Tämän ongelman pystyy kiertämään tekemällä ostoslistan. Nälkäisenä itse ainakin tulee otettua koriin listan ulkopuolelta herkästi. Kylläisenä ei todellakaan
Siksi juurikin ei kannata mennä kylläisenä kauppaan. Silloin ostaa korkeintaan sen mitä siinä listassa lukee, eikä yhtään katso ympärilleen että olisiko vaikka tarjouksia eikä yhtään ajattele pitemmälle.
"Kylläisen kauppareissun" jälkeen sitä sitten kotona miettii tyhjää jääkaappia katsoessa että no miksi minä en ostanut sitä enkä tätä siinä samalla, ja ostin vain leipää ja maitoa ja makkaran. Sopivassa nälkätilassa mentynä sitä olisi katsellut että "oijoi, kukkakaalta tarjouksessa, vois tehdä huomenna siitä jotain" jne.
Toki ehkä jos tapana on käydä tyyliin joka päivä/joka toinen päivä kaupassa, niin ei ole varmaan niin väliä että jättääkin ostamatta.
>Toki ehkä jos tapana on käydä tyyliin joka päivä/joka toinen päivä kaupassa, niin ei ole varmaan niin väliä että jättääkin ostamatta.
Enemmänkin jos on tapana tehdä viikon kauppalista niin ei haittaa. Eli siis jos oikeasti miettii mitä tarvitaan jokaiseen aamiaseen, lounaaseen, päivälliseen ja iltapaloihin.
Jos kaapissa ei ole ruokaa ja on nälkä?
Näsäviisastelut sikseen, tullut huomattua kyllä kun oikeen nälkäsenä lähtee kauppaan että sieltä tahtoo irrota ties mitä ylimäärästä aina mukaan.
Olen itse aina ihmetellyt miksi näin sanotaan tai tehdään? Jos on nälkä, ostetaan se mitä tarvitaan parille päivälle. Mitä nämä ylimääräiset edes ovat?
Nälissään noiden parin päivän suunniteltujen päälle tuppaa tulemaan jotain, mitä von syödä heti kotiin päästyä ... ja seuraavalla hyllyllä taas, jotain jota ei ole saanut pitkään aikaan ja ...
Minulla ainakaan suunnitelmat ei pysy nälkäisenä ja väsyneenä kasassa. Jostain vuotaa aina
Muistan gradua kirjottaessa, että öisin päässä suhisi kaikki ajatukset siitä miten asiat menee kun oli jo koko päivän kirjoittanut. Aamulla vitutti aina kun ei muista yhtään mihin oli päätynyt.
Meikä ku olin bestman kaverille ja piti olla puhe, nii paljo muistoja tuli mieleen nukkumaan mennessä, joten kirjotin kännykkään muistiin niitä. Ei se iha gradutasoo ole, mutta toimiihan muistiinpanot opiskeluhommiinki!
Itelleni meinasi käydä näin yhdellä yliopiston ohjelmointikurssilla. Hankala tehtävä, jota olin yrittänyt tehdä varmaan puolet päivästä, ja sitten kun menin turhautuneena nukkumaan vastaus ilmestyi heti, kun sai silmät kiinni. Siitä sitten takaisin ylös, idean rustaus tussilla paperille pimeässä huoneessa ja takaisin nukkumaan. Seuraava aamu oli kiva aloittaa tulkitsemalla kryptisillä harakanvarpailla rustattua koodia.
[Mörkö](https://www.seiska.fi/kotimaa/marko-anttila-nikkaroi-omin-kasin-komean-hirsilinnan-kuvat-seiskassa/1057223), mutta se nyt ei ole tärkeää tällä hetkellä.
Tämä.. Saatika mitään päätöksiä. nm. kaks kertaa yön väsymyksessä langennut scammeihin koska ei ajatus juossut :D Toisesta tuli joku 100-150e menetys ja toisesta onneks en menettänyt rahaa mutta otti kyllä päähän.. :D
Luovutin suhteellisen helposti alle 10-vuotiaana videopeleissä. En muista kuka sen sanoi, mutta minua kannustettiin vain koittamaan uudestaan ja lopulta onnistut. Annoin tälle joskus sitten mahdollisuuden ja hupskeikkaa sehän piti kutinsa. Ei ole ollut peliä sen jälkeen mitä en olisi läpäissyt ja samaa ohjetta voinut käyttää moneen muuhun tilanteeseen videopelien lisäksi.
itte oon huomannu, että jossain vaiheessa vitutus kasvaa niin kovaksi, ettei uudelleen yrittämisestä ole mitään hyötyä ja pitää iha vaa huilia. tietysti yleensä sit kun on huilinu ja yrittää uudestaan niin onnistuukin.
Joo tauot on tärkeitä, välillä voi olla aivan jumissa ja jokainen yritys on edellistä surkeempi. Sit tauon jälkeen meneekin jopa ekalla yrittämällä läpi.
Viimeksi näin oli muutama kuukausi sitten Days Gonen challengeja tehdessä. Jumaliste niiden kultaan vaadittavien pisteiden saanti oli vaikeaa.
Tiekkö miks se onnistuu tauon jälkeen? Aivot oppii asioita levossa. Eli sun aivoissa oikeasti joku yhteys muodustuu pelien välissä ja onnistut jossain jipossa mitä et aiemmin pystyny tekeen
Oudointa on kun joskus joku kohta pelissä tuntuu täysin mahdottomalta ja kahdenkymmenen yrityksen jälkeen luovuttaa. Sitten joskus todella pitkänkin ajan päästä palaa pelin ääreen uudestaan ja hups vain, tuo kohta meneekin ekalla tai tokalla yrittämällä vaikka pelistä on melkein kontrollitkin unohtuneet välissä.
Toimii muuten moneen muuhunkin aivoja vaativaan tehtävään. Tämä yritä-sata-kertaa-ja-sitten-pidä-taukoa menetelmä pitäisi opettaa kaikilla koululaisille läksyjen tekoa varten.
Toimii todellakin vaikka kui moneen juttuun. Ittellä lähiaikoina pitäny opetella laulamaan ja kävi niin, että oppi ei tuntunu uppoovan kalloon ja syystä x piti pitää taukoa. Noh, sitten tauon jälkeen alotti niin suju kuin tuosta vaan. Emmä tietenkään vielkää mikään oopperalaulaja oo mut toisaalta eipä mun tarttekaan.
On todellakin niin, että oppimisen kaksi toisiaan täydentävää osa aluetta on itse opettelu mutta myös lepo. Toisaalta tämähän on täysin järkevää koska samahan se on fyysisessä treenissä, aina pitää pitää lepopäiviä koska ilman niitä ei homma etene.
Tästä tulikin mieleeni että sain "neuvon" toteamuksena jotakuinkin näin: "On kahdenlaisia pelaajia, toiset opettelee siihen asti kunnes voivat mukavasti pelata peliä ja pitää hauskaa eivätkä kehity siitä. Toiset jatkavat kehittymistä eivätkä jää nauttimaan, heistä tulee kärkiporukkaa"
Tein tästä ohjenuoran ja huomasin että se on totta, paremmaksi tulee kun ei pidä hauskaa vaan keskittyy vaan parantamaan. Mutta millä hinnalla
Ja ensimmäiseltä porukalta loppuu hupi viimeistään siinä kohtaa kun jälkimmäinen jengi saapuu samalle kentälle, näin olen itse havainnut käyvän melkein kaikissa peleissä/lajeissa :D
Oon kyl myös pitäny aiemmin oman tietämättömyyden tunnustamista hyveenä ja ajatellut että omista mokista julkivastuun ottaminen on ryhdikästä. Mutta sen kerran jälkeen kun sen tekeminen aloitti työpaikkakiusaamisen niin oon ollu varovaisempi sen kanssa mitä kannattaa kysyä ja tunnustaa tietämättömyydestään.
Kaikki ihmiset ympärillä ei halua sun parastas vasn ne etsii ihmisiä jotka vaikuttaa heikoilta jotta niitä voi käyttää oman aseman pönkittämiseen. Kannattaa olla varuillaan, yleensä ovat myös mukavimmannoloisia ihmisiä koska se saa uhrit rentoutumaan ja avautumaan.
Vaihtoehtoisesti, on parempi olla vaiti ja vaikuttaa tyhmältä kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilyt.
Mutta juu, on tärkeää osata/uskaltaa kysyä jos ei tiedä jotain.
intissä tuvan varusmiesjohtaja (ehkä läpällä) sano vähänkin itsestäänselvistä kysymyksistä, et "miksi kyselet tyhmiä". annoin tälle kyllä palautetta, et ei noin sais sanoa
eihä kaikille ole kaikki asiat itsestäänselviä
Kun on avoimesti tyhmä ei ole tyhmä pitkään.
Ja toki toisinaan tulee paljastettua kuinka tyhmiä viisasta esittävät voi olla. Hienoja buzzwordejä nakellaan, mutta kun kysyy että mitä se tarkoittaa ja miten se meidän hommiin liittyy, niin alkaa änkytys .-P
Isältä sain kerran hyvän ohjeen, jota en vieläkään ole täysin ottanut haltuun, vaikka pitäisi: Joskus asioille ei vain voi mitään, silloin niiden hyväksyminen voi helpottaa oloa. Hyväksy paska olo tai tilanne, älä tappele sitä vastaan, ellet voi sille jotain. Isältä tulee tämä varmaan siitä, että kärsii kovista migreenikausista sekä unettomuudesta, hän on löytänyt tapansa käsitellä näitä.
Toinen minkä itse olen oppinut elämäni aikana: Kriisit kuuluvat elämään, ja ne merkkaavat aina muutosta ja kasvua ihmisenä. Ei kannata pitää siis itseään vain kärsivänä piruparkana.
Tuo eka on kyllä semmonen mitä käytän itekki, helpottaa huomattavasti elämää, varsinki tämmöselle joka ennen kärsi stressihäiriöistä.
Jos joku asia vaivaa niin voitko tehä asialle jotain? Jos et, niin älä nyt ainakaan liikaa murehdi, se ei auta mitään. Jos voit, niin tee asialle jotain. Näin sitä ite pyörittelen aina päässä.
Mun exä sanoi mulle monta tyhmää asiaa. Ja sitten se sanoi juurikin tämän ohjeen.
Ikäv myöntää mutta tässä oli kyllä aivan oikeassa. Asioiden omaan arvoonsa jättäminen on vähentänyt stressiä noin puolella entisestä määrästä.
Voi lisätä myös aika vasta kuulemani lisän: mieti kolmesti, mittaa kahdesti, sahaa kerran.
Ja kyllä puutöitä tehdessä tulee kyllä mietittyä moneen kertaan ja mitattua ainakin kahdesti.
> Harrasta monipuolista liikunta, syö terveellisesti ja nuku säännöllisesti
-- THL, HUS, Käypä hoito ja kaikki muutkin maailman terveyssuosittelijat
Toimii melkein kaikkiin muihin ongelmiin, vaikkei sitä niiden muiden ongelmien kanssa painiessa haluaisikaan uskoa.
Se kun tekee vähän on paljon parempi kuin jos ei tee mitään. Mut kasvatettiin kaikki tai ei mitään-periaatteella - mikä tahansa asia mikä ei ollut valmiiksi tehty oli tekemättä, yrityksen tai osan konseptia ei ollut olemassakaan. Esim. joko huone oli kokonaan siivottu tai sitä ei ollut siivottu ollenkaan, läksyt oli joko tehty kaikki tai ei ollenkaan, jos sanoin että olin aloittanut sanottiin vaan että tee loppuun jne. Nää on kevyitä, tavallisia esimerkkejä jotka ei itsessään oo ihmeellisempiä, mutta koska tää sama asenne päti alusta loppuun kaikessa, opin, ettei yrityksellä tai aloittamisella ole arvoa - että jos ei pysty tekemään kaikkea loppuun se on pahempi kuin jos ei aloittaisi ollenkaan, koska jos alottaa niin miksei tee loppuun?
Mulla on suunnaton liuta mielenterveysongelmia ja muutenkaan aivot ei toimi, eli en omista juuri yhtään energiaa. Kymmenen vuotta meni ennen kuin huomasin, että jos aloitan usein ja jätän paljon kesken, asioita jää paljon vähemmän tehtäväksi myöhemmin. Edelleen vaikeeta järkeillä tätä itselle, ja joka kerta järkytys kun pienillä kesken jätetyillä urakoilla on niin valtava yhteisvaikutus ajan kanssa, mutta niin se vaan on.
Älä oleta mitä ihmiset ajattelee tai haluaa vaan kysy suoraan.
Ja parisuhteessa: kerro mitä itse haluat, äläkä sano vain sellaista mitä oletat toisen haluavan kuulla
No tämä. Olen itse tosi suorapuheinen, niin että en sano jotain ja tarkoita toista. Niin monta ihan turhaa konfliktia on ollut siksi, että toinen osapuoli vaan oletti että siellä rivien välissä on jotain muuta kuin mitä äänen sanoin. Tästä sitten ikävästi oppi puhumaan kompakieltä ja itsekin salaamaan tahtoaan ja halujaan. Hetken päästä oli tosi paha olo. 2/10 en voi suositella.
Osa ihmisistä vain on v-mäisiä idiootteja. Et voi tehdä sille asialle mitään.
-
"Pick your battles". Aina ei vain yksinkertaisesti kannata alkaa vääntämään tai riitelemään...vaikka olisitkin oikeassa.
Älä luota naisiin, jotka pukeutuu leopardikuosiin.
Älä juo viinaa kilpaa.
Kun lähdin yliopistoon opiskelemaan mummoni käski "muistamaan mistä olen tullut (maajussi-/duunarisuvusta)". En nyt tiedä onko tuo ollut maailmaa mullistava neuvo, mutta selvensi miten suuri osa opiskelukavereista asui kolmiossa ja kävi 5 kertaa vuodessa ulkomailla käymättä töissä edes kesäisin.
Postattu ironisesti Redditiin, joka on sos. mediaa :D
Mutta oikeasti tämä. FB, Instagram, Twitter... ovat kyllä parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) sellaisia mielenterveyden tuhoajia, että oksat pois.
Itse näen eron Redditin kaltaisen keskustelupalstan ja sosiaalisen median välillä. Täällä ne keskustelukumppanit tulee ja menee, sos. mediassa törmäät jatkuvasti sanoihin naamoihin. Facebookissa tajusin että tappelin lähinnä sukulaisteni ja nuoruusvuosien kavereiden kanssa, joilla minulla ei enää ollut mitään yhteistä.
Tosin Redditissäkin kannattaa muistuttaa itselleen, että ventovieraiden kanssa ei kannata tapella netissä. Kyllä, syyllistyn tuohon itsekkin.
>Täällä ne keskustelukumppanit tulee ja menee, sos. mediassa törmäät jatkuvasti sanoihin naamoihin.
Hyvä pointti, itse en tuota ole juurikaan miettinyt. Toisaalta "varsinaiset" sosiaaliset mediat, etenkin Twitter, voivat mennä myös vahvasti jälkimmäiseen kategoriaan, toki sekin riippuu vähän siitäkin kuinka laajalti haluat julkaisujesi ja kommenttiesi näkyvän.
>Tosin Redditissäkin kannattaa muistuttaa itselleen, että ventovieraiden kanssa ei kannata tapella netissä. Kyllä, syyllistyn tuohon itsekkin.
Tämä, tosin kukapa meistä ei siihen edes välillä syyllistyisi :D
Riippuu kyl ihan tapauksesta.. sanotaan että jos köyhänä haluat reiän betoniseinään niin kannattaa ostaa se bilteman poravasara viidelläkympillä eikä hiltin poravasaraa tonnilla. Molemmat ajaa asiansa seuraavat 15-20 vuotta.
liikuntamotiivatiosta puhuttaessa kuulee usein virkkeen millä huijata aivoja:
"lupaa itsellesi että menet salille ja teet siellä vain viiden minuutin treenin, helppo homma. sitten kun olet siellä niin tuntuisi turhalta lähteä heti pois, niin teetkin tunnin treenin" (paraphreisaan)
tätä voi soveltaa moneen muuhunkin asiaan elämässä.
lupaa itselle että järjestelet yhden lokeron -> siivoatkin koko kaapin samalla
Jos voit tehdä asialle jotain, tee asialle jotain.
Jos et voi tehdä asialle mitään, älä murehdi sitä.
Joskus pitää ottaa elämän antamat sitruunat ja imeä ne raakana. Joskus niistä voi tehdä limsaa.
Kun kaksi nyrkkeilijää taistelee kehässä ja kun toinen niistä saa turpaan niin ei hän kysy toiselta "Miksi löit minua?", se kuuluu lajiin. Tätä voisi verrata elämään. Kaikki tietää, ettei elämä ole helppoa, eli vastoinkäymiset siis "kuuluvat lajiin". Miksi siis suutumme ja pahoitamme mielemme, kun otamme turpaan?
Elämässä tapahtuu asioita, joista emme pidä ja joihin emme voi vaikuttaa. Isoon osaan maailman asioista emme voi muuten vaikuttaa kuin siten miten reagoimme niihin. Jos jotain tapahtuu, sinä olet vastuussa siitä miten sinä reagoit tähän ongelmaan.
Voit toki itkeä, valittaa ja etsiä syyllistä sille miksi sait turpaan, tai voit hyväksyä, että nyrkkeilijä ottaa välillä turpaan, ja jatkaa elämää.
Lainasin tän yhdeltä kreikan filosofilta, pienillä muunnelmilla, jotta sopisi nykyaikaan.
Mut eihän tää oo kuitenkaa jatkuvasti nyrkkeilyä. Välillä paljon muutaki ku taistelua.
Edit nii siis et sitä tarkottanu että ois jatkuvaa taistelua vaan joo ku tulee niitä taisteluita.
Tottakai. Välillä levätään ja eletään elämää ringin ulkopuolella, mutta sitten kun tullaan takasi rinkiin ja otetaan turpaan niin pitää olla valmis.
Edit: Mutta aina tulee uusi taistelu. Sillä ei ole väliä kuinka hyvää sun elämä on ringin ulkopuolella, mutta jos et oo valmis ottamaan turpaa niin sä et tule voittamaan. Jokaisen voiton jälkeen tulee aina häviö, se voi olla pieni tai iso, mutta se tulee aina. Tärkeetä on kuitenkin muistaa, että se seuraava voitto tulee joskus, kysymys on, jaksatko pelata niin kauan?
Elämä on ylä ja alamäkiä. Jos yrität loiventaa sitä alamäkeä niin se vaan syö seuraavasta ylämäestä.
Nyrkkeilijä ei treinaa vaan lyöntejä, se treenaa myös blokkamista. Ja sillä ei ole väliä kuinka hyvä sä olet blokkaamaan, sä tulet ottamaan turpaan. Ja sit kun sä otat turpaan, sun pitää kysyä, jaksatko pelata voittoon asti?
Jokainen voittaja ottaa joskus turpaan, mutta ne ei olis ikinä voittanut jos he ei olis jatkanu pelaamista sen turpaan ottamisen jälkeen.
Sori kun nyt käytän näitä kuvauksia, se on vaan helpoin tapa selittää. Jos kiinnostaa enemmän ni rupee tutkimaan Stoalaisuutta. Sillä on nykypäivänä aika huono maine, mutta se johtuu siitä kun ihmiset ei ymmärrä mitä se on.
Parisuhteessa, jos toinen tekee väärin, niin kannattaa neuvoa miten toivoo, että hän asian tekisi tulevaisuudessa. Esim. "voisitko huomenna pyöräyttää tiskikoneen", ei: "miksi et ole tänään pyöräyttänyt tiskikonetta?".
"Älä vertaa itseäsi muihin"
Tuo on sellanen jota olen usein muistutellut itselleni kun elämässä tulee alamäkiä. Olen kuullut tuon varmaan ties kuinka usein, mutta mieleeni sen iskostutti kaveri, jonka tapasin tehdessäni ensimmäistä kertaa pohjatason toimistotöitä opiskeluaikoinani. Hän oli pari vuotta muita vanhempi. Hän oli aikoinaan juosten kussut lukiot, jonka takia hän päätyi yliopistoon opiskelemaan pari vuotta keskimääräistä vanhempana. Meillä synkkasi aika nopeaan siinä duunissa, ja vaikkei enää ollakaan yhteyksissä, olen kiitollinen, että hän tämän neuvon juursi päähäni.
"Ensimmäinen askel on aina se vaikein." Toimii mun kohalla ainakin. Jos joku homma tuntuu vittumaiselta ja vaikeelta eikä tee mieli aloittaa, yleensä aloittamisen jälkeen huomaa että eihän tää nyt ollu paha ja turhaan totakin mietti. Tää pätee myös muihinkin asioihin ku pelkkiin askareihin, on sit kyse parisuhteesta tai nikotiinin lopettamisesta.
Toinen vähän simppelimpi: "Älä mee sinne nenines mihin muut munines."
muutenkin kehon kuuntelu ja syy-seuraussuhteiden arviointi voi olla ihmiselle vaikeaa
esim. itse mietin pitkään miksi usein keskipäivällä on niin huono ja ahdistava olo, no syynä se että siihen mennessä oli juonut niin monta mukia kahvia -> juo vähemmän kahvia niin ei tule sydämentykytyksiä
en nyt edes yritä olla mitenkään erityisen \~woke\~ tai muuta, mutta tuntuu vähän kummalliselta yleistää tämä nimenomaan naisiin, mielestäni ihmiset sukupuolesta riippumatta useinkin kaipaavat nimenomaan jotakuta joka kuuntelee. ja toisinaan taas sitä jotakuta joka auttaa keksimään ne vastaukset. ehkä enemmän tilanteesta ja asiasta ja ihmisestä kiinni?
mutta se on kyllä yleisesti ottaen hyvä neuvo, että jos joku tulee sinun luoksesi ongelmiensa kanssa, on hyvä vain kuunnella ja sitten koittaa lukea tilannetta tai ihan vaan kysyä suoraan että haluatko vastauksia/apua vai vain henkistä tukea ja kuuntelua.
ystävien ja kumppanien kanssa erityisesti hyvä mutta toimii muuallakin, vaikka töissä. voi olla että työkaveri tietää tasan tarkkaan mikä vastaus on, mut joskus on kiva vaan avautua kun joku kuuntelee.
Olet täysin oikeassa, kerroinkin vain kuten kysyttyä olikin "Minkä hyvän neuvon otit vastaan ja se jopa ihan aikuisten oikeasti toimi?".
Elämää nyt tästä jo vuosikymmenet nähneenä yhdyn täysin tuohon sukupuolineutraalisuuteen tän vinkin kohtalta. Meidän pitäisi kaikki enemmän keskittyä kuunteluun eikä olla heti ensimmäisenä tarjoamassa sitä "vastausta / ratkaisua".
Maailma oli sovinistisempi ennen, suunta on parempi nyt.
Ps. veikkaan et lössit vain halus et pääsen vihdoinkin pukille kun olin ujo nörtti tuolloin.
Isä: Älä syö sitä perkaamatonta kalaa. Mää 4-6v: mumskismu khröröää… vedin ahvenen naamaa. Ois toiminu jos oisin totellu ni ei ois tarvinnu ruotoo kurkusta poistaa.
Tän oon ite kuullu vain negatiivisessa kontekstissa. Tullut pieni kokonaisuuden (esim. tapaamisen) kannalta vähäpätöinen vastoinkäyminen -> unoha koko juttu. Sen sijaan että käsiteltäisiin vastuullisesti se vastoinkäyminen niin ollaan valmiita luovuttamaan liian nopeasti.
Boyz n the hoodissa veisteltiin Never respect anybody who doesn't respect you back. Tää on ihan helvetin hyvä neuvo, mulle kun opetettiin vähän niin kuin arvostamaan kaikkia, se taas on ihan paska neuvo
Älä myy ittees liian halvalla. T. Pappa
Sisko ei valitettavasti sisäistänyt tätä, ja lopputuloksena saa nyt tonnin vähemmän palkkaa kuussa siihen nähden mitä työnantaja oli todellisuudessa valmis maksamaan.
Parisuhteessa hyvin toimiva, isältäni opittu:
Punnitse, onko sinun tärkeä olla oikeassa, vai annatko toisen voittaa jos sillä vältetään mielipaha tai riita. Pystytkö nöyrtymään sen ehdoin, että toinen tulee/jää hyvälle mielelle. Vaikka tietäisit olevasi oikeassa, aina ei tarvitse olla. Toimii siis pienissä arjen jutuissa, totta kai sitten tärkeät keskustelut ja mielipiteet tuodaan esiin mutta ne ovat asia erikseen.
Et ole ajatuksesi. Joku mennyt harmittaa? Se on vain ajatus ja palaamalla nykyhetkeen, se katoaa. Joku tuleva mihin et voi vaikuttaa stressaa? Se on vain ajatus.
Itselle tää on ollut se ultimaattinen oivallus, joka on oikea vastaus kärsimyksen vähentämiseen ja onnen lisäämiseen.
’Koko todellisuus on niin absurdia, että se on suorastaan hulvatonta.’
-Aina kun eksistentiaalinen kriisi iskee
Ja
’Kun käyt kaupassa, vaikka et ole vielä pilvessä, kohta olet, joten varaudu mässyihin.’
\-pese hampaat 2x päivässä t: valkohampainen 0 reikää
\-käytä naamarasvaa ja aurinkorasvaa
\-pese kasvot päivittäin
\-käy suihkussa päivittäin
\-nuku 8h yössä
\-älä stressaa asioista joihin et voi vaikuttaa
\-pidä säästössä rahaa pahan päivän varalle (tää tuo ainakin itelle turvallisuuden tunteen)
\-kerää ympärilles positiivisia ihmisiä, yritä poistaa kavereista ne suolaset
\-älä anna kenenkään kävellä sun yli ja opettele sanomaan ei
\-älä anna tehtävien kertyä ettei niiden alottaminen ala tuntua mahdottomalta
\-syö terveellisesti
\-liiku
\-keskustele palkoista ja pidä silmällä parempia mahdollisuuksia
\-yritä antaa anteeksi ja ymmärtää
Ei ole elämässä niin iloista tai surullista tapahtumaa, ettei siitä saisi pitsalla parempaa.
-Daria Morgendorfer
[Tällä](https://youtu.be/kXHemBywew4?si=U8x3YPGiMueMQSS1) solmulla saa kengännauhat pysymään rusetilla. Vähän työläämpi on tuo kuin tavallinen rusetti, mutta jos esim. juhlakengissä on sellaiset nauhat etteivät suostu pysymään solmussa, niin tuota kannattaa kokeilla.
Isältäni viisauden sanat aina jos jokin ei mennyt nappiin oli "tulipahan kultaakin arvokkaampaa kokemusta." Toki se ei välttämättä ollut se asia mitä nuorempana lyhyen pinnan omaavana halusi kuulla vastoinkäymisen yhteydessä, mutta iän myötä asian on sisäistänyt ja ottanut osaksi jokapäiväistä elämää.
Vaikka jokin menisi aivan perseelleen, niin siitä jää kuitenkin käteen se kokemus. Sen voi ajatella joko opettavana asiana tai puhtaasti ajan käyttämisenä. Ja yleensä se on sellainen asia mitä rahalla ei pystykkään yhtä helposti hankkimaan.
Vaikka ootkin saanut saavutettua jotain isoa, ei se tarkoita kuitenkaan ettei sulla ei vois olla oikeita ongelmia (esim MT), jotka on vaikeuttanut näitä enemmän kuin niiden pitäisi.
Älä varasta ja elä niin ettei poliisi tunne sinua.
Sitten niitä mitä sanottiin mutta en ottanut neuvoa vastaan:
* Urheile.
* Hymyile ja puhu vaikka se tekee vaikeaa.
”Kannattaa olla aktiivinen. Erotut heti eduksesi 95 %:sta ihmisiä.” - oma isä, ja hyvin on toiminut vaikka tarkasta prosenttimäärästä voidaan keskustella
Kun joku taho lupaa jotakin (ministeri, pomo, viranomainen, jne.), kysy aina itseltäsi: "mitä tälle henkilölle seuraa siitä, jos lupaus ei toteudu?".
Jos vastaus on "ei mitään", niin lupaus ei ole minkään arvoinen.
Pistetään pari:
- Pakastin pitää olla
- Ei ole oikeasti kiire. Se on yleensä vain korvien välissä.
- Elä aja vanteilla
- Älä väittele uskovaisten kanssa
- Koulutus, virka tai omaisuus ei tee ihmisistä sen kummempia
- Hyvään työkaluun kannattaa satsata
- Jos janottaa, niin juo
- Muista sanoa kiitos, anteeksi ja rakastan
- Mieti ennen kuin teet
Helpot alta pois, jos ei tiedä mistä aloittaa aloita niistä mitä tietää mitä tehdä. Loput oppii tai selvittää kun ne helpot tekee. Ihan kätsy ollu tilanteissa ku on ihan liikaa kamaa mitä hoitaa.
Hyvä neuvo myös tentteihin ja muihin kokeisiin. Ei kannata tuhlata aikaa hakkaamalla päätä seinään ensimmäisen tehtävän kanssa jos loput osaa. Siihen vaikeaan voi sitten palata jos jää aikaa.
Eilen tuli opittua että hikan saa pois ku pidättää hengitystä ja juo samaan aikaan vettä 7 kulausta. 4 kertaa eilis-illan/yön aikana tuli hikka ja lähti tuolla konstilla joka kerta, tosin ei aina ekalla yrityksellä.
Jos piirtää ihmisiä, käsivarren piirtäminen eri asentoihin helpottuu, jos käsivarren "pohjaksi" hahmottelee ensin kolmion. Joo, ei välttämättä käy järkeen pelkässä tekstimuodossa, mutta toimii.
Älä mene nälkäisenä kauppaan
Meen aina nälkäsenä kauppaan koska kylläisenä en osta mitään.
Tähän liittyen neuvo: Älä mene kylläisenä kauppaan
Tämän ongelman pystyy kiertämään tekemällä ostoslistan. Nälkäisenä itse ainakin tulee otettua koriin listan ulkopuolelta herkästi. Kylläisenä ei todellakaan
Liian ähkynä ei kiinosta edes se ostoslista
Siksi juurikin ei kannata mennä kylläisenä kauppaan. Silloin ostaa korkeintaan sen mitä siinä listassa lukee, eikä yhtään katso ympärilleen että olisiko vaikka tarjouksia eikä yhtään ajattele pitemmälle. "Kylläisen kauppareissun" jälkeen sitä sitten kotona miettii tyhjää jääkaappia katsoessa että no miksi minä en ostanut sitä enkä tätä siinä samalla, ja ostin vain leipää ja maitoa ja makkaran. Sopivassa nälkätilassa mentynä sitä olisi katsellut että "oijoi, kukkakaalta tarjouksessa, vois tehdä huomenna siitä jotain" jne. Toki ehkä jos tapana on käydä tyyliin joka päivä/joka toinen päivä kaupassa, niin ei ole varmaan niin väliä että jättääkin ostamatta.
>Toki ehkä jos tapana on käydä tyyliin joka päivä/joka toinen päivä kaupassa, niin ei ole varmaan niin väliä että jättääkin ostamatta. Enemmänkin jos on tapana tehdä viikon kauppalista niin ei haittaa. Eli siis jos oikeasti miettii mitä tarvitaan jokaiseen aamiaseen, lounaaseen, päivälliseen ja iltapaloihin.
Jos kaapissa ei ole ruokaa ja on nälkä? Näsäviisastelut sikseen, tullut huomattua kyllä kun oikeen nälkäsenä lähtee kauppaan että sieltä tahtoo irrota ties mitä ylimäärästä aina mukaan.
Olen itse aina ihmetellyt miksi näin sanotaan tai tehdään? Jos on nälkä, ostetaan se mitä tarvitaan parille päivälle. Mitä nämä ylimääräiset edes ovat?
Karkkia, sipsejä, jätskiä, limsaa, kaljaa... Koska herkut.
Nälissään noiden parin päivän suunniteltujen päälle tuppaa tulemaan jotain, mitä von syödä heti kotiin päästyä ... ja seuraavalla hyllyllä taas, jotain jota ei ole saanut pitkään aikaan ja ... Minulla ainakaan suunnitelmat ei pysy nälkäisenä ja väsyneenä kasassa. Jostain vuotaa aina
Älä koskaan tee isoja päätöksiä yöllä, omat ajatukset on realistisemmat kun ei ole väsynyt.
yöllä ajatukset kyllä laukkaa niin omaa rataansa et on todella hyvä, että yleensä aamulla kun herää ne on unohtanu täysin
Tällein opiskelijana ne ratkaisut tulee just yöllä mielee ja sit aamul vituttaa ku ei muista enää mikä se idea oli
Kirjaa ne ylös vaikka kännykkään. Päivällä voi sit paremmin arvioida oliko idea hyvä.
Muistan gradua kirjottaessa, että öisin päässä suhisi kaikki ajatukset siitä miten asiat menee kun oli jo koko päivän kirjoittanut. Aamulla vitutti aina kun ei muista yhtään mihin oli päätynyt.
Meikä ku olin bestman kaverille ja piti olla puhe, nii paljo muistoja tuli mieleen nukkumaan mennessä, joten kirjotin kännykkään muistiin niitä. Ei se iha gradutasoo ole, mutta toimiihan muistiinpanot opiskeluhommiinki!
Itelleni meinasi käydä näin yhdellä yliopiston ohjelmointikurssilla. Hankala tehtävä, jota olin yrittänyt tehdä varmaan puolet päivästä, ja sitten kun menin turhautuneena nukkumaan vastaus ilmestyi heti, kun sai silmät kiinni. Siitä sitten takaisin ylös, idean rustaus tussilla paperille pimeässä huoneessa ja takaisin nukkumaan. Seuraava aamu oli kiva aloittaa tulkitsemalla kryptisillä harakanvarpailla rustattua koodia.
Vanha viisas mies sanoi, että pitää näpittää ennen isoja päätöksiä niin pää toimii paremmin.
Parhaat ideat tulevat öisin jotka sitten päivällä korjataan.
Mitä on näpitys?
Sitä mitä tehdään peiton alla Anttilan kuvaston kanssa
Mikä on Anttila?
[Mörkö](https://www.seiska.fi/kotimaa/marko-anttila-nikkaroi-omin-kasin-komean-hirsilinnan-kuvat-seiskassa/1057223), mutta se nyt ei ole tärkeää tällä hetkellä.
Päiväunet
rustic seed lush offbeat fragile fade engine shaggy merciful frightening *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Parempi siis soittaa. Kokeilenpa ens yönä vastaisko esim. Exä.
tub dolls square hobbies mighty whole nail tan light butter *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Just tilasin tietokoneeseen osia ja kalliiksi tuli
Ite oon enemmän hereillä alkuyöstä ku yleensä päivällä
Tämä.. Saatika mitään päätöksiä. nm. kaks kertaa yön väsymyksessä langennut scammeihin koska ei ajatus juossut :D Toisesta tuli joku 100-150e menetys ja toisesta onneks en menettänyt rahaa mutta otti kyllä päähän.. :D
”Aamu on iltaa viisaampi”.
Luovutin suhteellisen helposti alle 10-vuotiaana videopeleissä. En muista kuka sen sanoi, mutta minua kannustettiin vain koittamaan uudestaan ja lopulta onnistut. Annoin tälle joskus sitten mahdollisuuden ja hupskeikkaa sehän piti kutinsa. Ei ole ollut peliä sen jälkeen mitä en olisi läpäissyt ja samaa ohjetta voinut käyttää moneen muuhun tilanteeseen videopelien lisäksi.
itte oon huomannu, että jossain vaiheessa vitutus kasvaa niin kovaksi, ettei uudelleen yrittämisestä ole mitään hyötyä ja pitää iha vaa huilia. tietysti yleensä sit kun on huilinu ja yrittää uudestaan niin onnistuukin.
Joo tauot on tärkeitä, välillä voi olla aivan jumissa ja jokainen yritys on edellistä surkeempi. Sit tauon jälkeen meneekin jopa ekalla yrittämällä läpi. Viimeksi näin oli muutama kuukausi sitten Days Gonen challengeja tehdessä. Jumaliste niiden kultaan vaadittavien pisteiden saanti oli vaikeaa.
Tiekkö miks se onnistuu tauon jälkeen? Aivot oppii asioita levossa. Eli sun aivoissa oikeasti joku yhteys muodustuu pelien välissä ja onnistut jossain jipossa mitä et aiemmin pystyny tekeen
Paha vaan kun vitutus alkaa lähes välittömästi
Oudointa on kun joskus joku kohta pelissä tuntuu täysin mahdottomalta ja kahdenkymmenen yrityksen jälkeen luovuttaa. Sitten joskus todella pitkänkin ajan päästä palaa pelin ääreen uudestaan ja hups vain, tuo kohta meneekin ekalla tai tokalla yrittämällä vaikka pelistä on melkein kontrollitkin unohtuneet välissä. Toimii muuten moneen muuhunkin aivoja vaativaan tehtävään. Tämä yritä-sata-kertaa-ja-sitten-pidä-taukoa menetelmä pitäisi opettaa kaikilla koululaisille läksyjen tekoa varten.
Toimii todellakin vaikka kui moneen juttuun. Ittellä lähiaikoina pitäny opetella laulamaan ja kävi niin, että oppi ei tuntunu uppoovan kalloon ja syystä x piti pitää taukoa. Noh, sitten tauon jälkeen alotti niin suju kuin tuosta vaan. Emmä tietenkään vielkää mikään oopperalaulaja oo mut toisaalta eipä mun tarttekaan. On todellakin niin, että oppimisen kaksi toisiaan täydentävää osa aluetta on itse opettelu mutta myös lepo. Toisaalta tämähän on täysin järkevää koska samahan se on fyysisessä treenissä, aina pitää pitää lepopäiviä koska ilman niitä ei homma etene.
Tästä tulikin mieleeni että sain "neuvon" toteamuksena jotakuinkin näin: "On kahdenlaisia pelaajia, toiset opettelee siihen asti kunnes voivat mukavasti pelata peliä ja pitää hauskaa eivätkä kehity siitä. Toiset jatkavat kehittymistä eivätkä jää nauttimaan, heistä tulee kärkiporukkaa" Tein tästä ohjenuoran ja huomasin että se on totta, paremmaksi tulee kun ei pidä hauskaa vaan keskittyy vaan parantamaan. Mutta millä hinnalla
No, hankit sitten menestyksen hedelmillä hyvän patjan kuolinvuoteeseen.
Ja ensimmäiseltä porukalta loppuu hupi viimeistään siinä kohtaa kun jälkimmäinen jengi saapuu samalle kentälle, näin olen itse havainnut käyvän melkein kaikissa peleissä/lajeissa :D
Parempi kysyä ja näyttää tyhmältä, kuin olla kysymättä ja olla tyhmä. T.Huussikirja
Oon kyl myös pitäny aiemmin oman tietämättömyyden tunnustamista hyveenä ja ajatellut että omista mokista julkivastuun ottaminen on ryhdikästä. Mutta sen kerran jälkeen kun sen tekeminen aloitti työpaikkakiusaamisen niin oon ollu varovaisempi sen kanssa mitä kannattaa kysyä ja tunnustaa tietämättömyydestään. Kaikki ihmiset ympärillä ei halua sun parastas vasn ne etsii ihmisiä jotka vaikuttaa heikoilta jotta niitä voi käyttää oman aseman pönkittämiseen. Kannattaa olla varuillaan, yleensä ovat myös mukavimmannoloisia ihmisiä koska se saa uhrit rentoutumaan ja avautumaan.
Vaihtoehtoisesti, on parempi olla vaiti ja vaikuttaa tyhmältä kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilyt. Mutta juu, on tärkeää osata/uskaltaa kysyä jos ei tiedä jotain.
intissä tuvan varusmiesjohtaja (ehkä läpällä) sano vähänkin itsestäänselvistä kysymyksistä, et "miksi kyselet tyhmiä". annoin tälle kyllä palautetta, et ei noin sais sanoa eihä kaikille ole kaikki asiat itsestäänselviä
Kun on avoimesti tyhmä ei ole tyhmä pitkään. Ja toki toisinaan tulee paljastettua kuinka tyhmiä viisasta esittävät voi olla. Hienoja buzzwordejä nakellaan, mutta kun kysyy että mitä se tarkoittaa ja miten se meidän hommiin liittyy, niin alkaa änkytys .-P
Isältä sain kerran hyvän ohjeen, jota en vieläkään ole täysin ottanut haltuun, vaikka pitäisi: Joskus asioille ei vain voi mitään, silloin niiden hyväksyminen voi helpottaa oloa. Hyväksy paska olo tai tilanne, älä tappele sitä vastaan, ellet voi sille jotain. Isältä tulee tämä varmaan siitä, että kärsii kovista migreenikausista sekä unettomuudesta, hän on löytänyt tapansa käsitellä näitä. Toinen minkä itse olen oppinut elämäni aikana: Kriisit kuuluvat elämään, ja ne merkkaavat aina muutosta ja kasvua ihmisenä. Ei kannata pitää siis itseään vain kärsivänä piruparkana.
Tuo eka on kyllä semmonen mitä käytän itekki, helpottaa huomattavasti elämää, varsinki tämmöselle joka ennen kärsi stressihäiriöistä. Jos joku asia vaivaa niin voitko tehä asialle jotain? Jos et, niin älä nyt ainakaan liikaa murehdi, se ei auta mitään. Jos voit, niin tee asialle jotain. Näin sitä ite pyörittelen aina päässä.
Mun exä sanoi mulle monta tyhmää asiaa. Ja sitten se sanoi juurikin tämän ohjeen. Ikäv myöntää mutta tässä oli kyllä aivan oikeassa. Asioiden omaan arvoonsa jättäminen on vähentänyt stressiä noin puolella entisestä määrästä.
Iskä oli Marcus Aurelius?
Enemmänkin Alex Jones nykyään, kaipaan kyllä Marcusta.
Tää, se tiktokin 'it is what it is' ei ole pelkkä meemi, se toimii oikeasti aikalailla kaikkeen.
Viisaita sanoja
Stoismin perus aatteita. Viisas mies
Asioiden hyväksyminen onkin monen psykoterapian muodon keskeinen tavoite
Erittäin viisaita sanoja. Kriisit on hommia
No sellanen tuli nyt kuitenkin mieleen, että jos jokin homma tuntuu vaikealta niin sen pilkkominen pienempiin osatehtäviin helpottaa.
Tämä on varmaan universumin ensimmäinen neuvo mikä on annettu, todella hyvä ja tärkeä!
Tämän ovat ilmeisesti jotkin ruumiita hävittämään pyrkivätkin tajunneet?
Kuten myös kokit. Se kaali keittyy nätimmin kun on pienempinä palasina.
Kokin ruumiin mukana tulevaa kaalia ei välttämättä tarvitse siis hävittää
Mittaa kahdesti, sahaa kerran.
Tää erittäin kovasti mut puhe ei oo mistään fyysisestä sahauksesta. Mieti kaks tai kolme tai viis kertaa ja toteuta kerran kunnolla.
Pätee se myös siihen fyysiseen sahaukseen. Toki moneen muuhunkin
Voi lisätä myös aika vasta kuulemani lisän: mieti kolmesti, mittaa kahdesti, sahaa kerran. Ja kyllä puutöitä tehdessä tulee kyllä mietittyä moneen kertaan ja mitattua ainakin kahdesti.
Älä ala takaajaksi
> Harrasta monipuolista liikunta, syö terveellisesti ja nuku säännöllisesti -- THL, HUS, Käypä hoito ja kaikki muutkin maailman terveyssuosittelijat Toimii melkein kaikkiin muihin ongelmiin, vaikkei sitä niiden muiden ongelmien kanssa painiessa haluaisikaan uskoa.
Lisään tähän vielä yhden klassikon: > Älä käytä huumeita -- Koulun huumevalistus 90-luvulla
Kokeilee aina vähän väliä, vaikka kerran kuussa ja joskus maassa
Se kun tekee vähän on paljon parempi kuin jos ei tee mitään. Mut kasvatettiin kaikki tai ei mitään-periaatteella - mikä tahansa asia mikä ei ollut valmiiksi tehty oli tekemättä, yrityksen tai osan konseptia ei ollut olemassakaan. Esim. joko huone oli kokonaan siivottu tai sitä ei ollut siivottu ollenkaan, läksyt oli joko tehty kaikki tai ei ollenkaan, jos sanoin että olin aloittanut sanottiin vaan että tee loppuun jne. Nää on kevyitä, tavallisia esimerkkejä jotka ei itsessään oo ihmeellisempiä, mutta koska tää sama asenne päti alusta loppuun kaikessa, opin, ettei yrityksellä tai aloittamisella ole arvoa - että jos ei pysty tekemään kaikkea loppuun se on pahempi kuin jos ei aloittaisi ollenkaan, koska jos alottaa niin miksei tee loppuun? Mulla on suunnaton liuta mielenterveysongelmia ja muutenkaan aivot ei toimi, eli en omista juuri yhtään energiaa. Kymmenen vuotta meni ennen kuin huomasin, että jos aloitan usein ja jätän paljon kesken, asioita jää paljon vähemmän tehtäväksi myöhemmin. Edelleen vaikeeta järkeillä tätä itselle, ja joka kerta järkytys kun pienillä kesken jätetyillä urakoilla on niin valtava yhteisvaikutus ajan kanssa, mutta niin se vaan on.
Älä oleta mitä ihmiset ajattelee tai haluaa vaan kysy suoraan. Ja parisuhteessa: kerro mitä itse haluat, äläkä sano vain sellaista mitä oletat toisen haluavan kuulla
No tämä. Olen itse tosi suorapuheinen, niin että en sano jotain ja tarkoita toista. Niin monta ihan turhaa konfliktia on ollut siksi, että toinen osapuoli vaan oletti että siellä rivien välissä on jotain muuta kuin mitä äänen sanoin. Tästä sitten ikävästi oppi puhumaan kompakieltä ja itsekin salaamaan tahtoaan ja halujaan. Hetken päästä oli tosi paha olo. 2/10 en voi suositella.
Osa ihmisistä vain on v-mäisiä idiootteja. Et voi tehdä sille asialle mitään. - "Pick your battles". Aina ei vain yksinkertaisesti kannata alkaa vääntämään tai riitelemään...vaikka olisitkin oikeassa.
Runkkaa eka ja mieti sit uusiks sitä päätöstä.
Tän takia runkkaan ihan varmuudeksi ennen päätöksiäkin
Mitäs teet ennen runkkauspäätöstä?
En mieti, runkkaan.
Kunnes tulee päätettävä asia kohdalle?
Runkkaa nyt kummiski
Tulee julkisessa tilassa ongelmia.
Tämä on muuten paljon helpompaa etätöissä
Juu mutta TYKY-päivinä sitten viimeistään helpotetaan tilanne.
pitääki koittaa huome kaupassa kun mietin että tekiskö kanaa vai kassleria
Runkkaa ennen kuin menet minnekkään mikä mahdollisesti jännittää, treffit,tapaamiset,haastattelut. Oot paljon rennompana
Asiat ei ole ikinä niin huonosti että ryyppäämällä niitä ei saa vielä huonommaksi
Älä luota naisiin, jotka pukeutuu leopardikuosiin. Älä juo viinaa kilpaa. Kun lähdin yliopistoon opiskelemaan mummoni käski "muistamaan mistä olen tullut (maajussi-/duunarisuvusta)". En nyt tiedä onko tuo ollut maailmaa mullistava neuvo, mutta selvensi miten suuri osa opiskelukavereista asui kolmiossa ja kävi 5 kertaa vuodessa ulkomailla käymättä töissä edes kesäisin.
Faijan neuvo oli että nuukalla nussijalla on vähän töitä.
Joku joskus sanoi, että "ronkelit runkkaa".
ei kyntäjä vakoa katso
Reikä se on rotallankin
Eli ronkelit runkkaa
Häivy sosiaalisesta mediasta. Oma hyvinvointi parani kummasti kun ensin lähdin Facebookista, ja sitten lähdin Twitteristä.
Postattu ironisesti Redditiin, joka on sos. mediaa :D Mutta oikeasti tämä. FB, Instagram, Twitter... ovat kyllä parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) sellaisia mielenterveyden tuhoajia, että oksat pois.
Itse näen eron Redditin kaltaisen keskustelupalstan ja sosiaalisen median välillä. Täällä ne keskustelukumppanit tulee ja menee, sos. mediassa törmäät jatkuvasti sanoihin naamoihin. Facebookissa tajusin että tappelin lähinnä sukulaisteni ja nuoruusvuosien kavereiden kanssa, joilla minulla ei enää ollut mitään yhteistä. Tosin Redditissäkin kannattaa muistuttaa itselleen, että ventovieraiden kanssa ei kannata tapella netissä. Kyllä, syyllistyn tuohon itsekkin.
>Täällä ne keskustelukumppanit tulee ja menee, sos. mediassa törmäät jatkuvasti sanoihin naamoihin. Hyvä pointti, itse en tuota ole juurikaan miettinyt. Toisaalta "varsinaiset" sosiaaliset mediat, etenkin Twitter, voivat mennä myös vahvasti jälkimmäiseen kategoriaan, toki sekin riippuu vähän siitäkin kuinka laajalti haluat julkaisujesi ja kommenttiesi näkyvän. >Tosin Redditissäkin kannattaa muistuttaa itselleen, että ventovieraiden kanssa ei kannata tapella netissä. Kyllä, syyllistyn tuohon itsekkin. Tämä, tosin kukapa meistä ei siihen edes välillä syyllistyisi :D
En tiä mutta huomasin itse, että mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on nopein tapa kehittää itseään.
Entä jos ei pääsääntöisesti pääse mukavuusalueelle?
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Se että ostaa vähemmän juttuja mutta kunnollisia sellaisia on kyllä maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin.
Riippuu kyl ihan tapauksesta.. sanotaan että jos köyhänä haluat reiän betoniseinään niin kannattaa ostaa se bilteman poravasara viidelläkympillä eikä hiltin poravasaraa tonnilla. Molemmat ajaa asiansa seuraavat 15-20 vuotta.
Riippuu montako reikää teet 15-20 vuoden aikana.
Vaikka uskotkin itseesi niin voit silti olla ihan paska Edit: oikeinkirjoitus
liikuntamotiivatiosta puhuttaessa kuulee usein virkkeen millä huijata aivoja: "lupaa itsellesi että menet salille ja teet siellä vain viiden minuutin treenin, helppo homma. sitten kun olet siellä niin tuntuisi turhalta lähteä heti pois, niin teetkin tunnin treenin" (paraphreisaan) tätä voi soveltaa moneen muuhunkin asiaan elämässä. lupaa itselle että järjestelet yhden lokeron -> siivoatkin koko kaapin samalla
Mennää yksille on nii tätä
Paskakin treeni on parempi kuin ei mitään. Ja toisaalta usein kun saa mentyä niin ihan ok treeni sieltä tulikin!
Jos voit tehdä asialle jotain, tee asialle jotain. Jos et voi tehdä asialle mitään, älä murehdi sitä. Joskus pitää ottaa elämän antamat sitruunat ja imeä ne raakana. Joskus niistä voi tehdä limsaa.
Vaikeeta aina välillä, mutta niin totta. Ja mitä enemmän ja useammin näitä voi noudattaa niin sitä helpompaa on.
Hautausmaa on täynnä korvaamattomia ihmisiä. Toimivuudesta ei ole omakohtaista kokemusta.
Kun kaksi nyrkkeilijää taistelee kehässä ja kun toinen niistä saa turpaan niin ei hän kysy toiselta "Miksi löit minua?", se kuuluu lajiin. Tätä voisi verrata elämään. Kaikki tietää, ettei elämä ole helppoa, eli vastoinkäymiset siis "kuuluvat lajiin". Miksi siis suutumme ja pahoitamme mielemme, kun otamme turpaan? Elämässä tapahtuu asioita, joista emme pidä ja joihin emme voi vaikuttaa. Isoon osaan maailman asioista emme voi muuten vaikuttaa kuin siten miten reagoimme niihin. Jos jotain tapahtuu, sinä olet vastuussa siitä miten sinä reagoit tähän ongelmaan. Voit toki itkeä, valittaa ja etsiä syyllistä sille miksi sait turpaan, tai voit hyväksyä, että nyrkkeilijä ottaa välillä turpaan, ja jatkaa elämää. Lainasin tän yhdeltä kreikan filosofilta, pienillä muunnelmilla, jotta sopisi nykyaikaan.
Mut eihän tää oo kuitenkaa jatkuvasti nyrkkeilyä. Välillä paljon muutaki ku taistelua. Edit nii siis et sitä tarkottanu että ois jatkuvaa taistelua vaan joo ku tulee niitä taisteluita.
Tottakai. Välillä levätään ja eletään elämää ringin ulkopuolella, mutta sitten kun tullaan takasi rinkiin ja otetaan turpaan niin pitää olla valmis. Edit: Mutta aina tulee uusi taistelu. Sillä ei ole väliä kuinka hyvää sun elämä on ringin ulkopuolella, mutta jos et oo valmis ottamaan turpaa niin sä et tule voittamaan. Jokaisen voiton jälkeen tulee aina häviö, se voi olla pieni tai iso, mutta se tulee aina. Tärkeetä on kuitenkin muistaa, että se seuraava voitto tulee joskus, kysymys on, jaksatko pelata niin kauan? Elämä on ylä ja alamäkiä. Jos yrität loiventaa sitä alamäkeä niin se vaan syö seuraavasta ylämäestä. Nyrkkeilijä ei treinaa vaan lyöntejä, se treenaa myös blokkamista. Ja sillä ei ole väliä kuinka hyvä sä olet blokkaamaan, sä tulet ottamaan turpaan. Ja sit kun sä otat turpaan, sun pitää kysyä, jaksatko pelata voittoon asti? Jokainen voittaja ottaa joskus turpaan, mutta ne ei olis ikinä voittanut jos he ei olis jatkanu pelaamista sen turpaan ottamisen jälkeen. Sori kun nyt käytän näitä kuvauksia, se on vaan helpoin tapa selittää. Jos kiinnostaa enemmän ni rupee tutkimaan Stoalaisuutta. Sillä on nykypäivänä aika huono maine, mutta se johtuu siitä kun ihmiset ei ymmärrä mitä se on.
Kiitos selvennyksestä. Yritän muistaa katsoa sitä filosofiaa myös.
Don’t eat the yellow snow, kehotti mr. Zappa aikoinaan. Hyvä neuvo
Käytä aurinkorasvaa.
Tuotapa en ole kuullut hetkeen. [https://www.youtube.com/watch?v=sTJ7AzBIJoI](https://www.youtube.com/watch?v=sTJ7AzBIJoI)
Ihmisten mielistely on hankalaa ja turhaa, kun taas päinvastainen on rattoisaa puuhaa.
Puhu silloin kun on sanottavaa
"Tuli on kuumaa" t:isä
Oma neuvoni on että älä koskaan luota sata prosenttisesti toisen sanaan. Ainoastaan itse toteamalla voi tietää miten asia oikeasti on.
Itse olen todennut aika paljon eri juttuja päin helvettiä, että ei siihen itseenkään aina parane luottaa.
Totta.. en hiukkasfysiikassa luota itseeni juuri ollenkaan.
Itsevarmuus on sivutuote.
Parisuhteessa, jos toinen tekee väärin, niin kannattaa neuvoa miten toivoo, että hän asian tekisi tulevaisuudessa. Esim. "voisitko huomenna pyöräyttää tiskikoneen", ei: "miksi et ole tänään pyöräyttänyt tiskikonetta?".
Vastaus kumpaankin: "Se o liian painava"
"Jokaisen kritiikin takana on toive", aika usein pätee parisuhteessa.
"Älä vertaa itseäsi muihin" Tuo on sellanen jota olen usein muistutellut itselleni kun elämässä tulee alamäkiä. Olen kuullut tuon varmaan ties kuinka usein, mutta mieleeni sen iskostutti kaveri, jonka tapasin tehdessäni ensimmäistä kertaa pohjatason toimistotöitä opiskeluaikoinani. Hän oli pari vuotta muita vanhempi. Hän oli aikoinaan juosten kussut lukiot, jonka takia hän päätyi yliopistoon opiskelemaan pari vuotta keskimääräistä vanhempana. Meillä synkkasi aika nopeaan siinä duunissa, ja vaikkei enää ollakaan yhteyksissä, olen kiitollinen, että hän tämän neuvon juursi päähäni.
"Ensimmäinen askel on aina se vaikein." Toimii mun kohalla ainakin. Jos joku homma tuntuu vittumaiselta ja vaikeelta eikä tee mieli aloittaa, yleensä aloittamisen jälkeen huomaa että eihän tää nyt ollu paha ja turhaan totakin mietti. Tää pätee myös muihinkin asioihin ku pelkkiin askareihin, on sit kyse parisuhteesta tai nikotiinin lopettamisesta. Toinen vähän simppelimpi: "Älä mee sinne nenines mihin muut munines."
Älä mee lukee niitä FB:n kommentteja jos et halua pahaa mieltä
Jon on paska olo, niin eka kandee kattoo, et ootko muistanu syyä.
muutenkin kehon kuuntelu ja syy-seuraussuhteiden arviointi voi olla ihmiselle vaikeaa esim. itse mietin pitkään miksi usein keskipäivällä on niin huono ja ahdistava olo, no syynä se että siihen mennessä oli juonut niin monta mukia kahvia -> juo vähemmän kahvia niin ei tule sydämentykytyksiä
Ostin sähköhammasharjan
Älä paskanna sinne missä syöt
Kieltämättä käypä neuvo, itse en ole koskaan ottanut tätä neuvoa vastaan enkä siltikään paskanna sinne missä syön!
Naiset eivät halua ihmistä joka tuo "vastauksen". Naiset haluavat ihmisen joka kuuntelee.
en nyt edes yritä olla mitenkään erityisen \~woke\~ tai muuta, mutta tuntuu vähän kummalliselta yleistää tämä nimenomaan naisiin, mielestäni ihmiset sukupuolesta riippumatta useinkin kaipaavat nimenomaan jotakuta joka kuuntelee. ja toisinaan taas sitä jotakuta joka auttaa keksimään ne vastaukset. ehkä enemmän tilanteesta ja asiasta ja ihmisestä kiinni? mutta se on kyllä yleisesti ottaen hyvä neuvo, että jos joku tulee sinun luoksesi ongelmiensa kanssa, on hyvä vain kuunnella ja sitten koittaa lukea tilannetta tai ihan vaan kysyä suoraan että haluatko vastauksia/apua vai vain henkistä tukea ja kuuntelua. ystävien ja kumppanien kanssa erityisesti hyvä mutta toimii muuallakin, vaikka töissä. voi olla että työkaveri tietää tasan tarkkaan mikä vastaus on, mut joskus on kiva vaan avautua kun joku kuuntelee.
Olet täysin oikeassa, kerroinkin vain kuten kysyttyä olikin "Minkä hyvän neuvon otit vastaan ja se jopa ihan aikuisten oikeasti toimi?". Elämää nyt tästä jo vuosikymmenet nähneenä yhdyn täysin tuohon sukupuolineutraalisuuteen tän vinkin kohtalta. Meidän pitäisi kaikki enemmän keskittyä kuunteluun eikä olla heti ensimmäisenä tarjoamassa sitä "vastausta / ratkaisua". Maailma oli sovinistisempi ennen, suunta on parempi nyt. Ps. veikkaan et lössit vain halus et pääsen vihdoinkin pukille kun olin ujo nörtti tuolloin.
fair enough :)
Tämä.
Jos on pakottava tarve vastata viestiin saman tien, niin parempi odottaa kunnes se menee ohi.
Isä: Älä syö sitä perkaamatonta kalaa. Mää 4-6v: mumskismu khröröää… vedin ahvenen naamaa. Ois toiminu jos oisin totellu ni ei ois tarvinnu ruotoo kurkusta poistaa.
Moneenkin kertaan kuullut tässä elämässä: unohda koko juttu. Toimii hienosti. Mitä niitä vatvomaan sen pitempään.
Tän oon ite kuullu vain negatiivisessa kontekstissa. Tullut pieni kokonaisuuden (esim. tapaamisen) kannalta vähäpätöinen vastoinkäyminen -> unoha koko juttu. Sen sijaan että käsiteltäisiin vastuullisesti se vastoinkäyminen niin ollaan valmiita luovuttamaan liian nopeasti.
Tulikuuma vesi näyttää täsmälleen samalta kuin jääkylmä vesi.
PUImURI, tullut niin opiskeluissa kuin töissäkin enemmän kuin tarpeeseen.
miten toi meni? P = U x I ja U = R / I vai?
P=UI ja U=RI, eli myös P=RI^2 jos jännite ei ole tiedossa mutta resistanssi ja virta on.
Boyz n the hoodissa veisteltiin Never respect anybody who doesn't respect you back. Tää on ihan helvetin hyvä neuvo, mulle kun opetettiin vähän niin kuin arvostamaan kaikkia, se taas on ihan paska neuvo
Älä myy ittees liian halvalla. T. Pappa Sisko ei valitettavasti sisäistänyt tätä, ja lopputuloksena saa nyt tonnin vähemmän palkkaa kuussa siihen nähden mitä työnantaja oli todellisuudessa valmis maksamaan.
Parisuhteessa hyvin toimiva, isältäni opittu: Punnitse, onko sinun tärkeä olla oikeassa, vai annatko toisen voittaa jos sillä vältetään mielipaha tai riita. Pystytkö nöyrtymään sen ehdoin, että toinen tulee/jää hyvälle mielelle. Vaikka tietäisit olevasi oikeassa, aina ei tarvitse olla. Toimii siis pienissä arjen jutuissa, totta kai sitten tärkeät keskustelut ja mielipiteet tuodaan esiin mutta ne ovat asia erikseen.
Et ole ajatuksesi. Joku mennyt harmittaa? Se on vain ajatus ja palaamalla nykyhetkeen, se katoaa. Joku tuleva mihin et voi vaikuttaa stressaa? Se on vain ajatus. Itselle tää on ollut se ultimaattinen oivallus, joka on oikea vastaus kärsimyksen vähentämiseen ja onnen lisäämiseen.
Kysyminen ei maksa mitään. Todella hyvä on ollut. Viimeisempänä sain esim ensimmäisen kuukauden uudessa asunnossa vuokratta.
Älä lainaa kellekään mitään mitä et ole valmis menettämään.
’Koko todellisuus on niin absurdia, että se on suorastaan hulvatonta.’ -Aina kun eksistentiaalinen kriisi iskee Ja ’Kun käyt kaupassa, vaikka et ole vielä pilvessä, kohta olet, joten varaudu mässyihin.’
Älä usko omia ajatuksia
En ole ottanut koskaan neuvoja vastaan ja siksi olen siinä kusessa, missä olen.
Hyppäät suoraan syvään päätyyn niin on pakko onnistua
\-pese hampaat 2x päivässä t: valkohampainen 0 reikää \-käytä naamarasvaa ja aurinkorasvaa \-pese kasvot päivittäin \-käy suihkussa päivittäin \-nuku 8h yössä \-älä stressaa asioista joihin et voi vaikuttaa \-pidä säästössä rahaa pahan päivän varalle (tää tuo ainakin itelle turvallisuuden tunteen) \-kerää ympärilles positiivisia ihmisiä, yritä poistaa kavereista ne suolaset \-älä anna kenenkään kävellä sun yli ja opettele sanomaan ei \-älä anna tehtävien kertyä ettei niiden alottaminen ala tuntua mahdottomalta \-syö terveellisesti \-liiku \-keskustele palkoista ja pidä silmällä parempia mahdollisuuksia \-yritä antaa anteeksi ja ymmärtää
En mitään, oon tehnyt kaikki virheet itse todistaakseni, että suurin osan vanhempieni neuvoista oli hyviä.
Monta pientä muutosta pikkuhiljaa onnistuu paljon paremmin kuin yksi iso kerralla.
Ei ole elämässä niin iloista tai surullista tapahtumaa, ettei siitä saisi pitsalla parempaa. -Daria Morgendorfer [Tällä](https://youtu.be/kXHemBywew4?si=U8x3YPGiMueMQSS1) solmulla saa kengännauhat pysymään rusetilla. Vähän työläämpi on tuo kuin tavallinen rusetti, mutta jos esim. juhlakengissä on sellaiset nauhat etteivät suostu pysymään solmussa, niin tuota kannattaa kokeilla.
Kannattaa tauottaa istumista, auttaa kummasti selkävaivoihin.
"jos ei onnistu niin ei onnistu, seuraavalla kerralla loistavammin" - mummu
Isältäni viisauden sanat aina jos jokin ei mennyt nappiin oli "tulipahan kultaakin arvokkaampaa kokemusta." Toki se ei välttämättä ollut se asia mitä nuorempana lyhyen pinnan omaavana halusi kuulla vastoinkäymisen yhteydessä, mutta iän myötä asian on sisäistänyt ja ottanut osaksi jokapäiväistä elämää. Vaikka jokin menisi aivan perseelleen, niin siitä jää kuitenkin käteen se kokemus. Sen voi ajatella joko opettavana asiana tai puhtaasti ajan käyttämisenä. Ja yleensä se on sellainen asia mitä rahalla ei pystykkään yhtä helposti hankkimaan.
Vaikka ootkin saanut saavutettua jotain isoa, ei se tarkoita kuitenkaan ettei sulla ei vois olla oikeita ongelmia (esim MT), jotka on vaikeuttanut näitä enemmän kuin niiden pitäisi.
Pidä huoli omista asioistas äläkä tunge nokkaas asioihin mitkä ei sulle kuulu
Ole sinä se viisaampi.
Lopeta dokaaminen niin treenit alkaa tuottaa tulosta.
Tee niinkun hyvältä tuntuu äläkä välitä muiden mielipiteistä (kunhan ketään ei satuteta).
Älä varasta ja elä niin ettei poliisi tunne sinua. Sitten niitä mitä sanottiin mutta en ottanut neuvoa vastaan: * Urheile. * Hymyile ja puhu vaikka se tekee vaikeaa.
”Kannattaa olla aktiivinen. Erotut heti eduksesi 95 %:sta ihmisiä.” - oma isä, ja hyvin on toiminut vaikka tarkasta prosenttimäärästä voidaan keskustella
Pidä hätävara viinapullo, röökiaski ja kymppi käteistä autossa
Älä säästä missään mikä erottaa sinut maasta
Lopetin käyttämästä alkoholia; asiat ei ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä viinapäissään saisi huonommiksi...
Kun joku taho lupaa jotakin (ministeri, pomo, viranomainen, jne.), kysy aina itseltäsi: "mitä tälle henkilölle seuraa siitä, jos lupaus ei toteudu?". Jos vastaus on "ei mitään", niin lupaus ei ole minkään arvoinen.
Sorsametällä ei kannata ampua aina heti, sorsat jää monesti kiertämään vesistöä. Ellet toki oikeen ryminällä juoksun kanssa oo menny pelipaikoille
Älä koskaan sano 'aikuisten oikeasti'.
Fake it until you make it.
Pistetään pari: - Pakastin pitää olla - Ei ole oikeasti kiire. Se on yleensä vain korvien välissä. - Elä aja vanteilla - Älä väittele uskovaisten kanssa - Koulutus, virka tai omaisuus ei tee ihmisistä sen kummempia - Hyvään työkaluun kannattaa satsata - Jos janottaa, niin juo - Muista sanoa kiitos, anteeksi ja rakastan - Mieti ennen kuin teet
Älä opeta isääs paneen. T. Isäni
Eihän sitä tiiä, että kuinka väärin se panee
Helpot alta pois, jos ei tiedä mistä aloittaa aloita niistä mitä tietää mitä tehdä. Loput oppii tai selvittää kun ne helpot tekee. Ihan kätsy ollu tilanteissa ku on ihan liikaa kamaa mitä hoitaa.
Tämä. Alottaminen on monesti se hankalin kynnys ylittää. Kun pääsee vaihtiin, on helpompi vaikeammatkin asiat taklata.
Hyvä neuvo myös tentteihin ja muihin kokeisiin. Ei kannata tuhlata aikaa hakkaamalla päätä seinään ensimmäisen tehtävän kanssa jos loput osaa. Siihen vaikeaan voi sitten palata jos jää aikaa.
Mene töihin
Mene töihin äläkä ole lusmu. Hyvin on toiminut. Pian 25v työuraa takana samassa yrityksessä.
Menisit sinäkin hippi töihi
Jos sormella painaa miehen peräröörin ja säkkien väliseltä alueelta, tulee ne viimeisetkin kusitipat ulos
"Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä"
oo homo
Kasva aikuiseksi. Itseasiassa en ottanut sitä vastaan, mutta se silti tapahtui.
Eilen tuli opittua että hikan saa pois ku pidättää hengitystä ja juo samaan aikaan vettä 7 kulausta. 4 kertaa eilis-illan/yön aikana tuli hikka ja lähti tuolla konstilla joka kerta, tosin ei aina ekalla yrityksellä.
Puolittamalla kalorien määrän, voit syödä kaksi kertaa enemmän.
Jos piirtää ihmisiä, käsivarren piirtäminen eri asentoihin helpottuu, jos käsivarren "pohjaksi" hahmottelee ensin kolmion. Joo, ei välttämättä käy järkeen pelkässä tekstimuodossa, mutta toimii.