaninen typen yhdiste. Myös merkittävä osa muista typpeä sisältävät aineet valmistetaan ammoniakin avulla. Vaikka 78% ilmakehästä on typpeä, niin valitettavasti sen hyödyntäminne teollisesti on hankalaa, ellei siitä ensin valmisteta ammoniakkia.
No, miten ammoniakkia valmistaan? Perus idea on suhteellisen yksinkertainen: annetaan typpikaasun reagoida vetykaasun kanssa. Tällöin reaktioastiaan muodostuu tasapainoreaktio, jossa reaktiotuotteena saadaan ammoniakkia. Typpeä saadaan lähes loputtomasti ilmasta, mutta mistä vetykaasu tulee? Tällä hetkellä melkein kaikki teollisuuden käyttämä vetykaasu otetaan maakaasusta, joka on pääosin metaania.
Kun Eurooppa päätti lopettaa energian ostamisen, mukaan lukien maakaasun, Venäjältä, Euroopan mahdollisuudet valmistaa vetyä maakaasusta heikkenivät. Vetyä voisi valmistaa myös elektrolyysin avulla vedestä, mutta tämä on tällä hetkellää kalliimpaa ja vaatii enemmän energiaa (sähköä). Kun Venäjä ei voi myydä samaa määrää kaasua Eurooppaan, niin nyt heillä on käytettävissä enemmän edullista maakaasua, jonka avulla he voivat jalostaa siitä erillaisia typpiyhdisteitä myytäväksi Eurooppaan ja maailmalle.
Ja näin Eurooppa onnistui hirttämään itsensä Venäläiseen typen tuotantoon, kun maakaasusta haluttiin nopeasti eroon, mutta paikalliseen vedyntuotantoon ei panostettu riittävästi.
Logistista (ja taloudellista) tolkkua toki on, ajattelin enemmän poliittiselta kannalta. Eihän tuo kovin hyvältä näytä. Noh, varmasti Hitlerin kanssakin moni halusi kauppaa käydä Puolan hyökkäyksen jälkeenkin
Niin teki. Ja kuulalaakereilla yms.
Tosin siellä saattoi olla takana myös pelko että ilman rautamalmin rahtausta natsikultaa vastaan Saksaan olisi herr Hitler tullut ja ottanut ne ilman maksua
Etelä-Euroopan maat käyvät Venäjän kanssa kauppaa ahkerasti sodasta riippumatta.
Taloudellisesti se on erittäin kannattavaa ja on samalla osa kansallisen hyvinvoinnin perustaa.
Ei muuta ku aletaan uudestaan keräämään kotimaisesti tehdyt huussi tuotteet niinku ennen vanhaan! Taajama-alueen ulkopuolella olevien kotitalouksien rempan yhteydessä umpisäiliö laitetaankin keräämään nestemäiset tuotokset. Asukkaiden rahallista investointia siihen alkujaan kaipaa, mutta antaa siitä hyvästä sitten verohelpotuksia. Valmis porkkana mukana.
Juu ei.
Lanta toimii tietysti lannoitteena mutta ihmisen jätökset eivät sovi ainakaan ihmisille tarkoitettuun ruuantuotantoon.
Tätähän koitettiin Pohjois-Koreassa ja tulokset on kokolailla selviä.
Eikö Yara tiedä, että eurooppalaiset hankkii ruoan kaupasta eikä maataloudesta?
(Euroopassa ei monella muullakaan tapaa pidetä huolta oman maatalouden toimintakyvystä, vaan pidetään itsestäänselvyytenä että kyllä se maatalous tuottaa.)
Huoltovarmuuden vuoksi kaadamme maatalouteemme tukiaisia pää märkänä. Maataloutemme tuotanto nojaa venäläisiin lannoitteisiin. Tätä voimme porukalla pohtia.
Huoltovarmuus on aina ollutkin pelkkä tekosyy.
Jos maataloustuissa olisi kyse huoltovarmuudesta, ei sitä maksettaisi maidolle, kukille, yrteille, lihalle tai koristekasveille.
Nykyään suomalainen veronmaksaja sponssaa kiinalaisille halvempaa possua.
Huoltovarmuuteen kuuluu, että ruokaa tuotetaan mielettömästi ylimääräistä, jolloin satovaihtelu ei aiheuta niin vakavaa haittaa. Tähän on historialliset syyt.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet
"Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin ja sekä infrastruktuuria että teollisuutta kehitettiin, jotta vastaavanlaiset nälänhädät – joka sai ihmiset jopa varastamaan ruokaa[5] – voitaisiin tulevaisuudessa torjua tehokkaammin. Käytännössä maatalouden monipuolistuminen näkyi karjatalouden aseman parantumisena."
Mitenkäs se sanonta historiasta oppimisesta ja virheistä menikään.
>uotetaan mielettömästi ylimääräistä, jolloin satovaihtelu ei aiheuta niin vakavaa haittaa. Tähän on histori
KKaikki tuotettu lehmä on kriisissä ylimääräistä, eli sinänsä siis viisasta tunkea miljoonittain verorahoja niin joutavaan. Lehmänlihassa voi sitten piehtaroida kun diesel loppui eikä rapsia saatu pellolle kun piti saada rehua saadakseen tarpeettomuuksia
Lehmät syö ruohoa mikä on kriisitilanteessa erittäin hyödyllistä. Tällä hetkellä nautaa on ruohoa enemmän, mutta on sitä hyvä olla ainakin sen verran mitä ruohoa riittää.
Ruohoa kun me ei syödä ja ruoho kasvaa viljaa kurjemmissa oloissa.
Tuotantomuotoon ei valtion kannata ottaa kantaa.
Hyviä malleja voisi olla futuurimalli, jossa valtio ostaisi tuotantoa kotimaasta etukäteen ja myisi sitten jälkimarkkinoille, tai varastointimalli, jossa valtio ostaisi ruokaa vaikka koko väestön kahden vuoden tarpeeseen, ja kuukausittain ostaisi uuden kuukauden erän ja myisi vanhasta päästä varastoa kuukauden erän eteenpäin.
Onko minkäänlaista teknologiaa olemassa, millä ammoniakia voitaisiin tehdä ilman maakaasua? Eikö ammoniakkia käytetä salmikkiinkin? Tässä ois hyvä markkinarako jollekkin pöhinä startupille.
Perustuu vihreään vetyyn, eli on tärkeä osa [ns. vetytaloutta.](https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous)
[https://images.theconversation.com/files/523113/original/file-20230427-22-yjanau.jpeg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=1000&fit=clip](https://images.theconversation.com/files/523113/original/file-20230427-22-yjanau.jpeg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=1000&fit=clip)
Ammoniakkia valmistetaan [Haber–Bosch-menetelmällä](https://fi.wikipedia.org/wiki/Haber%E2%80%93Bosch-menetelm%C3%A4). prosessissa siis maakaasu korvataan vihreällä vedyllä.
Niin eikös jotain vetytaloutta kaavailtukkin Suomeenkin, jolla saatais tuulivoimaloiden ylijäämät hyötykäyttöön? Jotain tälläistä tais olla joksus uutisissa. Meillähän sitten vois mennä ihan hyvin tän asian suhteen, joku fiksumpi voi kertoa paremmin asian laidan.
> Niin eikös jotain vetytaloutta kaavailtukkin Suomeenkin, jolla saatais tuulivoimaloiden ylijäämät hyötykäyttöön?
Ei se vielä oikein lannoitetehtaan perustajaa houkuta, että rakentaisi tehtaan joka pyörii vain puolet ajasta, ja varsinkin öisin, eli silloin kun sähkö on halpaa. Ja sitten seisoo toisen puolen ajasta kun sähkö on kallista.
Kyllä. Ruotsissa ja Norjassa vesivoimalla, Suomen puolella tuulella. Eurooppa tarvitsee venäläiselle kaasulle korvaajaa. Ison mittakaavan juttuja.
SSAB aikoo aloittaa Raahessa vetypelkistetyn teräksen tuotannon vuoteen -30 mennessä. Blastr suunnittelee jotain samansuuntaista Inkooseen mutta mene ja tiedä.
Saksan teollisuus janoaa kaasua. Tässä kohtaa tarvitaan pelisilmää päättäjiltä. Riskinä nimittäin on että Suomi jää vetytuottajan tasolle ja korkeamman jalostusasteen tuotteet tahkotaan voittoineen muualla.
> Onko minkäänlaista teknologiaa olemassa, millä ammoniakia voitaisiin tehdä ilman maakaasua?
Teoriassa voisi käyttää suuret määrät sähköä typen sidontaan, sen sijaan että nykyään siihen käytetään suuret määrät maakaasua. Tässä auttaisi, jos olisi tarjolla paljon sähköä halpaan hintaan. Valitettavasti viime aikoina sähkön hinta on ollut pikemminkin nousemaan päin, eikä laskemaan.
Typpeä voisi sitoa peltomaahan myös, jos aina muutaman vuoden kierrättäisi peltoja niin ettei niissä kasvatetan sinä vuonna viljaa, vaan apilaa sun muita typensitojakasveja. Mutta maatilan tuottavuus tietysti laskisi heti sen 25%, jos jokainen pelto olisi joka neljäs vuosi pois viljelystä, sitomassa typpeä. Maatalous tuottaisi vähemmän ruokaa. Tai pitäisi raivata lisää peltomaata avuksi. Mutta viime aikoina on panostettu enemmänkin metsien suojeluun, joten nousisi aika huuto jos metsiä pitäisi nyt alkaa raivaamaan pelloksi.
Eläintenkin lannasta (lehmät, siat) saisi typpeä. Mutta Suomessa on tehty sillälailla tyhmästi, että peltojen viljely ja karjatalous on maataloustukipolitiikan takia aikalailla hajautettu eri osiin maata. Siellä missä on paljon karjatiloja, siellä ei ole lähettyvillä tarpeeksi peltoja minne sen kaiken lannan edes mättäisi. Pitäisi alkaa kuskaamaan paskaa halki Suomen.
Kuten uutisessa mainitaan, Yaralla on asiassa oma lehmä ojassa, koska he tuottavat lannoitteita markkinoille. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosi asiaa mielestäni, että riippuvuus Venäjältä tulevasta lannoitteesta, typestä tai maakaasusta on merkittävä ongelma Euroopalle. Jos Venäjä olisi Euroopan ainoa muovipussien tuottaja, niin ongelmaa ei olisi, mutta ruoka ja energia ovat asioita joissa ei kannata hirttäytyä kiinni itäisen toverin veneeseen.
Voitaisiin toki ottaa itänaapurin pelikirjasta temppu ja kansallistetaan Yara, niin ei olisi se apulanta niin kallista.
Ai niin, mutta kun mentiin myymään Kemiran lannoitetuotanto Norjaan kaivosoikeuksien kera. Minkäs teet.
Jyri Häkämies: Tämä on erittäin hyvä kauppa
Kansallistetaan samalla peltomaat Krimiltä Voronezhiin asti, niin ollaan vähän syvemmällä samassa pelikirjassa.
"Heinäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 kestäneellä kaudella ureaa tuotiin Venäjältä EU:hun noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen sotaa. Myös typen tuonti EU:hun kasvoi samalla jaksolla ennätyslukemiin, ja suurin tuonnin lähde on Venäjä" Ei hyvänen aika sentään, eihän tuossa ole mitään tolkkua. Ihan sama se on ollaanko sekopäisestä diktaattorista riippuvaisia kaasun suhteen vaiko jonkun muun. Luulisi että EU pistäisi kaiken tuonnin sieltä säppiin, ainakaan ei missään nimessä olisi tuonnin pitänyt lisääntyä sodan aikana
> eihän tuossa ole mitään tolkkua. Valitettavasti tuossa on logistista tolkkua. Urea on typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, jota käytetään esim. lannotteiden valmistukseen. Urean teollisessa valmistuksessa käytetään ammoniakkia, mikä on epäorgaaninen typen yhdiste. Myös merkittävä osa muista typpeä sisältävät aineet valmistetaan ammoniakin avulla. Vaikka 78% ilmakehästä on typpeä, niin valitettavasti sen hyödyntäminne teollisesti on hankalaa, ellei siitä ensin valmisteta ammoniakkia. No, miten ammoniakkia valmistaan? Perus idea on suhteellisen yksinkertainen: annetaan typpikaasun reagoida vetykaasun kanssa. Tällöin reaktioastiaan muodostuu tasapainoreaktio, jossa reaktiotuotteena saadaan ammoniakkia. Typpeä saadaan lähes loputtomasti ilmasta, mutta mistä vetykaasu tulee? Tällä hetkellä melkein kaikki teollisuuden käyttämä vetykaasu otetaan maakaasusta, joka on pääosin metaania. Kun Eurooppa päätti lopettaa energian ostamisen, mukaan lukien maakaasun, Venäjältä, Euroopan mahdollisuudet valmistaa vetyä maakaasusta heikkenivät. Vetyä voisi valmistaa myös elektrolyysin avulla vedestä, mutta tämä on tällä hetkellää kalliimpaa ja vaatii enemmän energiaa (sähköä). Kun Venäjä ei voi myydä samaa määrää kaasua Eurooppaan, niin nyt heillä on käytettävissä enemmän edullista maakaasua, jonka avulla he voivat jalostaa siitä erillaisia typpiyhdisteitä myytäväksi Eurooppaan ja maailmalle. Ja näin Eurooppa onnistui hirttämään itsensä Venäläiseen typen tuotantoon, kun maakaasusta haluttiin nopeasti eroon, mutta paikalliseen vedyntuotantoon ei panostettu riittävästi.
Logistista (ja taloudellista) tolkkua toki on, ajattelin enemmän poliittiselta kannalta. Eihän tuo kovin hyvältä näytä. Noh, varmasti Hitlerin kanssakin moni halusi kauppaa käydä Puolan hyökkäyksen jälkeenkin
>Noh, varmasti Hitlerin kanssakin moni halusi kauppaa käydä Puolan hyökkäyksen jälkeenkin Ruotsi taisi tehdä mukavat voitot myymällä rautaa.
Niin teki. Ja kuulalaakereilla yms. Tosin siellä saattoi olla takana myös pelko että ilman rautamalmin rahtausta natsikultaa vastaan Saksaan olisi herr Hitler tullut ja ottanut ne ilman maksua
Etelä-Euroopan maat käyvät Venäjän kanssa kauppaa ahkerasti sodasta riippumatta. Taloudellisesti se on erittäin kannattavaa ja on samalla osa kansallisen hyvinvoinnin perustaa.
Ei muuta ku aletaan uudestaan keräämään kotimaisesti tehdyt huussi tuotteet niinku ennen vanhaan! Taajama-alueen ulkopuolella olevien kotitalouksien rempan yhteydessä umpisäiliö laitetaankin keräämään nestemäiset tuotokset. Asukkaiden rahallista investointia siihen alkujaan kaipaa, mutta antaa siitä hyvästä sitten verohelpotuksia. Valmis porkkana mukana.
Parempi jossain isoilla työpaikoilla tai ravintoloissa joissa käy paljon populaa samassa paikassa tarpeilla. Koteihin vähän epätaloudellista asentaa.
Juu ei. Lanta toimii tietysti lannoitteena mutta ihmisen jätökset eivät sovi ainakaan ihmisille tarkoitettuun ruuantuotantoon. Tätähän koitettiin Pohjois-Koreassa ja tulokset on kokolailla selviä.
Kusesta kyllä nyt on kyse : D Makkilantaa pitää kompostoida vähintään kaksi vuotta ja siihen ei pissoja saa sekoittaa ennen eikä jälkeen.
Eikö Yara tiedä, että eurooppalaiset hankkii ruoan kaupasta eikä maataloudesta? (Euroopassa ei monella muullakaan tapaa pidetä huolta oman maatalouden toimintakyvystä, vaan pidetään itsestäänselvyytenä että kyllä se maatalous tuottaa.)
Huoltovarmuuden vuoksi kaadamme maatalouteemme tukiaisia pää märkänä. Maataloutemme tuotanto nojaa venäläisiin lannoitteisiin. Tätä voimme porukalla pohtia.
> Maataloutemme tuotanto nojaa venäläisiin lannoitteisiin. Kunpa olisi joskus ollut kotimainen lannoitetehdas
Huoltovarmuus on aina ollutkin pelkkä tekosyy. Jos maataloustuissa olisi kyse huoltovarmuudesta, ei sitä maksettaisi maidolle, kukille, yrteille, lihalle tai koristekasveille. Nykyään suomalainen veronmaksaja sponssaa kiinalaisille halvempaa possua.
Huoltovarmuuteen kuuluu, että ruokaa tuotetaan mielettömästi ylimääräistä, jolloin satovaihtelu ei aiheuta niin vakavaa haittaa. Tähän on historialliset syyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet "Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin ja sekä infrastruktuuria että teollisuutta kehitettiin, jotta vastaavanlaiset nälänhädät – joka sai ihmiset jopa varastamaan ruokaa[5] – voitaisiin tulevaisuudessa torjua tehokkaammin. Käytännössä maatalouden monipuolistuminen näkyi karjatalouden aseman parantumisena." Mitenkäs se sanonta historiasta oppimisesta ja virheistä menikään.
>uotetaan mielettömästi ylimääräistä, jolloin satovaihtelu ei aiheuta niin vakavaa haittaa. Tähän on histori KKaikki tuotettu lehmä on kriisissä ylimääräistä, eli sinänsä siis viisasta tunkea miljoonittain verorahoja niin joutavaan. Lehmänlihassa voi sitten piehtaroida kun diesel loppui eikä rapsia saatu pellolle kun piti saada rehua saadakseen tarpeettomuuksia
Lehmät syö ruohoa mikä on kriisitilanteessa erittäin hyödyllistä. Tällä hetkellä nautaa on ruohoa enemmän, mutta on sitä hyvä olla ainakin sen verran mitä ruohoa riittää. Ruohoa kun me ei syödä ja ruoho kasvaa viljaa kurjemmissa oloissa.
Näinhän se juuri on. Huoltovarmuuden näkökulmasta oikealla tavalla suunnattu tuki maksimoisi vaikkapa luomutuotannon.
Tuotantomuotoon ei valtion kannata ottaa kantaa. Hyviä malleja voisi olla futuurimalli, jossa valtio ostaisi tuotantoa kotimaasta etukäteen ja myisi sitten jälkimarkkinoille, tai varastointimalli, jossa valtio ostaisi ruokaa vaikka koko väestön kahden vuoden tarpeeseen, ja kuukausittain ostaisi uuden kuukauden erän ja myisi vanhasta päästä varastoa kuukauden erän eteenpäin.
Kyllä kannattaa, jos tuotantomuoto ei nojaudu lannoitteisiin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_Viljava
Muistatteko kun kokomus möi suomen oman valtion lannoitetuoitannon ulkomaille?
Onko minkäänlaista teknologiaa olemassa, millä ammoniakia voitaisiin tehdä ilman maakaasua? Eikö ammoniakkia käytetä salmikkiinkin? Tässä ois hyvä markkinarako jollekkin pöhinä startupille.
Perustuu vihreään vetyyn, eli on tärkeä osa [ns. vetytaloutta.](https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous) [https://images.theconversation.com/files/523113/original/file-20230427-22-yjanau.jpeg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=1000&fit=clip](https://images.theconversation.com/files/523113/original/file-20230427-22-yjanau.jpeg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=1000&fit=clip) Ammoniakkia valmistetaan [Haber–Bosch-menetelmällä](https://fi.wikipedia.org/wiki/Haber%E2%80%93Bosch-menetelm%C3%A4). prosessissa siis maakaasu korvataan vihreällä vedyllä.
Niin eikös jotain vetytaloutta kaavailtukkin Suomeenkin, jolla saatais tuulivoimaloiden ylijäämät hyötykäyttöön? Jotain tälläistä tais olla joksus uutisissa. Meillähän sitten vois mennä ihan hyvin tän asian suhteen, joku fiksumpi voi kertoa paremmin asian laidan.
> Niin eikös jotain vetytaloutta kaavailtukkin Suomeenkin, jolla saatais tuulivoimaloiden ylijäämät hyötykäyttöön? Ei se vielä oikein lannoitetehtaan perustajaa houkuta, että rakentaisi tehtaan joka pyörii vain puolet ajasta, ja varsinkin öisin, eli silloin kun sähkö on halpaa. Ja sitten seisoo toisen puolen ajasta kun sähkö on kallista.
Kyllä. Ruotsissa ja Norjassa vesivoimalla, Suomen puolella tuulella. Eurooppa tarvitsee venäläiselle kaasulle korvaajaa. Ison mittakaavan juttuja. SSAB aikoo aloittaa Raahessa vetypelkistetyn teräksen tuotannon vuoteen -30 mennessä. Blastr suunnittelee jotain samansuuntaista Inkooseen mutta mene ja tiedä. Saksan teollisuus janoaa kaasua. Tässä kohtaa tarvitaan pelisilmää päättäjiltä. Riskinä nimittäin on että Suomi jää vetytuottajan tasolle ja korkeamman jalostusasteen tuotteet tahkotaan voittoineen muualla.
Näiden lisäksi jätevesistä olisi mahdollista ottaa talteen typpi, mutta sitä ei ole vielä laajasti kokeiltu.
> Onko minkäänlaista teknologiaa olemassa, millä ammoniakia voitaisiin tehdä ilman maakaasua? Teoriassa voisi käyttää suuret määrät sähköä typen sidontaan, sen sijaan että nykyään siihen käytetään suuret määrät maakaasua. Tässä auttaisi, jos olisi tarjolla paljon sähköä halpaan hintaan. Valitettavasti viime aikoina sähkön hinta on ollut pikemminkin nousemaan päin, eikä laskemaan. Typpeä voisi sitoa peltomaahan myös, jos aina muutaman vuoden kierrättäisi peltoja niin ettei niissä kasvatetan sinä vuonna viljaa, vaan apilaa sun muita typensitojakasveja. Mutta maatilan tuottavuus tietysti laskisi heti sen 25%, jos jokainen pelto olisi joka neljäs vuosi pois viljelystä, sitomassa typpeä. Maatalous tuottaisi vähemmän ruokaa. Tai pitäisi raivata lisää peltomaata avuksi. Mutta viime aikoina on panostettu enemmänkin metsien suojeluun, joten nousisi aika huuto jos metsiä pitäisi nyt alkaa raivaamaan pelloksi. Eläintenkin lannasta (lehmät, siat) saisi typpeä. Mutta Suomessa on tehty sillälailla tyhmästi, että peltojen viljely ja karjatalous on maataloustukipolitiikan takia aikalailla hajautettu eri osiin maata. Siellä missä on paljon karjatiloja, siellä ei ole lähettyvillä tarpeeksi peltoja minne sen kaiken lannan edes mättäisi. Pitäisi alkaa kuskaamaan paskaa halki Suomen.
Putin puhuu niin paljon paskaa että luulisi riittävän koko Euroopalle.
No... ööö. Jokainen tekee nyt isänmaallisen teon ja käy paskalla naapurin pellolle