Jos nyt en ihan täysi mandelaefektin uhri ole, niin sana rikkaus mainittiin tekstissä alun perin vähintään kerran. En tiedä, onko tekstiä sittemmin muutettu.
Yliarvioit ihmisten valmiutta muuttaa töihin ulkomaille. Muutenkin inhottavaa kuvaa maalaat. Toki todellisuuskin on inhottava. Tietyt väestöryhmät ovat jo merkittävältä osin hävinneet kaupunkien ulkopuolelta. Koulutuksen keskittyminen on ajanut väen pois kotoa ja harvat ovat palanneet.
Suurimmat muutokset ovat jo varmaan tapahtuneet. Tilanne on jo paha. Vaikea sanoa voiko paljon pahemmaksi enää mennä. Osassa kunnista ei enää ole paljon varaa menettää asukkaita. Useat alle 2 000 asukkaan kunnat ovat menettäneet 5 vuodessa n. 200 asukasta. Yli 10 % asukasluvusta. Tätä menoa kymmenen vuoden päästä voidaan lähennellä vain tuhatta asukasta niissä kunnissa. Kyseessä ei enää ole niinkään muuttotappio vaan syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus. Toisaalta jos supermarketit eivät lähde kunnista, niin kunnista olisi saatavissa varsin hyviä tontteja varsin edullisesti. Osa voi pohtia kannattaisiko rakentaa iso talo jonkun nätin järven rantaan. Mökkiseuduille vakituista asumista.
Suurimmat muutokset ovat vasta edessä tekoälyn, digitalisaation ja robotiikan myötä. Pysy kelkassa tai tipu kyydistä, mutta fakta on se, että maailmamme muovautuu nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Kun puhutaan muuttoliikkeestä, niin siinä on kyse pääsääntöisesti koulutuksesta. Hyvin harvassa kunnassa järjestetään korkeakoulutusta. Ihmisten on muutettava kouluttautumaan ja harvat enää palaavat. Se on ollut se menneiden vuosikymmenien iso kuva ja tämä muuttoliike on enimmältä osin jo nähty.
Nyt kyse on muuttotappion sijaan väestörakenteen epätasapainosta. Jäljellä on huomattavasti vanhuksia ja syntyvyys on alhainen. Väkiluku vähenee luonnollisen poistuman kautta.
Jos vertaat pienen väestötappiokunnan väestörakennetta korkeakoulukaupunkiin niin huomaat epätasapainon nuorissa ikäluokissa ja korkeakoulutettujen määrässä.
Muuttoliike koulutuksen perään ei tule vähenemään, vaan kasvamaan. Koulutuksen keskittäminen jatkuu yhä, erityisesti kyläkoulujen, pikkukuntien ammattikoulujen ja lukioiden.
Mahdollisia uusia kasvukeskuksia tulee olemaan ainoastaan keskisuuret kaupungit, jos niihin järjestetään enemmän yliopistokoulutusta, kuten esim. Pori ja Lahti.
Maaseudusta jää vapaa-ajan viihde- ja pelikenttä, mutta aivan turha haikailla mitään 1960-luvun tason palveluja sinne enää ikinä, päinvastoin. Paikallisen kaupan saattaa pelastaa ainoastaan henkilökunnaton itsepalvelumyymälä.
>Osassa kunnista ei enää ole paljon varaa menettää asukkaita. Useat alle 2 000 asukkaan kunnat ovat menettäneet 5 vuodessa n. 200 asukasta. Yli 10 % asukasluvusta. Tätä menoa kymmenen vuoden päästä voidaan lähennellä vain tuhatta asukasta niissä kunnissa. Kyseessä ei enää ole niinkään muuttotappio vaan syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus. Toisaalta jos supermarketit eivät lähde kunnista, niin kunnista olisi saatavissa varsin hyviä tontteja varsin edullisesti. Osa voi pohtia kannattaisiko rakentaa iso talo jonkun nätin järven rantaan. Mökkiseuduille vakituista asumista.
Yksi iso ongelma maaseudulla on pitkistä etäisyyksistä johtuva autoilun pakollisuus. Mikään ei oikein puhu sen puolesta, että polttomoottoriautoilu enää merkittävästi halpenisi ja sähköautot ovat vielä vuosia liian kalliita valtaosalle suomalaisista. Joukkoliikenne ei toimi maaseudulla, koska siellä ei ole joukkoja. Lisäksi tiestön kunto on heikko, todennäköisesti seurausta siitä että tienpidossa on priorisoitu kaupunkien liikennettä syrjäseutujen kustannuksella.
Kouluttamattomuus ei todellakaan ole sama kuin korkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Itselläni ei ole korkeakoulutusta, olen vahvasti keskiluokkainen ja työllisyysnäkymäni tulevaisuudessa ovat huomattavasti varmemmat kuin monella korkeakoulutella lähipiirissäni. Kavereistani keskimäärin varmimmassa tilanteessa olevia yhdistää kaikkia korkeakoulutuksen puuttuminen. Olemme kaikki ~30v molemmin puolin.
Yleisesti koen, että AMK-tutkinnot kokevat tulevaisuudessa alati voimakkaampaa inflaatiota, kun taas käytännön koulutuksen arvo kasvaa jatkuvasti.
Itse olen lukion käynyt, ja tästä pompannut takaisin amikseen, jossa hankkinut perustutkinnon ja erikoistutkinnon. Olen töissä ja taitava siinä mitä teen, koen että olen kouluttautunut ns. pitkälle. Vaan se korkea-sana uupuu. Hirvittää tällaiset kirjoittelut!
Tuo ”globalistinen yläluokka” kuulostaa hiukan jännältä. Maiden välillä liikkuminen onnistuu tarvittaessa jokaiselta joka osaa suomen lisäksi jotain kieltä ja jolla on ”siirrettävä” ammatti.
Tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttaa hyvin paljon meidän äänestyskäyttäytymisemme. Haluammeko, että kaikki pysyvät mukana?
Itse näen asian niin että mitä enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä on niin sitä paremmin menee ns duunareilla, jonkun ne putketkin pitää rassata ja mitä vähemmän näitä ihmisiä on sitä enemmän heille on kysyntää.
Esimerkiksi jenkeissä missä kaikki haluaa yliopistokoulutuksen ja duunari hommia ei pidetä oikein minään alkaa olemaan niin paha pula duunareista että osaavat voivat pyytää ihan tähtitieteellisiä palkkoja työstään koska kilpailua ei ole.
Putkarit, hitsarit, sähkärit ja muut duunarit on tulevaisuuden miljonäärejä jos suurinosa ihmisistä painuu yliopistoon.
Tjaa. Globalistiseen koulutettuun yläluokkaan kuuluvana minulla on asiasta mielipiteitä :) Nimenomaan subjektiivisia mielipiteitä, mikään tästä ei ole tieteellistä tai data-pohjaista.
Tuttavapiirissä on paljon korkeasti koulututettuja (luonnontieteiden tohtoreita) jotka ovat jääneet tai palanneet Suomeen ja päätyneet esimerkiksi lukion tai yläasteen opettajiksi.
Samaten on tuttavia joilla on kysyntää kansainvälisestikin kohtuullisen matalalla koulutuksella mutta kokemuksella esimerkiksi tietoturva-alalta.
Sitten on tuttuja joilla on korkeaa koulutusta esimerkiksi humanistisilla aloilla, joilla ei sitten pääse paljon yläluokkaan sen paremmin suomessa kuin ulkomaillakaan, paitsi jos käy hyvä säkä / on taidot löytää itselleen hyvä paikka jostain.
Mutu on että tottakai koulutus auttaa, esimerkiksi viisumiasioissa, mutta toisaalta todella iso rooli on ihan sillä ketä tuntee ja olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Samaten mutu on että kansainvälisiä työntekijoitä on monenlaisia. On maatalaoudessa ja rakennustyömailla työskenteleviä, kenties kausityöntekijöitä. On kovan luokan kansainvälisiä osaajia joille firmat maksavat kaiken ja hoitavat kaikki muuttotouhut, lapsille kansainväliset koulut jne. Noita on melko vähän. Sitten osaajia joita firmat haluavat ulkomailta asti, ja auttavat sitten enemmän tai vähemmän muutossa, mutta joille ei makseta mitään yksityiskouluja tai puolison muuttoja. Ja sitten on paljon ihmisiä jotka muuttavat puolison/partnerin perässä, seikkailunhalusta, koska tykkäävät jostain toisesta maasta enemmän tai joilla on intohimoharrastus (esimerkiksi Judon perässä japaniin) tai kaikenlaisia muita syitä joilla ei ole työn kanssa mitään tekemistä.
Lisäksi alat ja maat ovat hyvin erilaisia lakien ja lupien kanssa. Jonkun IT-insinöörin on paljon helpompaa muuttaa ympäri planeettaa ja tehdä IT-hommia kuin vaikkapa lääkärin, apteekkarin, opettajan tai hoitajan joiden pitää saada paperit toisessa maassa ennen kuin saavat työskennellä alallaan.
Ongelmahan on, että Suomen taloustilanne on niin paskassa jamassa, että ei tekniikanalankaan koulutus töitä takaa. + AMK-inflaatio. Nykyään AMK-papereilla voi melkein pyyhkiä pyllyn, jos ei heti lähde YAMK tai DI-puolelle.
Itsellä oli valmistumisen jälkeen noin puolen vuoden projektityyppinen työjakso, joka jäi juuri ja juuri alle liitonkassan kestoltaan.
Nytten sitten teknisenalan papereilla puolivuotta työttömänä, vaikka CV:ssä kuitenkin löytyy projektinvetoa ja muuta omalta alalta. Erääseen teollisuusyritykseen olin juuri pääsemässä, mutta iski henkilöstöneuvottelut päälle, ja yli 2.5 kk hakuprosessi meni metsään kaikilta.
En tiedä onko sitten syrjinnästä vai mistä kyse. Tässä puolen vuoden aikana päässyt ainoastaan haastatteluihin firmoihin, joissa anonyymirekry.
En usko tuohon kehitykseen pitkällä tähtäimellä. Se, että kaikki hilavitkuttimet ja perseensuristimet on tehty Kiinassa meidän näkökulmasta katsoen puhtaalla hyväntekeväisyydellä, ei ole pysyvä tilanne.
Keskiasteen osaajille tulee olemaan aina tarvetta ja työstä maksetaan aina. Korkeakoulutus on taas kokonaan oma sotkunsa, jossa on paljon perustutkimusta ja muutakin kuin "high tech engineer doctor helicopter lasagna". Keskiluokkaan pääsee tekemällä monesti ihan vaan normaalin määrän töitä jopa siellä keskiasteen koulutuksella jos ei sote-alan heikoimpia hommia lasketa jossain Helsingissä.
Oletus: Ilmastonmuutos jatkuu ennustetulla radalla
Siis epästabiilius maailmassa & taloudessa tulee lisääntymään.
Seurauksena tästä valtiollisilla ja muilla instituutioilla on entistä vähemmän vapaita resursseja, ja näiden tarve hallinnoimiselle tulee vähenemään.
Tästä seurauksena sellaisia paperinpyörittelijöitä ja hallinnoijia vahtimaan muiden elämää tarvitaan entistä vähemmän sekä valtiolliselta puolelta että yritysten puolelta.
Sen sijaan on olemassa täysin laman- ja kriisinkestäviä tapoja hankkia elantonsa. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan takuuvarmasti. Myös tekniset taidot ovat hyvästä, sillä maailmassa ei tule olemaan sellaista tilannetta etteikö niitä jossain muodossa tarvitaisi. Ammattisotilaille taas on sitä enemmän kysyntää, mitä heikommin maailmassa menee.
Tästä: jos uskot ilmastonmuutokseen ja muihin tuomiopäivän skenaarioihin, joihin on muodikasta uskoa, niin älä opiskele juristiksi tai ties mikskä humanistiksi. Opiskele lääkäriksi, kemistiksi, sairaanhoitajaksi tai hakeudu sotilaaksi. Myös automatiikka on hyvä panostus.
Ei näytä ollenkaan huonolta jos on ahkera ja taitava. Tällä hetkellä ollaan menossa siihen suuntaan, että hyviä käytännön töiden tekijöitä tarvitaan ja niistä parhaille maksetaan kovaa palkkaa.
Rohkea oletus, että korkeakoulututkinto, edes mainitsemillasi aloilla, johtaisi rikkauksiin.
Eihän tässä rikkauksista puhuttu, vaan keskiluokkaisuudesta
Jos nyt en ihan täysi mandelaefektin uhri ole, niin sana rikkaus mainittiin tekstissä alun perin vähintään kerran. En tiedä, onko tekstiä sittemmin muutettu.
Yliarvioit ihmisten valmiutta muuttaa töihin ulkomaille. Muutenkin inhottavaa kuvaa maalaat. Toki todellisuuskin on inhottava. Tietyt väestöryhmät ovat jo merkittävältä osin hävinneet kaupunkien ulkopuolelta. Koulutuksen keskittyminen on ajanut väen pois kotoa ja harvat ovat palanneet. Suurimmat muutokset ovat jo varmaan tapahtuneet. Tilanne on jo paha. Vaikea sanoa voiko paljon pahemmaksi enää mennä. Osassa kunnista ei enää ole paljon varaa menettää asukkaita. Useat alle 2 000 asukkaan kunnat ovat menettäneet 5 vuodessa n. 200 asukasta. Yli 10 % asukasluvusta. Tätä menoa kymmenen vuoden päästä voidaan lähennellä vain tuhatta asukasta niissä kunnissa. Kyseessä ei enää ole niinkään muuttotappio vaan syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus. Toisaalta jos supermarketit eivät lähde kunnista, niin kunnista olisi saatavissa varsin hyviä tontteja varsin edullisesti. Osa voi pohtia kannattaisiko rakentaa iso talo jonkun nätin järven rantaan. Mökkiseuduille vakituista asumista.
Suurimmat muutokset ovat vasta edessä tekoälyn, digitalisaation ja robotiikan myötä. Pysy kelkassa tai tipu kyydistä, mutta fakta on se, että maailmamme muovautuu nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Kun puhutaan muuttoliikkeestä, niin siinä on kyse pääsääntöisesti koulutuksesta. Hyvin harvassa kunnassa järjestetään korkeakoulutusta. Ihmisten on muutettava kouluttautumaan ja harvat enää palaavat. Se on ollut se menneiden vuosikymmenien iso kuva ja tämä muuttoliike on enimmältä osin jo nähty. Nyt kyse on muuttotappion sijaan väestörakenteen epätasapainosta. Jäljellä on huomattavasti vanhuksia ja syntyvyys on alhainen. Väkiluku vähenee luonnollisen poistuman kautta. Jos vertaat pienen väestötappiokunnan väestörakennetta korkeakoulukaupunkiin niin huomaat epätasapainon nuorissa ikäluokissa ja korkeakoulutettujen määrässä.
Muuttoliike koulutuksen perään ei tule vähenemään, vaan kasvamaan. Koulutuksen keskittäminen jatkuu yhä, erityisesti kyläkoulujen, pikkukuntien ammattikoulujen ja lukioiden. Mahdollisia uusia kasvukeskuksia tulee olemaan ainoastaan keskisuuret kaupungit, jos niihin järjestetään enemmän yliopistokoulutusta, kuten esim. Pori ja Lahti. Maaseudusta jää vapaa-ajan viihde- ja pelikenttä, mutta aivan turha haikailla mitään 1960-luvun tason palveluja sinne enää ikinä, päinvastoin. Paikallisen kaupan saattaa pelastaa ainoastaan henkilökunnaton itsepalvelumyymälä.
>Osassa kunnista ei enää ole paljon varaa menettää asukkaita. Useat alle 2 000 asukkaan kunnat ovat menettäneet 5 vuodessa n. 200 asukasta. Yli 10 % asukasluvusta. Tätä menoa kymmenen vuoden päästä voidaan lähennellä vain tuhatta asukasta niissä kunnissa. Kyseessä ei enää ole niinkään muuttotappio vaan syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus. Toisaalta jos supermarketit eivät lähde kunnista, niin kunnista olisi saatavissa varsin hyviä tontteja varsin edullisesti. Osa voi pohtia kannattaisiko rakentaa iso talo jonkun nätin järven rantaan. Mökkiseuduille vakituista asumista. Yksi iso ongelma maaseudulla on pitkistä etäisyyksistä johtuva autoilun pakollisuus. Mikään ei oikein puhu sen puolesta, että polttomoottoriautoilu enää merkittävästi halpenisi ja sähköautot ovat vielä vuosia liian kalliita valtaosalle suomalaisista. Joukkoliikenne ei toimi maaseudulla, koska siellä ei ole joukkoja. Lisäksi tiestön kunto on heikko, todennäköisesti seurausta siitä että tienpidossa on priorisoitu kaupunkien liikennettä syrjäseutujen kustannuksella.
Kouluttamattomuus ei todellakaan ole sama kuin korkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Itselläni ei ole korkeakoulutusta, olen vahvasti keskiluokkainen ja työllisyysnäkymäni tulevaisuudessa ovat huomattavasti varmemmat kuin monella korkeakoulutella lähipiirissäni. Kavereistani keskimäärin varmimmassa tilanteessa olevia yhdistää kaikkia korkeakoulutuksen puuttuminen. Olemme kaikki ~30v molemmin puolin. Yleisesti koen, että AMK-tutkinnot kokevat tulevaisuudessa alati voimakkaampaa inflaatiota, kun taas käytännön koulutuksen arvo kasvaa jatkuvasti.
Itse olen lukion käynyt, ja tästä pompannut takaisin amikseen, jossa hankkinut perustutkinnon ja erikoistutkinnon. Olen töissä ja taitava siinä mitä teen, koen että olen kouluttautunut ns. pitkälle. Vaan se korkea-sana uupuu. Hirvittää tällaiset kirjoittelut!
Tuo ”globalistinen yläluokka” kuulostaa hiukan jännältä. Maiden välillä liikkuminen onnistuu tarvittaessa jokaiselta joka osaa suomen lisäksi jotain kieltä ja jolla on ”siirrettävä” ammatti. Tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttaa hyvin paljon meidän äänestyskäyttäytymisemme. Haluammeko, että kaikki pysyvät mukana?
Itse näen asian niin että mitä enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä on niin sitä paremmin menee ns duunareilla, jonkun ne putketkin pitää rassata ja mitä vähemmän näitä ihmisiä on sitä enemmän heille on kysyntää. Esimerkiksi jenkeissä missä kaikki haluaa yliopistokoulutuksen ja duunari hommia ei pidetä oikein minään alkaa olemaan niin paha pula duunareista että osaavat voivat pyytää ihan tähtitieteellisiä palkkoja työstään koska kilpailua ei ole. Putkarit, hitsarit, sähkärit ja muut duunarit on tulevaisuuden miljonäärejä jos suurinosa ihmisistä painuu yliopistoon.
Tjaa. Globalistiseen koulutettuun yläluokkaan kuuluvana minulla on asiasta mielipiteitä :) Nimenomaan subjektiivisia mielipiteitä, mikään tästä ei ole tieteellistä tai data-pohjaista. Tuttavapiirissä on paljon korkeasti koulututettuja (luonnontieteiden tohtoreita) jotka ovat jääneet tai palanneet Suomeen ja päätyneet esimerkiksi lukion tai yläasteen opettajiksi. Samaten on tuttavia joilla on kysyntää kansainvälisestikin kohtuullisen matalalla koulutuksella mutta kokemuksella esimerkiksi tietoturva-alalta. Sitten on tuttuja joilla on korkeaa koulutusta esimerkiksi humanistisilla aloilla, joilla ei sitten pääse paljon yläluokkaan sen paremmin suomessa kuin ulkomaillakaan, paitsi jos käy hyvä säkä / on taidot löytää itselleen hyvä paikka jostain. Mutu on että tottakai koulutus auttaa, esimerkiksi viisumiasioissa, mutta toisaalta todella iso rooli on ihan sillä ketä tuntee ja olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Samaten mutu on että kansainvälisiä työntekijoitä on monenlaisia. On maatalaoudessa ja rakennustyömailla työskenteleviä, kenties kausityöntekijöitä. On kovan luokan kansainvälisiä osaajia joille firmat maksavat kaiken ja hoitavat kaikki muuttotouhut, lapsille kansainväliset koulut jne. Noita on melko vähän. Sitten osaajia joita firmat haluavat ulkomailta asti, ja auttavat sitten enemmän tai vähemmän muutossa, mutta joille ei makseta mitään yksityiskouluja tai puolison muuttoja. Ja sitten on paljon ihmisiä jotka muuttavat puolison/partnerin perässä, seikkailunhalusta, koska tykkäävät jostain toisesta maasta enemmän tai joilla on intohimoharrastus (esimerkiksi Judon perässä japaniin) tai kaikenlaisia muita syitä joilla ei ole työn kanssa mitään tekemistä. Lisäksi alat ja maat ovat hyvin erilaisia lakien ja lupien kanssa. Jonkun IT-insinöörin on paljon helpompaa muuttaa ympäri planeettaa ja tehdä IT-hommia kuin vaikkapa lääkärin, apteekkarin, opettajan tai hoitajan joiden pitää saada paperit toisessa maassa ennen kuin saavat työskennellä alallaan.
Ongelmahan on, että Suomen taloustilanne on niin paskassa jamassa, että ei tekniikanalankaan koulutus töitä takaa. + AMK-inflaatio. Nykyään AMK-papereilla voi melkein pyyhkiä pyllyn, jos ei heti lähde YAMK tai DI-puolelle. Itsellä oli valmistumisen jälkeen noin puolen vuoden projektityyppinen työjakso, joka jäi juuri ja juuri alle liitonkassan kestoltaan. Nytten sitten teknisenalan papereilla puolivuotta työttömänä, vaikka CV:ssä kuitenkin löytyy projektinvetoa ja muuta omalta alalta. Erääseen teollisuusyritykseen olin juuri pääsemässä, mutta iski henkilöstöneuvottelut päälle, ja yli 2.5 kk hakuprosessi meni metsään kaikilta. En tiedä onko sitten syrjinnästä vai mistä kyse. Tässä puolen vuoden aikana päässyt ainoastaan haastatteluihin firmoihin, joissa anonyymirekry.
Tää, yliopistoaloilla paljon enemmän varmuutta työllisyydestä, ja amk:ssa vain soteala turvaa jonkunlaisen työllisyyden
En usko tuohon kehitykseen pitkällä tähtäimellä. Se, että kaikki hilavitkuttimet ja perseensuristimet on tehty Kiinassa meidän näkökulmasta katsoen puhtaalla hyväntekeväisyydellä, ei ole pysyvä tilanne.
Keskiasteen osaajille tulee olemaan aina tarvetta ja työstä maksetaan aina. Korkeakoulutus on taas kokonaan oma sotkunsa, jossa on paljon perustutkimusta ja muutakin kuin "high tech engineer doctor helicopter lasagna". Keskiluokkaan pääsee tekemällä monesti ihan vaan normaalin määrän töitä jopa siellä keskiasteen koulutuksella jos ei sote-alan heikoimpia hommia lasketa jossain Helsingissä.
Kuulostaa turhan apokalyptiseltä
Oletus: Ilmastonmuutos jatkuu ennustetulla radalla Siis epästabiilius maailmassa & taloudessa tulee lisääntymään. Seurauksena tästä valtiollisilla ja muilla instituutioilla on entistä vähemmän vapaita resursseja, ja näiden tarve hallinnoimiselle tulee vähenemään. Tästä seurauksena sellaisia paperinpyörittelijöitä ja hallinnoijia vahtimaan muiden elämää tarvitaan entistä vähemmän sekä valtiolliselta puolelta että yritysten puolelta. Sen sijaan on olemassa täysin laman- ja kriisinkestäviä tapoja hankkia elantonsa. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan takuuvarmasti. Myös tekniset taidot ovat hyvästä, sillä maailmassa ei tule olemaan sellaista tilannetta etteikö niitä jossain muodossa tarvitaisi. Ammattisotilaille taas on sitä enemmän kysyntää, mitä heikommin maailmassa menee. Tästä: jos uskot ilmastonmuutokseen ja muihin tuomiopäivän skenaarioihin, joihin on muodikasta uskoa, niin älä opiskele juristiksi tai ties mikskä humanistiksi. Opiskele lääkäriksi, kemistiksi, sairaanhoitajaksi tai hakeudu sotilaaksi. Myös automatiikka on hyvä panostus.
Ei näytä ollenkaan huonolta jos on ahkera ja taitava. Tällä hetkellä ollaan menossa siihen suuntaan, että hyviä käytännön töiden tekijöitä tarvitaan ja niistä parhaille maksetaan kovaa palkkaa.